YK:n ihmisoikeusjulistus 70 vuotta 10.12.2018

YK:n ihmisoikeusjulistuksen hyväksymisestä tulee tänään 10.12.2018 kuluneeksi 70 vuotta.

Julistus ei ole oikeudellisesti jäsenvaltioita sitova, mutta se on muodostanut lähtötason myöhemmin sitoviksi hyväksytyille eri alojen ihmisoikeussopimuksille.

Eduskunnan kirjaston sivulla selvitys, miten julistus hyväksyttiin.

Markku Fredmanin väitteli tohtoriksi

Asianajaja Markku Fredman väitteli oikeustieteen tohtoriksi Turun yliopistossa 19.5.2018

Yliopiston tiedote

Yleisössä oli lukuisia oikeuselämän vaikuttajia, asianajajia, tuomareista, syyttäjiä ja laillisuusvalvojia.

Lisää kuvia tilaisuudesta

Väitöskirja on nimeltään Puolustajan rooli ja sen voi ostaa Alma Talentin verkkokaupasta.

Väitös on huomioitu myös mediassa:

• YLE: Tohtoriksi väittelevä ihmisoikeusjuristi: Poliisin väljät valtuudet ovat uhka oikeusturvalle - Markku Fredman pitää kaavailtuja tiedustelulakeja liian tulkinnanvaraisina.
• Helsingin Sanomat: Miksi Ruotsissa paljastuu enemmän oikeus­murhia kuin Suomessa, ihmettelee asianajaja Markku Fredman – ”Ero on silmiinpistävä”
• Sveriges Radio: Tapahtuuko Ruotsissa enemmän oikeusmurhia kuin Suomessa? - Asiantuntija vastaa

Asianajaja Markku Fredmanin väitös

Asianajaja Markku Fredman väittelee oikeustieteen tohtoriksi Turun yliopiostossa 19.5.2018

​Turun yliopiston tiedote 17.5.2018

– Tehtävien lisääntyminen ja niiden entistä suurempi vaativuus johtivat siihen, että vuonna 2001 säädettiin syytetyn avustaminen sallituksi vain lakimieskoulutuksen saaneille. Vuonna 2013 otettiin käyttöön toimilupajärjestelmä, jonka jälkeen puolustajaksi kelpasi vain asianajaja, oikeusaputoimiston julkinen oikeusavustaja tai niin sanottu lupalakimies, Markku Fredman kertoo.

Vuonna 2014 tuli voimaan säännös, jonka mukaan rikoksesta epäillylle on määrättävä puolustaja viran puolesta hänen tahdostaan riippumatta, jos oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaaminen sitä edellyttää.

– Puolustusasianajajat ovat saaneet uusia tehtäviä muun muassa pakkokeinoasioissa, kuulusteluavustamisessa, syyteneuvotteluissa, todistajien kuulemisessa, asiantuntijatodistelussa, elinkautisvankien vapauttamismenettelyssä, poissa olevan päämiehen edustamisessa, luovuttamisasioissa ja rikosasioista tiedottamisessa. Ihmisoikeuksien valvonta perustuu yksilövalituksille ja asianajajat ovatkin tehneet Suomesta satoja valituksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen rikosprosessiin liittyen, Fredman sanoo.

Puolustusasianajajille on siirtynyt aiemmin tuomareille kuuluneita tehtäviä

Suurin muutos puolustusasianajajien työssä on tapahtunut tuomioistuimissa sovellettavassa oikeudessa. Kansallisten normien rinnalle ovat tulleet ihmisoikeusvelvoitteet ja EU:n sääntely. Koko oikeuslähdeoppi on uudistunut.

– Enää vastausta ei löydy vain lakia ja kommentaarikirjaa lukemalla. Asianajajan on tunnettava erilaisten oikeuslähteiden laaja verkosto ja osattava poimia osin jopa ristiriitaisesta aineistosta päämiehen etua ja oikeutta tukevat perusteet. Asianajajan on ymmärrettävä, miten tuomarit tekevät työnsä ja millaisilla perusteilla he ratkaisevat käsittelemänsä jutut. Asianajajan tulee vedota sellaisiin oikeuslähteisiin, jotka tuomarit kokevat itseään ohjaaviksi. Aina kyse ei ole enää laista tai lain esitöistä, vaan kyse voi olla myös perustuslain tai direktiivin tulkinnasta taikka ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisusta, Fredman toteaa.

Fredmanin mukaan aiemmin riitti, että asianajaja pyysi hovioikeutta tarkistamaan onko alioikeus ratkaissut jutun oikein. Nykyisin edellytetään, että asianajaja osoittaa käräjäoikeuden tuomiosta ne kohdat, joissa virhe ilmenee ja perustelee näkemyksensä.

– Todisteet tulee tarkasti yksilöidä ja niille tulee ilmaista teema, eli väite siitä, minkä seikan kukin todiste osoittaa todeksi tai oikeaksi, Fredman sanoo.

Nykyaikainen vaativien rikosjuttujen käsittely perustuu samanlaisen oikeudellisen koulutuksen ja kokemuksen saaneiden tuomarin, syyttäjän, puolustajan ja asianomistajan avustajan yhteistyöhön.

– Pääkäsittelyt valmistellaan yhdessä ja osapuolten tulee sitoutua prosessisuunnitelmaan. Kaikkien yhteisenä tavoitteena on oikeudenmukainen oikeudenkäynti. Muun muassa syyteneuvottelujärjestelmän myötä puolustajille on siirtynyt tehtäviä, jotka aiemmin kuuluivat tuomarille, Fredman huomauttaa.

***

OTL Markku Fredman esittää väitöskirjansa Puolustajan rooli. Rikoksesta epäillyn ja syytetyn avustajan roolin kehitys Suomessa 1980-luvulta nykypäivään julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 19.5.2018 klo 12 (Turun yliopisto, Calonia, Cal 1 -luentosali, Caloniankuja 3, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Mikko Vuorenpää (Lapin yliopisto) ja kustoksena professori Johanna Niemi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

Asianajaja, OTL Markku Fredman suoritti korkeakoulututkintonsa (OTK ja OTL) Helsingin yliopistossa vuosina 1985 ja 2011. Hän työskentelee asianajajana toimistossaan Helsingissä. Väitöksen alana on oikeustiede.

Väittelijän yhteystiedot: p. 0400 464094, markku.fredman(a)fredman-mansson.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/fredman_markku.jpg

Väitöskirja on julkaistu vain painettuna, ja sitä voi ostaa Alma Talentin verkkokaupasta: https://shop.almatalent.fi/puolustajan-rooli.html

Puolustajan rooli -väitöskirja tilattavissa

Asianajaja Markku Fredmanin uusin kirja Puolustajan rooli ilmestyi hieman ennen väitöstilaisuutta toukokuussa 2018 ja on nyt tilattavissa AlmaTalentin verkkokaupasta.

Asianajaja Markku Fredman kuvaa kuinka rikosasianajajan rooli ja tehtävät ovat muuttuneet 1980-luvulta alkaen. Rikosprosessin modernisoinnin esteenä oli ollut puuttuvat rakenteet. Syyttäjälaitos, esitutkinta ja asianajo saatettiin kuntoon. Lopputuloksena on kansainvälisen vertailun hyvin kestävä järjestelmä.

Ks. myös:

• Asianajaja Markku Fredmanin väitös

• Markku Fredmanin väitteli tohtoriksi

Ei ainuttakaan ihmisoikeusvalitusta hallituksen kommentoitavaksi vuonna 2016

Vuonna 2016 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei lähettänyt Suomen hallituksen vastattavaksi yhtää ainutta ihmisoikeusvalitusta. Vielä vuonna 2015 tällaisia valituksia oli neljä ja vuonna 2014 viisi. Lasku on selvä kun vuonna 2013 valituksia katsoittiin aiheelliseksi lähettää Suomen hallitukselle tiedoksi jopa 17 kappaletta.

Lähivuosina näistä aiempien vuosien valituksista joku saattaa vielä johtaa Suomea koskevaan tuomioon, ellei kyseisten valitusten käsittelyä lopetata hallituksen vastineen jälkeen. Näyttää kuitenkin siltä että Suomea koskevat tuomiot muodostuvat jatkossa äärimmäisen harvinaisiksi. Eduskunnan oikeusasiamiehen vuosikertomusken mukaan vuoden 2015 lopussa EIT:ssä oli vireillä vain 14 suomalaisvalitusta, joista suurin osa tulee päätymään ilmeisen perusteettomien tapausten joukoon, eikä niistä anneta tuomiota.

Vuonna 2016 EIT antoi yhden Suomea koskevan tuomion, vuonna 2015 tuomioita annettiin seitsemän.

Tästä linkistä saa näkyviin Suomea koskevien valitusten kommunikoinnit eli hallitukselle vastinetta varten lähetettyjen valitusten listauksen:

http://hudoc.echr.coe.int/eng#{%22sort%22:[%22kpdate%20Descending%22],%22languageisocode%22:[%22ENG%22],%22respondent%22:[%22FIN%22],%22documentcollectionid2%22:[%22COMMUNICATEDCASES%22]}

Tilanne 3.1.2017:

Ks. myös Helsingin Sanomien juttu: Suomalaisvalitusten määrä EIT:ssä romahti – satojen valitusten sijasta vireillä enää 14 juttua

Fredman & Månsson muutti Vallilaan

Asianajotoimisto Fredman & Månsson Oy muutti syyskuun 2015 lopussa uusiin tiloihin.

Uudet tilat sijaitsevat Vallilassa, Hämeentien ja Mäkelänkadun kulmassa. Osoite on Hämeentie 68 A, 00550 Helsinki, mutta sisäänkäynti on Mäkelänkadun puolelta.

Toimisto sijaitsee A-portaan toisessa kerroksessa.

Muista muutoksista toimistossamme kerrotaan aiemmalla sivulla.

Changes in Law Firm Fredman & Månsson

Changes are happening in Law Firm Fredman & Månsson’s operations.

Attorney Maija Häyrinen has moved from our firm to her own firm on 10 April 2015.

On 1 May 2015 attorney Veronica Dalenius will move to Reims & Co Oy Attorneys at Law.

On 1 September 2015 also attorney Jussi Sarvikivi will move to Reims’ firm.

In the beginning of October our firm will move to a new location in Helsinki’s Vallila neighborhood, where attorneys Markku Fredman and Ulf Månsson will continue the firm’s operations.

New horizons for justice in Europe

Stockholm’s Sunset:
Over 120 leading criminal justice and human rights experts from across Europe are calling on the European Union to continue its crucial work to improve respect for the fundamental human right to a fair trial.

Swedish legal system did not protect minor girl whose stepfather attempted covertly to film her naked

In Grand Chamber judgment in the case of Söderman v. Sweden, the European Court of Human Rights held, by a majority, that there had been a violation of Article 8 (right to respect for private life) of the European Convention on Human Rights.

Read more ...

Homosexual applicants for asylum can constitute a particular social group who may be persecuted on account of their sexual orientation

Judgment in Case C-199/12, C-200/12, C-201/12 X, Y, Z v Minister voor Immigratie en Asiel

Court of Justice of the European Union

Pursuant to a European directive, which refers to the provisions of the Geneva Convention, any person who, owing to well-founded fear of being persecuted for reasons of race, religion, nationality, membership of a particular social group or political opinion, is outside the country of his nationality and is unable or, owing to such fear, is unwilling to avail himself of the protection of that country may claim refugee status. In that context, the acts of persecution must be sufficiently serious by their nature or repetition as to constitute a severe violation of basic human rights.
X, Y and Z are nationals of Sierra Leone, Uganda and Senegal respectively. They seek refugee status in the Netherlands, claiming that they have a well-founded fear of being persecuted in their countries of origin by reason of their sexual orientation. Homosexual acts are a criminal offence in those three countries and may lead to serious punishment, from heavy fines to life imprisonment in certain cases.

Read more ...