The time-limit for applying to the European Court of Human Rights will be four months

From 1 February 2022 the time-limit for applying to the European Court of Human Rights will be four months from the final domestic decision From 1 February 2022 the time-limit for submitting an application to the European Court of Human Rights will be reduced from six months to four months from the final domestic judicial decision in the case (usually a judgment of the highest court in the country concerned).
The change to the time-limit for applying to the Court arises out of Protocol No. 15 to the European Convention on Human Rights, which has been signed and ratified by the 47 member States of the Council of Europe. This text amending the Convention entered into force on 1 August 2021 but provided for a transition period before the change became effective. As the transition period ends on 1 February 2022, from that date onwards applicants and their lawyers will have to comply with the new time-limit; if they do not, their application will be declared inadmissible.
The four-month time-limit for applying to the Court after the final domestic decision is one of the admissibility criteria laid down in Article 35 of the Convention. If even one of these criteria is not met the application will be declared inadmissible, which is why it is essential to comply with all the requirements when submitting an application to the Court.

Hauta avattava isyystutkimusta varten

Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat säännökset arvioitavana

Oikeusministeriö on tänään asettanut työryhmän pohtimaan sitä, tulisiko tuomioistuimen päätösvaltaa lisätä oikeudenkäyntikulujen korvaamisen osalta.

Pääsääntönä riita-asioissa on se, että hävinnyt korvaa voittaneen tarpeelliset kulut täysimääräisesti.

Kuitenkin oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 b §:n mukaan "Jos asianosaisen velvoittaminen korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut huomioon ottaen oikeudenkäyntiin johtaneet seikat, asianosaisten asema ja asian merkitys olisi kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta, tuomioistuin voi viran puolesta alentaa asianosaisen maksettavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen määrää."

Tämä säännös on harvoin tullut sovellettavaksi. Ministeriön asettaman työryhmän tehtävänä on on laatia lakiehdotukset, jotka laajentaisivat tuomioistuinten mahdollisuutta kohtuullistaa omasta aloitteestaan jutun häviäjän maksettavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen määrää. Näin voitaisiin pienentää oikeudenkäyntiin liittyvää taloudellista riskiä, helpottaa häviäjän asemaa ja puuttua kaikkein kohtuuttomimpiin tilanteisiin.

Työryhmän tehtävänä on myös arvioida, tulisiko oikeudenkäyntiavustajat velvoittaa antamaan asiakkailleen etukäteisarvio asiassa aiheutuvista oikeudenkäyntikuluista.

Lue asianajaja Markku Fredmanin blogikirjoitus aiheesta.

Hovioikeudessa siirrytään videoihin

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen käräjäoikeuden henkilötodistelun videotallentamisesta hovioikeutta varten. Esityksen mukaan käräjäoikeudessa vastaanotettavasta suullisesta todistelusta tehtäisiin kuva- ja äänitallenne. Jos asiassa haettaisiin muutosta, hovioikeus ja korkein oikeus ottaisivat suullisen todistelun lähtökohtaisesti vastaan tältä tallenteelta, eikä todistajia ja muita oikeudenkäynnissä kuulusteltavia henkilöitä kutsuttaisi esittämään kertomustaan uudelleen. Eräissä tilanteissa suullinen todistelu voitaisiin esittää pääkäsittelyssä siihen viittaamalla siten, että muutoksenhakutuomioistuin perehtyisi todisteluun asianosaisten ja yleisön läsnä olematta. Lisäksi tehtäisiin eräitä muita muutoksia suullisen todistelun vastaanottamistapaan.

Read more ...

Rikosasianajajan käsikirja päivitetty

Asianajaja Markku Fredmanin kirjoittamasta, vuonna 2013 ensi kerran ilmestyneestä Rikosasianajajan käsikirjasta on julkaistu uusi kauttaaltaan päivitetty painos.

Osia kirjasta on otettu Suomen Asianajajaliiton Asianajajatutkinnon tutkintovaatimuksiin.

Kirjan on kustantanut Alma Talent ja sen voi tilata Alma Talentin verkkokaupasta.

Julkisyhteisön vahingonkorvausvastuu

Julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan

Oikeusministeriössä on aloittanut työryhmä, joka valmistelee julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta koskevan lainsäädännön uudistamista. Työ on osa pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaa.

Yleiset säännökset toiselle aiheutetun vahingon korvaamisesta ovat vahingonkorvauslaissa. Laissa säädetään myös siitä, millä edellytyksin valtio, kunta tai muu julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan sen toiminnassa aiheutuneen vahingon. Vahingonkorvauslain julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta koskevat säännökset ovat pysyneet lähes muuttumattomina kohta 50 vuotta. Julkishallinnon ja lain soveltamisympäristön muutosten sekä erityisesti perus- ja ihmisoikeuksien merkityksen lisääntymisen vuoksi uudistustyö on nyt tarpeen.

Työryhmän tehtävänä on selvittää, miten julkisyhteisön ja julkista valtaa käyttävän vahingonkorvausvastuuta tulisi uudistaa ja valmistella siitä tarvittavat säädösmuutokset. Työryhmän on erityisesti selvitettävä, tuleeko julkisyhteisön toiminnassa aiheutuneen perus- tai ihmisoikeuden loukkauksen korvaamisesta ottaa lakiin nimenomaiset säännökset. Lisäksi työryhmä selvittää, tulisiko julkisyhteisön virheellisestä tai laiminlyödystä neuvonnasta aiheutunut vahinko korvata nykyistä useammissa tapauksissa. 

Työryhmä arvioi myös, onko pakkokeinojen ja poliisin toimivaltuuksien käyttöön liittyvää valtion vahingonkorvausvastuuta tarvetta laajentaa.Tällainen lainsäädäntö todettiin tarpeelliseksi jo 1980-luvulla kun ensimmäinen pakkokeinolaki säädettiin ja tuli voimaan vuonna 1989.

Tarkasteltavana on myös julkisen palvelun järjestäjänä olevan julkisyhteisön vahingonkorvausvastuu. 

Työryhmän ja seuraryhmän toimikaudet kestävät toukokuun loppuun 2022. Työryhmän puheenjohtajana toimii oikeusneuvos, hovioikeuden entinen presidentti Mikko Könkkölä. Suomen Asianajajaliittoa työryhmässä edustaa asianajaja Lauri Railas.

Advokaatti-lehti 25 vuotta

Tänään ilmestyneessä Suomen Asianajajaliiton Advokaatti-lehdessä muistellaan lehden ensimmäistä numeroa 25-vuotta sitten. Ensimmäisessä lehdessä oli asianajaja Markku Fredmanin artikkeli "Internet verkottaa asianajajatkin"

Asianajotoimisto Fredman & Månsson oli ensimmäinen asianajotoimisto Suomessa, jolla oli omat verkkosivut internetissä - vuodesta 1994 alkaen.

Markku Fredman kommentoi venäläistä hiihtoraivoa

Asianajaja Markku Fredman kommentoi venäläiselle verkkojulkaisulle matchtv.ru Lahdessa tapahtunutta Aleksandr Bolshuvovin käytöstä miesten viestihiihdon maaliintulossa.

Большунову могут грозить два года тюрьмы. Мы поговорили с финскими юристами

Read more ...

Asianajovuoden avajaiset

Asianajaja Markku Fredman osallistui 15.1.2021 toisena keskustelijana Suomen Asianajajaliiton verkossa järjestämään Asianajovuoden avajaiset tapahtumaan. Puheenjohtajana oli toimitaja Paavo Teittinen ja toisena keskustelijana asianajaja Johanna Rantanen.

Keskustelun aiheena oli mm. asianajajakunnan tulevaisuus ja asianajotoiminnan sääntely.

Keskustelua kuvattu Almatalentin Juristikirjeessä 27.1.2021

Markku Fredman Ruotsin TV:n haastattelussa

Ruotsin TV:n, STV:n suomenkileinen toimistus haastatteli asianajaja Markku Fredmania liittyen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuun, jossa ruotsisuomalaisten syrjintää koskeva valitus oli jätetty tutkimatta.

https://www.svt.se/nyheter/uutiset/lakiasiantuntija-kasittely-euroopan-ihmisoikeustuomioistuimessa-on-monimutkainen-prosessi