Esitutkinta ja pakkokeinot -kirjasta uusi kuudes painos

Alma Talentin kustantamasta kirjasta Esitutkinta ja pakkokeinot ilmestyi toukokuun viimeisellä viikolla uusi kuudes painos.

Kirjan ensimmäinen versio ilmestyi 1980-luvun lopussa kun maame ensimmäiset esitutkinta- ja pakkokeinolait tulivat voimaan. Kirjan kirjoittivat tuolloin Poliisiopiston johtaja, poliisineuvos Klaus Helminen, poliisiylitarkastaja Pertti Virolainen ja lainsäädäntöneuvos Kari Lehtola.

He julkaisivat kirjasta useita painoksia kunnes kirjoittajajoukko uudistui vuoden 2012 painoksessa, joka julkaistiin heti kun eduskunta oli hyväksynyt kokonaan uudistetut esitutkinta- ja pakkokeinolait. Klaus Helminen jatkoi edelleen kirjoittajakunnan vetäjänä ja mukaan tulivat asianajaja Markku Fredman, lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva, professori Matti Tolvanen ja lainsäädäntöjohtaja, sitten poliisipäällikkö Marko Viitanen.

Kirjan kuudennen painoksen myötä Klaus Helminen jättäytyi pois kirjoittajakunnasta, mutta hänen työnsä näkyy edelleen kirjan rakenteessa ja paljolti myös siällössä. Kuudes painos on ajankohtainen, koska edellisen, vuonna 2014 ilmestyneen painoksen jälkeen on pantu täytäntöön useita EU:n rikosprosessuaalisia direktiivejä ja vuonna 2016 uudistettu todistelua oikeudenkäynnissä koskeva uudistus ulotti vaikutuksensa myös esitutkintaan ja pakkokeinoihin.

Kirjassa on nyt kokonaan uusi jakso jossa käsitellään sanavapausrikoksia ja niiden tutkinnassa käytettäviä erityisiä pakkokeinoja.

Kirjassa on 1260 sivua. Kooltaan se vastaa Suomen Laki -teoksen sivukokoa.

https://shop.almatalent.fi/esitutkinta-ja-pakkokeinot-1

Poliiseille tuomio tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja vammantuottamuksesta

Markku Fredman Rikospaikan haastattelussa

Markku Fredman oli 4.3.2020 MTV3:n Rikospaikka-ohjelman haasattelussa. Aiheina mm. mammuttimaiset oikeudenkäynnit ja huumausainejuttujen rangaistustaso.

https://twitter.com/i/status/1235268633644986369

KKO: Perintöoikeutta ei ollut menetetty

Korkein oikeus on tänään 14.1.2020 antanut viimeisen sanan lähes 20 vuotta kestäneessä oikeustaistelussa. Jutun kantaja on syntynyt avioliiton ulkopuolella ja sai tietää isänsä henkilöllisyyden vuonna 2001. Hän ajoi jo silloin kannetta isyyden vahvistamiseksi, mutta kanne jätettiin tutkimatta silloisen isyyslain voimaanpanolain kanneaikasäännöksen johdosta: kanne olisi pitänyt nostaa lokakuuhun 1981 mennessä.

Read more ...

Asianajaja Markku Fredman KKO:n asianajajapäivässä

Korkein oikeus järjesti 8.11.2019 neljännen kerran Suomen Asianajajaliiton kanssa sidosryhmäseminaarin. Noin 600 hengen seminaarissa asianajaja Markku Fredman puhui aiheesta Unionin perusoikeuskirjan merkitys asianajotyössä.

Markku Fredmanille Asianajajaliiton tunnustus

Asianajajaliitto palkitsi satavuotisjuhlissaan Finlandiatalolla eri alojen oikeusvaikuttajia.

Asianajaja on oikeusvaikuttaja. Asianajajaliitto on halunnut juhlavuonnaan tuoda esiin asianajajien tekemää tärkeää, usein julkisuudelta piiloon jäävää oikeuspoliittista työtä tasa-arvoisemman yhteiskunnan eteen nimeämällä 100 oikeusvaikuttajaa. Nimeämistä edelsi keväällä 2019 liiton viestintäkampanja, jossa kaikki halukkaat saivat ehdottaa perusteluineen oikeusvaikuttajia eri kategorioihin, ja asianajajista koostuva 100 oikeusvaikuttajaa -lautakunta teki lopullisen valinnan.

Asianajajaliitto nimesi 100 oikeusvaikuttajaa seuraavissa kategorioissa:

• Pro bono: Kuka asianajaja on hyödyntänyt omaa ammattitaitoaan myös yhteisen hyvän edistämisessä?
• Luottamushenkilö: Kuka asianajajista tekee aktiivista vaikuttamistyötä liiton toiminnan kehittämiseksi?
• Oikeuspoliittinen vaikuttaja: Kuka vaikuttaa viemällä oikeusvaltiota eteenpäin?
• Uudistaja: Kuka asianajaja uskaltaa tehdä tulevaisuutta jo tänään?
• Nuori asianajaja: Kuka nuori asianajaja vie raikkaasti eteenpäin alan tärkeitä arvoja?

Luokassa Oikeuspoliittinen vaikuttaja palkittiin parhaana asianajaja Markku Fredman.

https://asianajajaliitto.fi/2019/08/suomen-asianajajaliiton-100-vuotispaajuhla-100-oikeusvaikuttajaa-sai-asianajajaliiton-tunnustuksen/

Oikeusmuotoilulla parempaa palvelua

Asianajaja Markku Fredman oli haastateltavana Laurea-ammattikorkeakoulun oikeusmuotoilun opiskelijoiden videolla. Laurea-ammattikorkeakoulu tarjoaa ensimmäisenä maailmassa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa oikeusmuotoilun koulutusta.

Read more ...

Syytteet hylättiin saamelaisten kalastusjutussa

Lapin käräjäoikeus hylkäsi syytteet jutussa, jossa oli kyse saamelaisten oikeudesta kalastaa ilman Metsähallituksen lupaa kotijoessaan Vetsijoessa.

Käräjäoikeus katsoi, etteivät syytetyt ole ylittäneet sitä oikeutta, joka heillä paikallisina saamelaisina on perustuslain 17 pykälän 3 momentin nojalla. Tuon säännöksen mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Perinteinen lohikalastus on osa tätä kulttuuria.

Tapausta kommentoitu seuraavasti:

• Jyrki Virolainen: Saamelaisten kalastusjutun syytteet nurin käräjäoikeudessa
• YLE: Oikeusoppineet toivovat KKO:n ennakkopäätöstä saamelaisten kalastusoikeusjutussa: "Merkittävä asia ja poikkeuksellinen ratkaisu"
• Heta-Elena Heiskanen: Lapin käräjäoikeuden ihmisoikeustuomiot turvaavat saamelaisten kalastusoikeudet

Käräjäoikeus perusteli tuomiotaan seuraavasti:

Read more ...

YK:n ihmisoikeusjulistus 70 vuotta 10.12.2018

YK:n ihmisoikeusjulistuksen hyväksymisestä tulee tänään 10.12.2018 kuluneeksi 70 vuotta.

Julistus ei ole oikeudellisesti jäsenvaltioita sitova, mutta se on muodostanut lähtötason myöhemmin sitoviksi hyväksytyille eri alojen ihmisoikeussopimuksille.

Eduskunnan kirjaston sivulla selvitys, miten julistus hyväksyttiin.

Markku Fredmanin väitteli tohtoriksi

Asianajaja Markku Fredman väitteli oikeustieteen tohtoriksi Turun yliopistossa 19.5.2018

Yliopiston tiedote

Read more ...