30.1.2012

Korkein oikeus on tänään antanut täysistunnossaan ratkaisemansa tuomion asiassa, jossa henkilö oli nostanut isyyden vahvistamista koskevan kanteen vuosikausia myöhemmin kuin mitä isyyslain voimaanpanolaissa asiasta säädetään. Jutun kantajalla ei ollut aiemmin tietoa siitä kuka voisi olla hänen isänsä, joten hän ei ollut voinut aiemmin - kanneajan kuluessa - nostaa kannetta ketään kohtaan.

KKO:n  tiedote: Isyys vahvistettiin kanneajan päättymisestä huolimatta

Ratkaisu: KKO:2012:11, Isyys - Isyyden vahvistaminen Perustuslaki - Perusoikeudet - Perustuslain etusija Euroopan ihmisoikeussopimus Yksityiselämän suoja

Ennen isyyslain voimaantuloa syntynyt A oli saanut tietää isänsä nimen vasta sen jälkeen, kun isyyslain voimaanpanosta annetun lain 7 §:n 2 momentissa säädetty viiden vuoden kanneaika oli päättynyt. Kun isyyttä ei tunnustettu, A nosti kanteen isyyden vahvistamiseksi. Korkein oikeus katsoi, että kanneaikasäännöksen soveltaminen tässä tapauksessa oli ristiriidassa perustuslain 10 §:ssä ja ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa turvatun yksityiselämän suojan kanssa. Kanneaikaa koskeva säännös jätettiin perustuslain 106 §:n nojalla soveltamatta ja isyys vahvistettiin. (Ään.)

Kantajan asiamiehenä tässä asiassa toimi asianajaja Markku Fredman

Korkeimman oikeuden uusi linjaus perustuu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) linjauksiin. EIT on ensimmäisen kerran Phinikaridou-tapauksessa vuonna 2007 katsonut, että Kyproksen vastaavanlainen isyyslain kanneaika oli ihmisoikeussopimuksen vastainen.

16.1.2012

Euroopan ihmiosikeustuomioistuimen (EIT) suuren jaoston Salduz-tuomio (27.11.2008) alkaa vaikuttaa Suomessakin. EIT totesi tuomiossaan, että syytetyn oikeuksille aiheutui periaatteessa korjaamatonta vahinkoa, jos tuomiossa nojaudutaan hänen syyllisyyttään osoittaviin lausumiin, joita on annettu ilman asianajajaa toimitetussa poliisikuulustelussa.

Salduz-ratkaisun periaatteita on sittemmin tarkennettu useissa EIT:n tuomioissa:

• 28.10.2010 Leonid Leonidovich Lazarenko

• 31.03.2009 Plonka-tapaus

• 14.10.2010 Brusco-tapaus

2.1.2012

Helsingin käräjäoikeus on 30.12.2011 antamassaan tuomiossa katsonut varsin merkittävällä tavalla - Korkeimman oikeuden aikaisemmin (KKO 2008:93) antamasta tuomiosta ainakin tulkinnallisesti poikkeavasti - että myös poikalapselle suoritettu ympärileikkaus on katsottava lähtökohtaisesti aina pahoinpitelyksi ja siten rangaistavaksi. Asiassa oli kyse kahdelle poikalapselle suoritetusta ympärileikkauksesta. Leikkauksen suorittanut henkilö - joka ei ollut Suomessa tai muualla EU- tai ETA-alueella luvan saanut lääkäri - oli käräjäoikeuden mukaan syyllistynyt pahoinpitelyyn. Lasten vanhemmat olivat syyllistyneet pahoinpitelyyn yllytykseen, kun he olivat pyytäneet kyseistä henkilöä suorittamaan ympärileikkauksen.

Ympärileikkauksen suorittanut henkilö tuomittiin sakkorangaistukseen. Poikien vanhemmat jätettiin asiassa vallinneista erityisistä syistä johtuen rangaistukseen tuomitsematta.