28.9.2024
Eurooppalaiset rikosasianajajat Helsingissä
European Criminal Bar Association, ECBA , eli rikosasianajajien eurooppalainen yhdistys pitää vuosittaisen konferenssissa Helsingissä 28.9.2024. Kokouksessa oli lähes 150 osallistujaa, joka oli vuotuisten kokousten ennätys. Aiemmassa blogissa on selostettu vuoden 2017 kokousta Prahassa ja vuoden 2016 kokousta Vilnassa .
ECBA on perustettu vuonna 1997 ja se kokoaa rikosasioita hoitavia asianajajia eri puolilta Eurooppaa – myös EU:n ulkopuolelta. Se siis perustuu henkilöjäsenyyteen ja toimii kansallisten asianajajajärjestöjen ja niiden muodostaman CCBE :n rinnalla. Monessa Euroopan maassa asianomistajan prosessuaalinen asema on oikeudenkäynnissä sen verran heikko, että käytännössä rikosasianajajat näissä maissa hoitavat vain syytetyn puolustukseen liittyviä toimeksiantoja. Suomalaisen rikosasianajajan tavanomaiseen toimenkuvaan kuuluu myös rikoksen uhrin, asianomistajan avustaminen sekä rangaistusta että korvausta vaadittaessa. Moni merkittävä rikosasia on päätynyt ylimpiin oikeusasteisiin asianomistajan valituksen perusteella, syyttäjän tyydyttyä asiassa saatuun ratkaisuun.
Tervehdyspuheessaan kokoukselle Suomen Asianajajaliiton pääsihteeri Niko Jakobsson kertoi hankkeesta lisätä Suomen perustuslakiin maininta asianajajista tuomareiden ja syyttäjien rinnalle. Hän viittasi oikeuslaitoksen kokemiin vaikeuksiin Unkarissa, Puolassa ja Meksikossa, jotka tukevat sitä, että perustuslain tulisi turvata riippumattoman tuomioistuinlaitoksen toiminta kaikissa oloissa.
Kokouksen alussa julkistettiin Scott Crosby Human Rights Award -palkinnon saajat, kolme valkovenäläistä puolustusasianajajaa Vitaly Brahinets , Aliaksand Danilevich Maxim Znak Sviatlana Tsikhanouskaja n asianajajana. Palkinnon vastaanotti vankilassa 10 vuoden rangaistusta kärsivän Maxim Znakin sisko Iryna Kozikava .
Siskon kertoman mukaan Znak ei tiedä saamastaan palkinnostaan, koska on ollut 1,5 vuotta eritettynä ilman mitään yhteyksiä kehenkään – edes asianajajaan. Sata asianajaja on menettänyt toimilupansa ja kolmesataa joutunut muusta syystä lopettamaan toimintansa. Vankilasssa on muitakin asianajajia kuin nyt palkinnon saaneet.
Konferenssin ensimmäisen paneelin aiheena oli Euroopan neuvostossa valmisteltava European Convention on the Legal Profession , asianajamista koskeva yleissopimus, jolla pyritään turvaamaan asianajajien toimintaedellytykset kaikissa Euroopan neuvoston 46 jäsenmaassa. Ks. CCBE:n toimet asian suhteen . Tarkoituksena on saada yleissopimusluonnos ministerikomitean käsittelyyn toukokuussa 2025, jonka jälkeen se olisi valmis jäsenvaltioiden ratifioinneille. Yleissopimus tulee voimaan, kun kahdeksan jäsenvaltiota on sen ratifioinut. Kyseessä olisi siis jäsenvaltioita sitova asiakirja aiempien suositusten sijaan. Yleissopimukseen liittyisi myös valvontajärjestelmä.
Paneelissa bosnialainen asianajaja Vasvija Vidovic kertoi kuinka kotimaassaan yhteiskunnallisesti merkittävissä oikeudenkäynneissä syyttäjät nimeävät aktiivisina ja tehokkaina tunnetut asianajajat juttuun todistajiksi, jolloin he tulevat esteellisiksi jatkamaan päämiehensä puolustamista. Hänen puhelimensa luottamuksellisine sisältöineen oli takavarikoitu, hänet oli myös pidätetty kahdeksi päiväksi. Syynä oli toimet syytetyn puolustajana. Hän on nyt itse syytettynä loputtomassa oikeudenkäynnissä .
Nathan Roosbeek asianajajajärjestöjen neuvostosta CCBE:stä kertoi toimista, joilla tuetaan asianajajia, jotka ovat työnsä vuoksi joutuneet ongelmiin. Järjestö on lähettänyt kymmeniä vetoomuskirjeitä, joilla on puututtu asianajajiin kohdistettuun epäasiallisen kohteluun. Roosbeek toimii tarkkailijaan Euroopan neuvoston yleissopimusta valmistelevassa komiteassa (Committee of Experts on the Protection of Lawyers ).
Luxemburgilainen asianajaja Valérie Dupong edustaa kotimaataan yleissopimusta valmistelevassa komiteassa. Hän kertoi, että yleissopimusta rakennetaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön pohjalle. Hän kertoi työnsä vuoksi murhatusta asianajajasta ja siitä kuinka Saksassa väkivaltarikoksista syytettyjä maahanmuuttajia puolustaneet asianajajat ovat joutuneet häirinnän kohteeksi. Koska asianajajalla, lawyerilla , tarkoitetaan eri asiaa eri Euroopan neuvoston jäsenmaissa, kukin jäsenmaa nimeäisi sen ammattikunnan, jota valmisteltava yleissopimus koskisi. Sopimus määrittäisi sen miltä osin päämiehen puolesta esitetty olisi asianajajan rikosoikeudellisen tai siviilioikeudellisen vastuun piirissä. Dupong toi esiin sen kuinka on joutunut selvittämään miten lakimiehet toimivat. Muut kuin lakimiehet eivät olleet ymmärtäneet miksi asianajosalaisuus tulisi laajentaa koskemaan myös asianajajan käyttämiä ulkopuolisia palveluntuottajia: tilitoimistoja ja IT-tuke, jotka pääsevät näkemään asiakastietoja.
Toisen paneelin aiheena oli Business & Human Rights: Mitigating litigation risks and criminal exposure. Panelistien näkemyksen mukaan liike-elämä joutuu jatkossa ottamaan tarkemmin huomioon ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset toimissaan. Sähköisen yleisökysymyksen perusteella suuri valtaosa osallistujista näki rikosasianajajilla roolin liike-elämän ihmisoikeuskysymyksissä. Paneeliin osallistuivat mm. suomalainen kestävyysjuristi kestävyysjuristi Juho Saloranta Finnwatchin Sonia Finér .
OTM Juho Salorannan oikeustieteiden alaan kuuluva väitöskirja Continuously Developing Human Rights Due Diligence: Operationalizing Access to Remedy – Impediments and Opportunities tarkastettiin 24.8.2024 Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa.
Paneelin sveitsiläinen asianajaja Sylvain Savolainen kertoi Lundin-tapauksesta Ruotsissa.
The Lundin Oil Case
A trial against two former executives at the Swedish oil company Lundin Oil, now Orrön Energy, is taking place in Sweden. The chief executive, Alexandre Schneiter, and chairman, Ian Lundin, have both been indicted with complicity in grave war crimes committed by Sudan’s regime in what is now South Sudan. The trial is historical – it is the biggest one in Swedish history.
Kolmannen paneelin aiheena oli Hungary's Rule of Law Crisis: A Stress Test. Paneelissa oli mm. Unkarin entinen (2002-2004) oikeusministeri, nykyinen asianajaja Péter Bárándy Tamás Matusik. Bárándy kertoi kuinka Unkarin oikeusjärjestys joutui koetukselle vuodesta 2015 alkaen. Unkariinkin tuli paljon turvapaikanhalijoita, minkä johdosta annettiin erityismääräyksiä, jotka eivät perustuneet maan perustuslakiin. Vuonna 2020 covid-pandemian takia annettiin myös poikkeustilamääräys, jolle ei ollut laillisia edellytyksiä. Poikkeustilan nojalla annettiin paljon määräyksiä, joilla ei ollut tekemistä pandemian kanssa. Toimivaltaa siirrettiin paikallisilta viranomaisilta maan hallitukselle. hallinnolliset määräykset saivat lain aseman. Poikkeustilan määräämisen edellytyksiä on olennaisesti kevennetty. Puolustusvoimille on annettu toimivaltaa toimia itsenäisesti ilman siviiliviranomaisten sille tekemää virka-apupyyntöä.
Professori Petra Bárd kertoi mm. Unkarin vaalijärjestelmän epäkohdista ja EIT:n ja EU:n tuomioistuimen tuomioiden jättämisestä täytäntöönpanematta. Periaatteellinen ongelma olisi kepulikonstein virkaan nimitettyjen tuomarien erottaminen; kyse on kuitenkin laillisesti eläkkeelle pakotettujen tilalle nimitetyistä tuomareista.
Tutkintatuomari Matusik kertoi kyseenalaisista menettelytavoista Unkarin oikeushallinnossa. Valta on keskitetty poliittisesti nimitetyille. Vuonna 2012 tuomarien eläkeikä alennettiin 70:stä 62 vuoteen välittömin vaikutuksin. Euroopan komissio vei asian EU tuomioistuimeen C-286/12 .
Unionin tuomioistuin (ensimmäinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:
1) Unkari ei ole noudattanut yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY 2 artiklan ja 6 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se on toteuttanut kansallisen järjestelmän, jonka mukaan 62 vuotta täyttäneiden tuomareiden, syyttäjien ja notaarien palvelussuhteen on päätyttävä, mistä aiheutuu ikään perustuva erilainen kohtelu, joka ei ole oikeasuhteinen tavoiteltuihin päämääriin nähden.
2) Unkari velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Vuonna 2017 tuomioistuinten presidentit nimettiin lainvastaisesti. Vuonna 2020 erityislain nojalla korkeimman oikeuden presidentiksi valittiin henkilö ilman tuomioistuinkokemusta. EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisua pyytänyttä tuomaria kohtaan käynnistettiin kurinpidollinen menettely. Tuomareita – myös Matusikia - syrjittään poliittisin perustein, heitä leimattaan isänmaan pettureiksi. Vuonna 2012 EIT antoi tuomion Baka v. Unkari , jonka täytäntöönpano on edelleen kesken.
Baka v. Hungary András Baka , the former head of Hungary's supreme court who was dismissed after criticizing the government's judicial reforms.
Merkittävät poliitikot eri laidoilta kyseenalaistavat tuomioistuinten puolueettomuuden, kun ratkaisut eivät miellytä. Tuomareita kohtaan on ollut häpäisykampanjoita, kun toiminta ei ole miellyttänyt valtaapitäviä. Unkarissa tuomarien palkat ovat EU:n alimmat, ja alemmat kuin muilla virkamiehillä, joiden palkankorotukset perustuvat lakiin.
Konferenssin päätteeksi pidetyssä ECBAn yleiskokouksessa sen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin portugalilainen Vânia Costa Ramos .
