Blogit

  • Ylimääräinen tieto, KKO 2019:36

    vaakaAsianajaja Markku Fredman kommentoi korkeimman oikeuden ratkaisua, jossa asetettiin hyödyntämiskielto koskemaan paitsi telekuuntelutallennetta myös esitutkinnan loppulausuntoa, jossa kyseisen telekuuntelutallenteen sisältöä oli siteerattu.

    Jutussa epäiltiin asianajajaa salassapitorikoksesta kun hän oli vangitsemisasian käsittelyn jälkeen puhelimessa keskustellut vangitun päämiehensä tuttavan kanssa. Tuttava oli telekuuntelussa ja keskustelu päätyi poliisin korvin.

    Linkki professori Jyrki Virolaisen ylläpitämään Rule of Law -blogiin:

    Markku Fredman: Kommentti ratkaisusta KKO 2019:36, telekuuntelu ym.

  • KKO 2019:26. Rikoksen johdosta tapahtuva luovuttaminen. EU-oikeus

    Korkein oikeus (KKO) julkaisi 19.3.2019 ennakkopäätöksenä lausuntonsa luovutusasiassa, jossa oli kyse vankeusrangaistukseen tuomitun luovuttamisesta Turkkiin (KKO 2019:26).  Luovutettavaksi pyydetty A oli Latvian kansalainen. Korkein oikeus katsoi, että A:lla oli luotettavasti todennettu ja todellinen vaara epäinhimillisestä kohtelusta, jos hänet luovutetaan Turkkiin. Tämän vuoksi korkein oikeus katsoi, ettei luovutuspyyntöön voida suostua.

    Lue Rule of Law -blogista Markku Fredmanin arvio siitä, miten korkein oikeus muutti aikaisempaa tiukkaa linjaansa. Markku Fredman: KKO 2019:26. Rikoksen johdosta tapahtuva luovuttaminen. EU-oikeus

     

  • KKO arvioi laite-etsinnän edellytyksiä ja näytti mallia päätöksen perustelemisesta

    blogi125Asianajaja Markku Fredman kirjoitti Prosessioikesublogiin arvion korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2018:77, jossa oli kyse tuomioistuimen myöntämästä luvasta tutkia poliisin salaisia tietojärjestelmiä osana rikosylikomisario Jari Aarnion virkarikostutkintoja.

  • Hautarauha vai isyyden selvittäminen? HelHO 2017:15

    Asianajaja Markku Fredman arvioi professori Jyrki Virolaisen Prosessioikeusblogissa Helsingin hovioikeuden ratkaisua, jossa katsottiin laki oikeusgeneettisistä isyystutkimuksista perustuslain vastaiseksi kun se kieltää haudan avaamisen DNA-vertailunäytteen ottamiseksi vainajasta, jonka on syytä epäillä olevan kantajan isä.

    Linkki blogikirjoitukseen.

     

  • SuomiAreenalla keskusteltiin perustuslaista ja asiantuntijoista

    Suomen Lakimiesliiton järjestämässä paneelikeskustelussa olivat mukana professori Kaarlo Tuori, emeritusoikeuskansleri Jaakko Jonkka, perustuslakivaliokunnan entinen puheejohtaja Kimmo Sasi, kansanedustaja Leena Meri sekä asianajaja Markku Fredman.

    Keskustelussa professori Tuori kertoi perustuslakivaliokunnan historiasta ja nykytilasta ja arvosteli sen kokoonpanoa: Professorilta karu arvio eduskunnasta – perustuslain tulkinta vaarassa?

    Asianajaja Markku Fredman toivoi, että eduskunnan kuulemien asiantuntijoiden vuorovaikutusta keskenään pitäisi kehittää. Nykyisin lakihankkeisiin ottaa kantaa ensin valtiosääntöoppineet perustuslain tuntijat. Vasta kun perustuslakivaliokunta on antanut asiasta oman lausuntonsa alkaa asian käsittely substanssivaliokunnassa, jossa kuullaan kyseisen alan asiantuntijat. Usein heidät kuullaan yhdellä kertaa, ilman, että he voisivat arvioida toistensa näkemyksiä kuin suullisesti juuri kuulemansa perusteella. Näin ollen perustuslain asiantuntijat eivät usienkaan teidä millaisia arvioita kyseisen lainsäädäntöalan asiantijoilla on esitetyn lain vaikutuksista.

    IMG 6266

  • Rikosasianajajat koolla Prahassa

    IMG 5553 sEuroopan rikosasianajajajien järjestön European Criminal Bar Associationin kevätkokous pidettiin tällä kertaa Prahassa 22.4.2017. Edellinen konferenssi oli Vilnassa Liettuassa. Konferenssin aiheena olivat tällä kertaa asianajajan ja asiakkaan välisen yhteydenpidon luottamuksellisuus ja asiakkaan tietojen suoja rikosasioiden yhteydessä. Olen itse laatinut aiheesta viikko sitten Defensor Legis -lehdessä 2/2017 julkaistun artikkelin Asianajosalaisuuksien pitävyys rikosten esitutkinassa ja pakkokeinoja käytettäessä.

    Lue lisää...

  • Esteellinen asiantuntija, kelpo todistaja?

    tiedotekuva2Hovioikeuden valalääkärituomiossa tältä aamulta on mielenkiintoinen kannanotto siitä voidaanko riidattomasti esteellinen asiantuntija (valelääkärin monivuotinen yhtiökumppani ja lapsen kummisetä) kuulla todistajana seikoista, joissa on kyse asiantuntijuudesta (käypä hoito ja onko siitä tietyn potilaan kohdalla poikettu). Hovioikeus totesi seuraavaa:

    Lue lisää...

  • Miksi sarjahukuttaja oli vapaalla jalalla?

    raudatViime viikon puheenaiheita oli kysymys siitä, kuinka on mahdollista, että 14,5 vuoden vankeuteen mm. kahdesta taposta tuomittu Pekka Seppänen saattoi olla vapaalla jalalla odottamassa tuomiotaan.

    Asia johtui siitä, että Itä-Suomen hovioikeus päätti 21.1.2016 vapauttaa 20.11.2015 käräjäoikeudessa vangitun, mm. kolmesta taposta epäillyn Seppäsen. Miksi hovioikeus sitten päätyi vapauttamaan Seppäsen?

    Lue lisää...

  • Ensimmäinen anonyymia todistamista koskeva asia ratkaistu Korkeimmassa oikeudessa

    Asiassa oli kyse törkeästä huumausainerikoksesta. Syytteen mukaan Suomeen salakuljetettiin Hollannista autoon piilotettuja huumausaineita.

    Jutussa oli käräjäoikeudessa kuultu keväällä 2015 todistajana hollantilaisten tarkkailupoliisien esimiestä, joka ei itse osallistunut tarkkailuun. Hän uskoi syyttäjän kirjallisena todisteena olevien alaistensa laatimien tarkkailuraporttien olevan totuudenmukaisia. Ongelmaksi muodostui se, voidaanko joidenkin tapahtumien (kuka ajoi mitäkin autoa, minne ajettiin, keiden kanssa tavattiin jne) silminnäkijöinä olleiden tarkkailupoliisien kertomukset havainnoistaan ottaa todisteena vastaan kirjallisessa muodossa varsinkin kun ei ollut tiedossa keitä nämä poliisit olivat (ks. nykyisin OK 17:24,2). Käräjäoikeus ei antanut arvoa näille todisteille. Syytteet kahden hollantilaisen syytetyn osalta hylättiin.

    Lue lisää...

  • Hämmentävä ne bis in idem -tulkinta

    Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) antoi 15.11.2016 suuren jaoston ratkaisun norjalaisessa ne bis in idem-tapauksessa A and B v. Norway. Vanebislittajat olivat kasoneet, että heitä oli ihmisoikeussopimuksen (EIS) lisäpöytäkirjan vastaisesti rangaistu kahdesti kun he olivat joutuneet sekä syytteeseen että maksamaan veronkorotusta saman verorikoksen johdosta.

    Ihmisoikeustuomioistuin on ratkaissut vastaavia juttuja jo paljon. Tapauksessa Zolotukhin v. Russia (2009) EIT omaksui entistä tiukemman tulkinnan siitä millaiset hallinnolliset sanktiot tulee katsoa rikossyytteen estäviksi. Sen mukaan kyse on samasta teosta, jos syytteet tai oikeudenkäynnit perustuvat samoihin tai olennaisesti samoihin tosiseikkoihin eli konkreettisiin tosiasiallisiin seikkoihin, jotka koskivat samaa vastaajaa ja liittyivät toisiinsa erottamattomasti ajan ja tilan suhteen. Rikos määritellään EIS:n yleisen tulkintaopin mukaisesti autonomisesti välittämättä siitä, mikä tulkinta rikokselle ja rankaisemiselle kansallisesti on annettu. Niinpä veronkorotus ja vastaavat hallinnolliset sanktiot ovat EIS:n tarkoittamia rangaistuksia (Jussila-tapaus 2006, Ruotsalainen-tapaus 2009).

    Lue lisää...

Asianajotoimisto Fredman & Månsson

Asianajotoimisto Fredman & Månssonin osakkaina ovat asianajaja, varatuomari Markku Fredman ja asianajaja, varatuomari Ulf Månsson.

Katso tiedot »

Ota yhteyttä

Hämeentie 68 A, 2. krs, 00550 Helsinki

Puhelin:

  • Fredman 0400-464094
  • Månsson 0400-605202

Telefax 09-2787211

Yhteystiedot »