Blogit

  • Koronavirus ja oikeudenkäynnit

    Viranomaisten ja yritysten viestiessä koronaviruksen aiheuttamista muutoksista ja rajoituksista toiminnoissaan on tuomioistuinten viestintä joutunut koetukselle. Tuomioistuinten riippumattomuuden turvaamiseksi on lähdetty siitä, että jokainen tuomioistuin ja itse asiassa jokainen tuomari päättää siitä, miten reagoi koronaviruksen tuomaan uhkaan ja viranomaisten pyrkimykseen vähentämään väestön ihmiskontaktit minimiin. Näyttää myös siltä, että vuoden alussa toimintansa aloittanut Tuomioistuinvirasto näkee roolinsa vain tuomioistuimia tukevana organisaationa. Viraston ulkoinen viestintä on ollut valitettavasti minimaalista.

    Kun kyse on vaikeasti hahmotettavasta viruksen aiheuttamasta uhasta ja sen leviämisen tehokkaista estämiskeinoista, voi kysyä onko jokaisella yksittäisellä käräjätuomarilla parhaat edellytykset tehdä ratkaisut istuntojen peruuttamisista. Vaikuttaa siltä, että esim. keskusjohtoiset poliisi tai rikosseuraamuslaitos ovat kyenneet selkeämpään viestintään sen suhteen, miten viruksen leviäminen estetään ja huomioidaan.

    Yksittäisen käräjätuomarin tai edes hovioikeuden tuomarikokoonpanon tehtävä ei ole helppo. Laeissa ei ole huomioitu poikkeusoloja kovinkaan selkeästi. Valmiuslaissa ei ole säännöksiä oikeudenkäynneissä tehtävistä poikkeuksista. Esimerkiksi oikeudenkäymiskaaren mukaan, pääkäsittelyä on jatkettava, mikäli mahdollista, perättäisinä päivinä. Jos tämä ei ole mahdollista, asiaa on käsiteltävä vähintään kahtena arkipäivänä viikossa, jollei käsittelyä lykätä. Asiassa on toimitettava uusi pääkäsittely, jos pääkäsittely on yhden tai useamman kerran ollut lykättynä yhteensä yli 30 päivää. Tästäkin voidaan poiketa, jos ”yhtäjaksoisuuden voidaan käsittelyn lykkäämisestä ja keskeyttämisestä huolimatta katsoa toteutuvan”.

    Itse odotan tätä kirjoittaessani maanantaina 16.3.2020 tietoa siitä, jatketaanko huomenna ns. Katiska-jutun oikeudenkäyntiä. Maamme suurimmaksi kutsutussa huumausainerikosjutussa on viitisenkymmentä vastaajaa avustajineen - kaikki eivät toki paikalla kaikkina päivinä. Tutkintavankeja on toistakymmentä ja heillä vartijat. Syyttäjiä parhaimmillaan neljä yhtä aikaa salissa ja tuomareita myös kolme.

    Koronaviruksen aiheuttamat poikkeustoimet saa pohtimaan onko prosessilakeja valmisteltaessa ja säädettäessä riittävästi huomioitu erilaiset poikkeustilanteet. Onko järkevää pysyttää oikeudenkäyntejä koskevat ratkaisut yksittäisillä tuomareilla? Pitäisikö poliittisesti riippumattoman Tuomioistuinviraston mahdollisuuksia lisätä siten, että sille annettaisiin toimivalta antaa valtakunnallisia määräyksiä, joita tuomareiden tulisi poikkeusoloissa noudattaa? Esimerkiksi käy oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 28 §, jossa määritellään laillinen este:

    Laillinen este on sillä, joka sairauden tai yleisen liikenteen keskeytymisen vuoksi on estynyt noudattamasta kehotusta saapua tuomioistuimeen tai antaa kirjallinen vastaus taikka lausuma taikka suorittamasta hänelle oikeudenkäynnissä kuuluvaa muuta tehtävää. Jos ilmoitetaan tai muutoin tiedetään muu este, tuomioistuimen asiana on tutkia, voidaanko este hyväksyä lailliseksi.

    Pitäisikö laajalle levinnyt epidemia tai sen uhka olla määriteltävissä keskitetysti lailliseksi esteeksi Tuomioistuinviraston päätöksellä, ettei jokaisen tuomarin tarvitse asiasta tehdä omaa ratkaisuaan?

    Oikeudenmukainen oikeudenkäynti tulee turvata myös poikkeusoloissa niin pitkälti kuin mahdollista. Kaikissa poikkeusoloissa ei voida toteuttaa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Esimerkiksi aiemmasta keuhkosairaudesta toipuva asianosainen tai asianajaja kuuluu riskiryhmään, joka ei voi osallistua oikeudenkäyntiin virustartuntariskin vuoksi. Tartuntariskin myötä sijaisen hankkiminen asianajajalle voi olla hyvin vaikeaa. Voidaanko istunto pitää sellaisen asianosaisen poissaollessa, joka haluaisi olla paikalla ja tulla kuulluksi, mutta jolla on oikeus jäädä pois? Myös silloin, kun poissaolo johtuu perustellusta pelosta saada tartunta ja myös viranomaisten viestinnästä, jossa kehotetaan välttämään kontakteja ja pysymään kotona?

    Pitäisikö oikeusministeriön ryhtyä toimiin, jotta valmiuslakiin lisättäisiin oma lukunsa tuomioistuimiin ja oikeudenkäynteihin liittyen? Tuomioistuinvirasto on oikein sopiva taho saamaan lisävaltuuksia poikkeusoloissa – ja muutenkin. Sen on paljon helpompi saada asiantuntijoilta paras mahdollinen tieto oikeiden ratkaisujen tekemiseksi ja panna päätökset nopeasti täytäntöön. Päätöksenteon ja sitä koskevan viestinnän sirottelu kaikille käräjätuomareille omien juttujensa osalta ei kuulosta järin tehokkaalta eikä myöskään luottamusta herättävältä.

    Markku Fredman
    asianajaja
    prosessioikeuden dosentti

  • Ylimääräinen tieto, KKO 2019:36

    vaakaAsianajaja Markku Fredman kommentoi korkeimman oikeuden ratkaisua, jossa asetettiin hyödyntämiskielto koskemaan paitsi telekuuntelutallennetta myös esitutkinnan loppulausuntoa, jossa kyseisen telekuuntelutallenteen sisältöä oli siteerattu.

    Jutussa epäiltiin asianajajaa salassapitorikoksesta kun hän oli vangitsemisasian käsittelyn jälkeen puhelimessa keskustellut vangitun päämiehensä tuttavan kanssa. Tuttava oli telekuuntelussa ja keskustelu päätyi poliisin korvin.

    Linkki professori Jyrki Virolaisen ylläpitämään Rule of Law -blogiin:

    Markku Fredman: Kommentti ratkaisusta KKO 2019:36, telekuuntelu ym.

  • KKO 2019:26. Rikoksen johdosta tapahtuva luovuttaminen. EU-oikeus

    Korkein oikeus (KKO) julkaisi 19.3.2019 ennakkopäätöksenä lausuntonsa luovutusasiassa, jossa oli kyse vankeusrangaistukseen tuomitun luovuttamisesta Turkkiin (KKO 2019:26).  Luovutettavaksi pyydetty A oli Latvian kansalainen. Korkein oikeus katsoi, että A:lla oli luotettavasti todennettu ja todellinen vaara epäinhimillisestä kohtelusta, jos hänet luovutetaan Turkkiin. Tämän vuoksi korkein oikeus katsoi, ettei luovutuspyyntöön voida suostua.

    Lue Rule of Law -blogista Markku Fredmanin arvio siitä, miten korkein oikeus muutti aikaisempaa tiukkaa linjaansa. Markku Fredman: KKO 2019:26. Rikoksen johdosta tapahtuva luovuttaminen. EU-oikeus

     

  • KKO arvioi laite-etsinnän edellytyksiä ja näytti mallia päätöksen perustelemisesta

    blogi125Asianajaja Markku Fredman kirjoitti Prosessioikesublogiin arvion korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2018:77, jossa oli kyse tuomioistuimen myöntämästä luvasta tutkia poliisin salaisia tietojärjestelmiä osana rikosylikomisario Jari Aarnion virkarikostutkintoja.

  • Hautarauha vai isyyden selvittäminen? HelHO 2017:15

    Asianajaja Markku Fredman arvioi professori Jyrki Virolaisen Prosessioikeusblogissa Helsingin hovioikeuden ratkaisua, jossa katsottiin laki oikeusgeneettisistä isyystutkimuksista perustuslain vastaiseksi kun se kieltää haudan avaamisen DNA-vertailunäytteen ottamiseksi vainajasta, jonka on syytä epäillä olevan kantajan isä.

    Linkki blogikirjoitukseen.

     

  • SuomiAreenalla keskusteltiin perustuslaista ja asiantuntijoista

    Suomen Lakimiesliiton järjestämässä paneelikeskustelussa olivat mukana professori Kaarlo Tuori, emeritusoikeuskansleri Jaakko Jonkka, perustuslakivaliokunnan entinen puheejohtaja Kimmo Sasi, kansanedustaja Leena Meri sekä asianajaja Markku Fredman.

    Keskustelussa professori Tuori kertoi perustuslakivaliokunnan historiasta ja nykytilasta ja arvosteli sen kokoonpanoa: Professorilta karu arvio eduskunnasta – perustuslain tulkinta vaarassa?

    Asianajaja Markku Fredman toivoi, että eduskunnan kuulemien asiantuntijoiden vuorovaikutusta keskenään pitäisi kehittää. Nykyisin lakihankkeisiin ottaa kantaa ensin valtiosääntöoppineet perustuslain tuntijat. Vasta kun perustuslakivaliokunta on antanut asiasta oman lausuntonsa alkaa asian käsittely substanssivaliokunnassa, jossa kuullaan kyseisen alan asiantuntijat. Usein heidät kuullaan yhdellä kertaa, ilman, että he voisivat arvioida toistensa näkemyksiä kuin suullisesti juuri kuulemansa perusteella. Näin ollen perustuslain asiantuntijat eivät usienkaan teidä millaisia arvioita kyseisen lainsäädäntöalan asiantijoilla on esitetyn lain vaikutuksista.

    IMG 6266

  • Rikosasianajajat koolla Prahassa

    IMG 5553 sEuroopan rikosasianajajajien järjestön European Criminal Bar Associationin kevätkokous pidettiin tällä kertaa Prahassa 22.4.2017. Edellinen konferenssi oli Vilnassa Liettuassa. Konferenssin aiheena olivat tällä kertaa asianajajan ja asiakkaan välisen yhteydenpidon luottamuksellisuus ja asiakkaan tietojen suoja rikosasioiden yhteydessä. Olen itse laatinut aiheesta viikko sitten Defensor Legis -lehdessä 2/2017 julkaistun artikkelin Asianajosalaisuuksien pitävyys rikosten esitutkinassa ja pakkokeinoja käytettäessä.

    Lue lisää...

  • Esteellinen asiantuntija, kelpo todistaja?

    tiedotekuva2Hovioikeuden valalääkärituomiossa tältä aamulta on mielenkiintoinen kannanotto siitä voidaanko riidattomasti esteellinen asiantuntija (valelääkärin monivuotinen yhtiökumppani ja lapsen kummisetä) kuulla todistajana seikoista, joissa on kyse asiantuntijuudesta (käypä hoito ja onko siitä tietyn potilaan kohdalla poikettu). Hovioikeus totesi seuraavaa:

    Lue lisää...

  • Miksi sarjahukuttaja oli vapaalla jalalla?

    raudatViime viikon puheenaiheita oli kysymys siitä, kuinka on mahdollista, että 14,5 vuoden vankeuteen mm. kahdesta taposta tuomittu Pekka Seppänen saattoi olla vapaalla jalalla odottamassa tuomiotaan.

    Asia johtui siitä, että Itä-Suomen hovioikeus päätti 21.1.2016 vapauttaa 20.11.2015 käräjäoikeudessa vangitun, mm. kolmesta taposta epäillyn Seppäsen. Miksi hovioikeus sitten päätyi vapauttamaan Seppäsen?

    Lue lisää...

Asianajotoimisto Fredman & Månsson

Asianajotoimisto Fredman & Månssonin omistaa asianajaja, varatuomari, OTT Markku Fredman.

Ota yhteyttä

Hämeentie 68 A, 2. krs, 00550 Helsinki

Puhelin:

  • Fredman 0400-464094

Telefax 09-2787211

Yhteystiedot »