Tuomioistuimet 2000-luvulle

Kirjoitus on julkaistu Advokaatti-lehdessä 3/1998

Asianajaja Markku Fredman

Oikeusministeriöstä kuuluu kummia! Käräjä-, maa- ja lääninoikeudet yhdistetään, avustajapakko ylioikeuksiin, näyttökysymyksistä ei valiteta, tuomioistuimille oma keskusvirasto, lautamiehiltä valta pois??? Oikeusministeriön kehitysyksikkö julkisti 3.3.1998 perusselvityksen ajatuksista ja ideoista tuomioistuinlaitoksen kehittämisvaihtoehdoista. Ideat eivät ole ministeriön virallisia suunnitelmia vaan kehittämistehtäviin asetettujen laamanni Erkki Hämäläisen ja hallitussihteeri Heikki Liljeroosin ajatuksia. Selvitys pohjautuu myös siihen työhön, jota hovioikeudenneuvos Matti Kuusimäki ministeriön kehitysjohtajana teki ennen siirtymistään valtakunnansyyttäjäksi.

Esitetyistä kehityslinjoista voi selvästi havaita nyt valitun työtavan edut: ajatuksia eivät ole kahlinneet ammattiliitojen työllistämistavoitteet ja valtiovarainministeriön säästövaatimukset, joilla yleensä pilataan hyvätkin mietinnöt. Niinpä selvityksessä ehdotetaan sen selvittämistä voitaisiinko yleiset ja hallintotuomioistuimet yhdistää sekä esitetään julkisista varoista maksettavan oikeusavun laajentamista huomattavasti nykyisestä. Selvityksessä pidetään yleisten ja hallintotuomioistuinten yhteistyötä joka tapauksessa välttämättömänä ja ehdotetaan maaoikeuksien lakkauttamista ja niiden yhdistämistä aluksi 6-8:an käräjäoikeuteen.

Selvittäjät pitävät tehokkaana ja toimivana 5-10 tuomarin tuomioistuinyksikköä, mutta toisaalta heidän mielestään enää ei pitäisi perustaa mammuttituomioistuimia. "Käräjäoikeuksien vähentämisellä tosiasiassa saatetaan heikentää palveluiden saatavuutta ja lisätä asianosaisten kustannuksia. Haittoja on vain verrattava siihen paranevatko käräjäoikeuksien mahdollisuudet toimia ja palvella asiakkaitaan tehokkaammin."

Asianajajan kannalta mielenkiintoinen on ajatus avustajapakosta. "Oikeudenkäyntien ja asioiden monimutkaistuessa ja julkista oikeusapua laajennettaessa saattaa olla aihetta tarkastella riittävän oikeusturvan takaamiseksi avustajapakon käyttöönottoa joissakin asiaryhmissä tai ylimmissä tuomioistuimissa. Esitämme keskusteltavaksi, onko perusteita ja tarvetta ns. avustajapakon käyttöönottamiselle edes rajoitetusti."

Selvittäjät puuttuvat myös siviiliprosessin vääristymiin. Heidän mielestään tulisi muutostarpeita harkita seuraavissa kysymyksissä:

  • Pääkäsittelyn ja valmistelun selkeämpi erottaminen toisistaan.
  • Käräjäoikeuden laajan kokoonpanon käytön lisääminen.
  • Näytöllisesti riidattomien asioiden ratkaiseminen asianosaisten suostumuksin kirjallisessa valmistelussa.
  • Prekluusiosäännösten lieventäminen
  • Hakemusasioiden käsittelyn yksinkertaistaminen

Muista selvityksessä esitetyistä ehdotuksista mainittakoon seuraavat:

Esitämme sitovalla tavalla ratkaistavaksi kysymyksen siitä käsitelläänkö kirjaamisasiat tuomioistuimessa vai maanmittauslaitoksessa. Jos asiat jäävät tuomioistuimiin, tulisi harkita niiden keskittämistä järkevällä tavalla joihinkin käräjäoikeuksiin.

---

Ehdotamme erillisen työryhmän asettamista pohtimaan hakemusasioiden siirtoa rekisteriviranomaisille.

---

Esitämme, että päätös lasten huostaanotosta siirretään tehtäväksi hallinto-oikeudessa.

---

Esitämme pohdittavaksi sitä, voitaisiinko tulevaisuudessa rajoittaa muutoksenhakua käräjäoikeudesta hovioikeuteen niin, ettei näyttökysymyksiin haettaisi muutosta.

---

Äänestyssääntöjä tulisi muuttaa niin, että maallikot eivät yksin voisi rikosasiassa tuomita rikoksesta tai määrätä lakimiestuomareiden kantaa ankarampaa seuraamusta.

---

Tuomioistuinlaitosta hoitavan keskusviraston perustamisen edellytykset tulisi selvittää.

---

Esitämme, että tuomioistuimet laatisivat ns. viestintästrategian.

---

Ehdotamme todistelun osuutta ja merkitystä korostettavan jo yliopisto-opetuksessa sekä todistelua koskevan koulutuksen toteuttamista.

---

Tuemme vireillä olevaa hanketta asunto-oikeuksien lakkauttamiseksi.

---

Ehdotamme, että oikeusministeriössä laadittaisiin tavoiteohjelma käräjäoikeuksien koon suurentamiseksi.

---

Esitämme harkittavaksi, että sopivissa tapauksissa tulisi olla mahdollista korvata riita-asian suullisen käsittelyn istunto ja pääkäsittelyn asianosaisen tai todistajan kuulustelu sekä rikosasiassa myös vastaajan kuuleminen videoneuvottelun muodossa pidettävässä oikeudenkäynnissä.

Oikeusministeriön kehityshanke on kansliapäällikkö Kirsti Rissasen ideoima, joten lienee varmaa, että selvityksen esitykset tulevat olemaan pohjana jatkovalmistelulle. Jos näin käy, asianajajien työympäristö tulee muuttumaan oleellisesti ja näyttää siltä, että valtio on korostamassa asianajajakunnan merkitystä oikeudenhoidon välttämättömänä osana. Enää ei lähdetä siitä, että jokaisen tulee halutessaan voida itse hoitaa oikeusasiansa ilman avustajaa.

Selvitys on lähetetty lausuntokierrokselle. Asianajajat edustavat tuomioistuinten tärkeintä asiakaskuntaa. Mielipiteemme on tärkeä jatkosuunnittelussa. On selvää, että jatkotoimissa myös asianajajat ovat mukana komitean ja työryhmien jäseninä visioimassa uuden vuosituhannen tuomioistuinlaitosta.

Asianajajaliiton puolesta lausunnon laativat 31.5.1998 mennessä työryhmä johon kuuluvat pääsihteeri Markku Ylönen sekä Pekka Harju, Marja-Liisa Starckjohann, Mika Ala-Uotila, Jussi Perho ja allekirjoittanut. Työryhmän ensimmäisessä kokouksessa päätettiin keskittyä seuraaviin asianajajakunnan kannalta keskeisiin teemoihin: tuomioistuimessa käsiteltävät asiat, vaihtoehtoiset riidanratkaisukeinot, oikeudenkäyntikynnys, prosessien kehittäminen ja muutoksenhaku, tuomioistuinlaitoksen rakenne ja organisaatio. Lisäksi lausunnossa otetaan lyhyesti kantaa muihin esityksen yksityiskohtiin.

Asianajotoimisto Fredman & Månsson

Asianajotoimisto Fredman & Månssonin osakkaina ovat asianajaja, varatuomari Markku Fredman ja asianajaja, varatuomari Ulf Månsson.

Katso tiedot »

Ota yhteyttä

Hämeentie 68 A, 2. krs, 00550 Helsinki

Puhelin:

  • Fredman 0400-464094
  • Månsson 0400-605202

Telefax 09-2787211

Yhteystiedot »