Todistajien suojelu

(Julkaistu Helsingin Sanomissa xx.5.1997 Vieraskynä-palstalla)

Markku Fredman
asianajaja

Oikeusministeriö on ilmoittanut valmistelevansa säännöksiä rikosoikeudenkäyntien todistajien suojelemisesta. Pohdittavaksi tulevat kysymykset anonyymeista todistajista, välillisestä todistelusta, todistajien henkilöllisyyden vaihtamisesta tai todistajien kuulemisesta siten, etteivät he ole samassa salissa syytettyjen kanssa. Todistajalla tässä yhteydessä tarkoitetaan myös rikoksesta kertovia asianomistajia ja kanssasyytettyjä.

Euroopan ihmisoikeussopimusta valvova ihmisoikeustuomioistuin on eräissä tapauksissa sallinut syyttäjän nimeämät todistajat, joiden henkilöllisyys ei ole selvinnyt jutun asianosaisille. Nämä ovat usein olleet rikollisten valvontaan erikoistuneita poliisimiehiä. Syyttäjän mukaan he ja heidän perheensä joutuisivat kostotoimenpiteiden uhriksi jos heidän henkilöllisyytensä selviäisi. Toisaalta on korostettu sitä, että jos henkilöllisyys paljastuu, ei kyseinen poliisimies enää voi jatkaa toimintaansa rikollisten valvonnassa.

Uutena ilmiönä rikosjutuissa meillekin ovat tulleet kostotoimenpiteet. Selvittämättä on tällä hetkellä mm. erään huumeorganisaation toiminnasta poliisille kertoneen vangin törkeä pahoinpitely. Näyttöä on siitä, että tietyistä vakavista rikoksista todistavan turvallisuus saattaa olla uhattuna oikeudenkäynnin jälkeen.

Todistajien suojelun kannalta tapaukset jakaantuvat kahteen luokkaan. Toiseen kuuluvat rikolliset, jotka ryhtyvät yhteistyöhön poliisin kanssa. Heidät pystytään helposti tunnistamaan ja kyseeseen tulee lähinnä jälkikäteisten kostojen ehkäisy. Tällöin saattaa tulla harkittavaksi uuden henkilöllisyyden antaminen.

Toisissa tapauksissa syytetyt eivät tiedä kuka on se henkilö, joka esimerkiksi on nähnyt heidän rikolliset tekonsa. Tällainen tapaus on Suomessa ollut tuomioistuimessa. Tuntemattomaksi jääneet henkilöt ilmoittivat tullille havainnostaan kun heroiinipaketti heitettiin Finnjetiltä Kustaanmiekan salmessa mereen. Paketin noutajien oikeudenkäynnissä kuultiin todistajana tullirikostutkijaa, joka oli puhuttanut kyseiset silminnäkijät. Helsingin hovioikeus katsoi, ettei tullimiehen kertomusta olisi saanut hyödyntää näyttönä, koska kyse oli ns. välillisestä todistamisesta eikä syytetyillä ollut tilaisuutta esittää kysymyksiä silminnäkijöille.

Näihin syytetyille tuntemattomien henkilöiden tapauksiin soveltuu menettely, jossa todistajat pidetään tuntemattomina oikeudenkäynnin ajan.

Anonyymien todistajien käyttäminen on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännön mukaan kuitenkin mahdollista vain hyvin poikkeuksellisesti. Huhtikuussa 1997 ja maaliskuussa 1996 antamissaan tuomioissa Strasbourgin tuomioistuin tutki oliko valituksen kohteena olevien oikeudenkäyntien todistajiin kohdistettu konkreetteja uhkauksia. Tuomioistuin korosti, että syytetyn on voitava kuulustella anonyymejakin todistajia. Tuomio ei saa perustua yksin tällaisten todistajien kertomuksiin. Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin lisäksi jäsenvaltioiden tulee taata myös todistajien oikeus nauttia mm. koskemattomuudestaan ja yksityiselämästään ja sen vuoksi valtiolla on tarvittaessa velvollisuus suojella todistajia.

Todistajien ja asianomistajien on puhuttava totta. Syytetty, joka perättömästi väittää tietyä henkilöä rikoskumppanikseen voi syyllistyä perättömään ilmiantoon. Nämä rangaistusuhat ovat keskeinen tekijä kun arvioidaan onko kertomus riittävä näyttö syytteen tueksi. Todistajan anonymiteetti tai uusi henkilöllisyys todistamisen jälkeen saatetaan kokea rangaistusuhan vähenemisenä tai rangaistusuhkaa ei koeta lainkaan.

Suomessa ei ole täysin vierasta se, että henkilö sotketaan syyttään vakaviin rikoksiin. 1990-luvun alussa rikolliset väittivät myyneensä Juice Leskiselle hasista. Syyttäjä nosti syytteen, joka hylättiin. Olemattomasta myynnistä kertonut huumekauppias sai sittemmin vankeusrangaistuksen perättömästä ilmiannosta.

Leskisen tapaus on varottava esimerkki siitä millaisia vaaroja piilee, jos huumerikolliset saavat tilaisuuden päästä mukaan todistajansuojeluohjelmaan. On suuri houkutus selvittää perättömiäkin asioita, jotta omat rikokset katsottaisiin läpi sormien. Toisaalta rikollisliigojen ei tarvitsisi kostaa omille pettureilleen, jos riittää että järjestetään anonyymi todistaja puhumaan rikoksia tällaisen henkilön päälle.

Anonyyminakin kuultu todistaja on voitava saada vastuuseen perättömistä puheista. Asianomistajan syytetoikeus tulisi turvata myös vaadittaessa rangaistusta anonyymina kuullulle todistajalle. Jos todistaja on poliisi, on syytetoikeus taattu hallitusmuodossa virkarikoksen osalta. Juice Leskisen tapauksessa nimenomaan asianomistajan itsenäinen syyteoikeus johti oikeudenmukaiseen lopputulokseen. On vaikea kuvitella järjestelmää, jossa syytetty voisi tehokkaasti vaatia rangaistusta tuntemattomalle valehtelevalle todistajalle.

Jos anonyymin todistajan totuudessa pysymisen jälkikontrolli poikkeaa muista todistajista, on selvää, ettei anonyymille todistajalle voida antaa samaa painoarvoa kuin omalla nimellään esiintyvälle.

---

Kirjoittaja on helsinkiläinen asianajaja ja varatuomari.

Asianajotoimisto Fredman & Månsson

Asianajotoimisto Fredman & Månssonin osakkaina ovat asianajaja, varatuomari Markku Fredman ja asianajaja, varatuomari Ulf Månsson.

Katso tiedot »

Ota yhteyttä

Hämeentie 68 A, 2. krs, 00550 Helsinki

Puhelin:

  • Fredman 0400-464094
  • Månsson 0400-605202

Telefax 09-2787211

Yhteystiedot »