Internet verkottaa asianajajatkin

(Julkaistu Advokaatti-lehdessä keväällä 1996, tiedot osin vanhentuneita.)

Asianajaja Markku Fredman:

Internet-tietoverkossa on paljon tietoa myös asianajajille. Helmikuussa järjestetyillä ensimmäisillä asianajajien tietotekniikkamessuilla Internet oli esillä monessa alustuksessa ja monella näyttelyosastolla.

Vaikka nykyisen Internet-huuman onkin uskottu pian haihtuvan käyttäjien tuskastuessa tietosaasteeseen ja verkon hitauteen, on joukossa paljon sellaista tietoa, joka kannattaa hakea ja jonka ilmestyminen ruudulle tapahtuu kuitenkin nopeammin kuin kirjastoista tai arkistoista hakemalla. Minulle onkin eräs pitkään tietotekniikka-alalla työskennellyt tuttava sanonut, että olen hänen tuntemistaan ainoa, joka todella pystyy hyödyntämään Internetiä omassa työssään.

Mitä hyödyllistä asianajaja voi löytää Internetistä?

Harvalla asianajajalla on mahdollisuuksia opiskella ja hyödyntää muita kuin helposti hiirellä klikattavia World Wide Web -sivuja. Toisaalta näinä päivinä lähes kaikki Internet-tieto on muokattu www-käyttöön sopivaksi. Käyttäjän tehtäväksi jää tällöin ainoastaan ohjelman (esim. Netscape) käynnistys, yhteydenotto modeemilla johonkin palveluntarjoajaan (puhelinlaitos, Tele, Eunet jne.). Vain suurimmilla toimistoilla on aihetta liittyä kiinteällä yhteydellä osaksi verkkoa. Yhteyden muodostumisen jälkeen tulee olla tiedossa ainakin jokin hyvä hakemistosivu, josta on linkit muille kiinnostaville sivuille.

Siirtyminen sivulta toiselle käy vain hiiren nappulaa painamalla. Aina mielenkiintoisen sivun kohdalla voi sivun osoitteen ja nimen tallettaa omaa luetteloon, josta se on helposti uudelleen löydettävissä. Omalla toimistoni kotisivulla (http://www.icon.fi/~fred/) on parikymmentä linkkiä erilaisiin oikeudellista tietoa sisältäviin palveluihin. Ohessa on luettelo sivuista ja niiden www-osoitteista.

Asianajajan kannalta parhaat tiedot saa eduskunnan ja Edita Oy:n (entinen Valtion painatuskeskus Oy) sivuilta. Eduskunnan palveluihin kuuluvat valtiopäiväasiakirjat, kuten hallituksen esitykset, valiokuntien mietinnöt, kansanedustajien kysymykset ja niiden vastaukset, täysistunnon pöytäkirja jne. Parasta järjestelmässä on se, että tieto haetaan erikseen kysyjän tarpeiden mukaisesti, joten mitään listojen selausta tms. ei tarvita. Riittää kun yhteydenoton jälkeen klikkaa kohtaa "valtiopäiväasiakirjat" ja sen jälkeen rajaa haun ehkä valiokuntamietintöihin ja sen jälkeen kirjoittaa hakusanan, jollaisia mietintöjä kone sitten alkaa etsiä.

Haut on toteutettu myös siten, että jokaisen kansanedustajan omalla kotisivulla on hänen henkilötietojensa lisäksi valmis painike, josta klikkaamalla saa ruudulleen kaikki kyseisen kansanedustajan aloitteet ja kysymykset. Haun voi toteuttaa myös siten, että saa ruudulleen tietyn hallituksen esityksen johdosta eduskunnan täysistunnossa käydyn keskustelun siinä järjestyksessä kuin puheenvuorot on pidetty.

Eduskunnan hyväksymien lakien lopullinen muoto käy ilmi palvelimessa olevista eduskunnan vastauksista. Tekstin voi helposti tallettaa omalle koneelleen tai tulostaa paperille taikka "leikata ja liimata" tekstinkäsittelyohjelmalla laadittavaan kirjelmään.

Edita Oy:n palvelin sisältää Virallisen lehden, Hallituksen esitykset vuodesta 1994 alkaen sekä mm. valtioneuvoston viikon. Uutuutena heillä on tämän vuoden alusta saatavilla oleva säädöskokoelman sähköinen muoto. Se on toteutettu poikkeuksellisesti maksullisena siten, että käyttö edellyttää etukäteen hankittua tunnusta. Hakemistossa on säädöskokoelman vihkot, jotka voi hiiren klikkauksella siirtää omalle koneelleen, jossa tulee olla Acrobat-niminen ohjelma tiedoston avaamiseen. Hankaluutena on siis se, että koko vihko (melkoisen iso tiedosto) on aina siirrettävä, vaikka olisi kiinnostunut vain yhdestä sivusta. Kun vihko on avattu Acrobat-ohjelmalla se on ulkoisesti täysin paperisen säädöskokoelman kaltainen ja ruudulla näkyvistä sivuista voi sitten halutessaan tulostaa sivun tai useampia paperille.

Säädöskokoelman osalta vallitsee mielenkiintoinen kilpailutilanne. Helsinkiläinen PiiPää Oy on skannannut paperisia säädöskokoelmia jo toista vuotta sähköiseen muotoon. Säädökset ovat ilmaiseksi PiiPään omalla palvelimella. Toiminta rahoitetaan sivuilla olevilla mainoksilla. PiiPään säädöskokoelma on säädöksittäin numerojärjestyksessä heti luettavissa olevassa HTML-muodossa. Käyttö on nopeampaa kuin Editalla - sen lisäksi, että se on ilmaista.

Myös valtioneuvosto ja oikeusministeriö ovat verkossa omilla sivuillaan. Oikeusministeriön lehdistötiedotteet ovat tuoreeltaan näkyvissä, samoin kuin esim. tasavallan presidentin ja valtioneuvoston yleisistunnon päätösluettelot. Päätökset on luettavissa lähes välittömästi istunnon jälkeen.

Kaikkia kiinnostavia palveluita ovat esimerkiksi Finnairin ja muun julkisen liikenteen aikataulut, jotka nekin löytyvät verkosta sekä vaikkapa Iltalehden ja MTV3:n uutisten sähköiset muodot.

Asianajajat verkkoon?

Sen lisäksi, että asianajajat alkavat jo saada hyödyllistä tietoa verkosta on se myös käytettävissä tiedon levittämiseen. Jo nyt on kolmella asianajotoimistolla omat melko pienimuotoiset kotisivut Internetissä ja tätä luettaessa lienevät myös Castrén & Snellmanin melkoisen näyttävät sivut julkistettu. Eräät liiketoimistot löytyvät myös kansainvälisiltä asianajotoimistoluettelosivuilta.

Eräät yksityiset kaupalliset yritykset ovat kosiskelleet asianajajia "keltaisille sivuilleen" joka on saanut aikaan huolen sinänsä hyvän asian hajoamisesta käsiin. Kun eräs yritys tarjosi asianajotoimistoille luettelopaikkaa verkkosivuilta 145 markalla kuukaudessa, on helposti laskettavissa kuinka kalliiksi tällainen ilmoittelu kokonaisuudessaan tulee jos esim. kolmannes toimistoista joskus lähtee mukaan: puhutaan kymmenistä tuhansista markoista kuukausittain koko asianajajakunnan osalta.

Internet-tiedonlevityksessä on merkittävää sen edullisuus muihin tapoihin verrattuna: muutamalla tuhannella markalla saa jo melkoisen monta sivua luettavissa kaikkialla maailmassa, johon Internet on levinnyt. Itse asiassa tiedon määrä ei maksa paljon mitään: tietokoneiden kovalevymuistien hinta on romahtanut viime vuosina, ja esimerkiksi liiton toimistoluetteloja mahtuisi tekstinkäsittelymuodossa viisi kappaletta yhdelle tavalliselle disketille. Nykyisin tavanomainen gigatavun kovalevy maksaa reilut 1.000 markkaa: tuollaiselle levylle mahtuu 3.500 toimistoluettelollista tietoa. Kustannukset muodostuvatkin pääosin tiedon muokkaamisesta esityskelpoiseen kuntoon, tiedon päivityksestä ja linjamaksuista. Kun kaikki tekstit nykyisin luodaan tekstinkäsittelymuotoon on ne erittäin yksinkertaista ja halpaa pitää kaikkien saatavilla Internetissä.

Asianajajaliiton kannalta on siis järkevää ja tehokkaampaakin ostaa joltain teleoperaattorilta kovalevytilaa, johon asennetaan liiton omat sivut ja toimistoluettelo. Toimistoluetteloon voidaan sitten tehdä linkki sellaisten toimistojen omille kotisivuille, jotka ovat sellaisen itse perustaneet tai hankkineet. Fyysisesti nämä toimistojen sivut voivat sijaita missä tahansa: luettelossa toimiston nimi näky korostettuna ja alleviivattuna ja sitä klikkaamalla pääsee siirtymään tuolle sivulle. Linkitys voidaan tehdä maksulliseksi, jolla voidaan kattaa toiminnan liitolle aiheuttamia kustannuksia. Tällainen yksi valtakunnallinen luettelo olisi huomattavasti tehokkaampi kuin tusina muita "keltaisia sivuja".

Asianajotoimisto Fredman & Månsson

Asianajotoimisto Fredman & Månssonin osakkaina ovat asianajaja, varatuomari Markku Fredman ja asianajaja, varatuomari Ulf Månsson.

Katso tiedot »

Ota yhteyttä

Hämeentie 68 A, 2. krs, 00550 Helsinki

Puhelin:

  • Fredman 0400-464094
  • Månsson 0400-605202

Telefax 09-2787211

Yhteystiedot »