Uutiset

  • Markku Fredmanin väitteli tohtoriksi

    Asianajaja Markku Fredman väitteli oikeustieteen tohtoriksi Turun yliopistossa 19.5.2018

    Yliopiston tiedote

    HelenaVormanKuva

    Yleisössä oli lukuisia oikeuselämän vaikuttajia, asianajajia, tuomareista, syyttäjiä ja laillisuusvalvojia.

    DSC 3451b

    Lisää kuvia tilaisuudesta

    Väitöskirja on nimeltään Puolustajan rooli ja sen voi ostaa Alma Talentin verkkokaupasta.

    Väitös on huomioitu myös mediassa:

     

  • Asianajaja Markku Fredmanin väitös

    Asianajaja Markku Fredman väittelee oikeustieteen tohtoriksi Turun yliopiostossa 19.5.2018

     

    ​Turun yliopiston tiedote 17.5.2018

    Rikoksesta epäillyn ja syytetyn puolustusasianajajan tehtävät ovat lisääntyneet jatkuvasti 1980-luvulta alkaen. Turun yliopistoon väitöskirjan tehnyt Markku Fredman tarkasteli tutkimuksessaan puolustusasianajajan roolin kehitystä Suomessa 1980-luvulta nykypäivään.
     
    Suomessa alkoi 1980-luvun lopulla suurten prosessiuudistusten sarja, joilla uudistettiin rikosoikeudenkäynnit jo 1890-luvulla ilmaistujen suuntaviivojen mukaisesti. Rikoksesta epäillyn ja syytetyn puolustusasianajaja sai vuonna 1989 uusia tehtäviä rikosten esitutkinnassa, ja sen jälkeen on tullut jatkuvasti uusia menettelyjä ja muutoksia, joissa puolustajan rooli on ollut keskeinen.

    – Tehtävien lisääntyminen ja niiden entistä suurempi vaativuus johtivat siihen, että vuonna 2001 säädettiin syytetyn avustaminen sallituksi vain lakimieskoulutuksen saaneille. Vuonna 2013 otettiin käyttöön toimilupajärjestelmä, jonka jälkeen puolustajaksi kelpasi vain asianajaja, oikeusaputoimiston julkinen oikeusavustaja tai niin sanottu lupalakimies, Markku Fredman kertoo.

    Vuonna 2014 tuli voimaan säännös, jonka mukaan rikoksesta epäillylle on määrättävä puolustaja viran puolesta hänen tahdostaan riippumatta, jos oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaaminen sitä edellyttää.

    – Puolustusasianajajat ovat saaneet uusia tehtäviä muun muassa pakkokeinoasioissa, kuulusteluavustamisessa, syyteneuvotteluissa, todistajien kuulemisessa, asiantuntijatodistelussa, elinkautisvankien vapauttamismenettelyssä, poissa olevan päämiehen edustamisessa, luovuttamisasioissa ja rikosasioista tiedottamisessa. Ihmisoikeuksien valvonta perustuu yksilövalituksille ja asianajajat ovatkin tehneet Suomesta satoja valituksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen rikosprosessiin liittyen, Fredman sanoo.

    Puolustusasianajajille on siirtynyt aiemmin tuomareille kuuluneita tehtäviä

    Suurin muutos puolustusasianajajien työssä on tapahtunut tuomioistuimissa sovellettavassa oikeudessa. Kansallisten normien rinnalle ovat tulleet ihmisoikeusvelvoitteet ja EU:n sääntely. Koko oikeuslähdeoppi on uudistunut.

    – Enää vastausta ei löydy vain lakia ja kommentaarikirjaa lukemalla. Asianajajan on tunnettava erilaisten oikeuslähteiden laaja verkosto ja osattava poimia osin jopa ristiriitaisesta aineistosta päämiehen etua ja oikeutta tukevat perusteet. Asianajajan on ymmärrettävä, miten tuomarit tekevät työnsä ja millaisilla perusteilla he ratkaisevat käsittelemänsä jutut. Asianajajan tulee vedota sellaisiin oikeuslähteisiin, jotka tuomarit kokevat itseään ohjaaviksi. Aina kyse ei ole enää laista tai lain esitöistä, vaan kyse voi olla myös perustuslain tai direktiivin tulkinnasta taikka ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisusta, Fredman toteaa.

    Fredmanin mukaan aiemmin riitti, että asianajaja pyysi hovioikeutta tarkistamaan onko alioikeus ratkaissut jutun oikein. Nykyisin edellytetään, että asianajaja osoittaa käräjäoikeuden tuomiosta ne kohdat, joissa virhe ilmenee ja perustelee näkemyksensä.

    – Todisteet tulee tarkasti yksilöidä ja niille tulee ilmaista teema, eli väite siitä, minkä seikan kukin todiste osoittaa todeksi tai oikeaksi, Fredman sanoo.

    Nykyaikainen vaativien rikosjuttujen käsittely perustuu samanlaisen oikeudellisen koulutuksen ja kokemuksen saaneiden tuomarin, syyttäjän, puolustajan ja asianomistajan avustajan yhteistyöhön.

    – Pääkäsittelyt valmistellaan yhdessä ja osapuolten tulee sitoutua prosessisuunnitelmaan. Kaikkien yhteisenä tavoitteena on oikeudenmukainen oikeudenkäynti. Muun muassa syyteneuvottelujärjestelmän myötä puolustajille on siirtynyt tehtäviä, jotka aiemmin kuuluivat tuomarille, Fredman huomauttaa.

    ***

    OTL Markku Fredman esittää väitöskirjansa Puolustajan rooli. Rikoksesta epäillyn ja syytetyn avustajan roolin kehitys Suomessa 1980-luvulta nykypäivään julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 19.5.2018 klo 12 (Turun yliopisto, Calonia, Cal 1 -luentosali, Caloniankuja 3, Turku).

    Vastaväittäjänä toimii professori Mikko Vuorenpää (Lapin yliopisto) ja kustoksena professori Johanna Niemi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

    Asianajaja, OTL Markku Fredman suoritti korkeakoulututkintonsa (OTK ja OTL) Helsingin yliopistossa vuosina 1985 ja 2011. Hän työskentelee asianajajana toimistossaan Helsingissä. Väitöksen alana on oikeustiede.

    Väittelijän yhteystiedot: p. 0400 464094, markku.fredman(a)fredman-mansson.fi

    Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/fredman_markku.jpg

    Väitöskirja on julkaistu vain painettuna, ja sitä voi ostaa Alma Talentin verkkokaupasta: https://shop.almatalent.fi/puolustajan-rooli.html

       
  • Puolustajan rooli -väitöskirja tilattavissa

    Asianajaja Markku Fredmanin uusin kirja Puolustajan rooli ilmestyi hieman ennen väitöstilaisuutta toukokuussa 2018 ja on nyt tilattavissa AlmaTalentin verkkokaupasta.

    Puolustajan rooli 1700.jpg 1

    Asianajaja Markku Fredman kuvaa kuinka rikosasianajajan rooli ja tehtävät ovat muuttuneet 1980-luvulta alkaen. Rikosprosessin modernisoinnin esteenä oli ollut puuttuvat rakenteet. Syyttäjälaitos, esitutkinta ja asianajo saatettiin kuntoon. Lopputuloksena on kansainvälisen vertailun hyvin kestävä järjestelmä.

     

    Ks. myös:

     

  • Perättömät tunnustukset

    Usein rikosasianajajalta kysytään, kuinka hän voi puolustaa syytettyä, jos tietää tämän tehneen rikoksen, jota syyte koskee. Ongelmaksi nähdään näissä tilanteissa syytteen kiistäminen vastoin esitutkinnassa ilmenneitä tosiasioita. Kysyjä olettaa asianajajan toimivan tuomarin lailla ja arvioivan asiaa puolueettomasti ja päätyvän toimeksiantoa vastaanottaessaan jo jonkilaiseen tuomioon asiassa. Siitähän ei asianajajatyössä ole kyse.

    Suomen Asianajajaliiton koulutuksessa 30.10.2017 oli kyseessä toinen näkökulma. Kuinka asianajajan tulee menetellä jos hän epäilee, ettei päämiehen tunnustus ehkä pidä paikkansa. Voiko asianajaja edesauttaa syyksilukevaa tuomiota myöntämällä päämiehensä puolesta syytteen oikeaksi, jos hänelle on syntynyt epäily sen aitoudesta tai oikeellisuudesta.

    Lue lisää...

  • Docventures pohti oikeusmurhia

    Asianajaja Markku Fredman oli 11.10.2017 mukana YLE:n Docventures keskusteluohjelmassa pohtimassa oikeusvaltion tilaa ja oikeusmurhia Suomessa ja USA:ssa.

    https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/09/riku-rantala-onko-tapahtunut-suuri-amerikkalainen-ja-suuri-suomalainen

    Markku Fredman kommentoi myös Docventures-radio-ohjelmassa ns. Kumpulan kidutusmurhan hovioikeustuomiota:

    https://areena.yle.fi/1-4242744

  • KKO 2017:40 (Koti)etsinnän jälkikontrolli

    Asianajaja Markku Fredman kirjoitti professori Jyrki Virolaisen Prosessioikeusblogiin arvion korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2017:40, joka koskee rikoksen esitutkinnan yhteydessä toimistotiloihin tehdyn etsinnän jälkikäteistä kontrollia tuomioistumessa.

  • Markku Fredman Prosessioikeusblogin ensimmäinen vieraskirjoittaja

    ProsessioiekusblogiEmeritusprofessori Jyrki Virolaisen Prosessioikeusblogi on avoin myös muiden kirjoituksille. Tänään julkaistiin ensimmäisenä vieraskirjoituksena asianajaja Markku Fredmanin kirjoitus kotietsintää koskevasta tapauksesa KKO 2017:20.

    KKO 2017:20. Kotietsinnän laillisuus.

  • Ei ainuttakaan ihmisoikeusvalitusta hallituksen kommentoitavaksi vuonna 2016

    images1Vuonna 2016 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei lähettänyt Suomen hallituksen vastattavaksi yhtää ainutta ihmisoikeusvalitusta. Vielä vuonna 2015 tällaisia valituksia oli neljä ja vuonna 2014 viisi. Lasku on selvä kun vuonna 2013 valituksia katsoittiin aiheelliseksi lähettää Suomen hallitukselle tiedoksi jopa 17 kappaletta.

    Lähivuosina näistä aiempien vuosien valituksista joku saattaa vielä johtaa Suomea koskevaan tuomioon, ellei kyseisten valitusten käsittelyä lopetata hallituksen vastineen jälkeen. Näyttää kuitenkin siltä että Suomea koskevat tuomiot muodostuvat jatkossa äärimmäisen harvinaisiksi. Eduskunnan oikeusasiamiehen vuosikertomusken mukaan vuoden 2015 lopussa EIT:ssä oli vireillä vain 14 suomalaisvalitusta, joista suurin osa tulee päätymään ilmeisen perusteettomien tapausten joukoon, eikä niistä anneta tuomiota.

    Vuonna 2016 EIT antoi yhden Suomea koskevan tuomion, vuonna 2015 tuomioita annettiin seitsemän.

    Tästä linkistä saa näkyviin Suomea koskevien valitusten kommunikoinnit eli hallitukselle vastinetta varten lähetettyjen valitusten listauksen:

    http://hudoc.echr.coe.int/eng#{%22sort%22:[%22kpdate%20Descending%22],%22languageisocode%22:[%22ENG%22],%22respondent%22:[%22FIN%22],%22documentcollectionid2%22:[%22COMMUNICATEDCASES%22]}

    Tilanne 3.1.2017:

    EIT2016

    Ks. myös Helsingin Sanomien juttu: Suomalaisvalitusten määrä EIT:ssä romahti – satojen valitusten sijasta vireillä enää 14 juttua

  • Perinnönjaon oikaisusta erityissäännökset

    paragrafPerinnönjako voidaan jatkossa oikaista, jos uusi perillinen tai perinnönjaossa sivuutettu oikaisua vaatii. Säännöksiä sovelletaan tilanteissa, joissa lapsen ja vanhemman suhde vahvistetaan vasta perinnönjaon jälkeen esimerkiksi isyyden vahvistamkisella tai perillinen on sivuutettu aiemmin toimitetussa perinnönjaossa. Tasavallan presidentti vahvisti lainmuutokset 30.12.2015.

    Lue lisää...

  • Fredman & Månsson muutti Vallilaan

    Asianajotoimisto Fredman & Månsson Oy muutti syyskuun 2015 lopussa uusiin tiloihin.

    Uudet tilat sijaitsevat Vallilassa, Hämeentien ja Mäkelänkadun kulmassa. Osoite on Hämeentie 68 A, 00550 Helsinki, mutta sisäänkäynti on Mäkelänkadun puolelta.

    Toimisto sijaitsee A-portaan toisessa kerroksessa.

      

    Muista muutoksista toimistossamme kerrotaan aiemmalla sivulla.

Asianajotoimisto Fredman & Månsson

Asianajotoimisto Fredman & Månssonin osakkaina ovat asianajaja, varatuomari Markku Fredman ja asianajaja, varatuomari Ulf Månsson.

Katso tiedot »

Ota yhteyttä

Hämeentie 68 A, 2. krs, 00550 Helsinki

Puhelin:

  • Fredman 0400-464094
  • Månsson 0400-605202

Telefax 09-2787211

Yhteystiedot »