Hovioikeus poikkesi aiemmasta ja vahvisti isyyden

Päivitetty 14.3.2010 ja 6.7.2010

Helsingin hovioikeus antoi 7.12.2009 tuomion, jossa vahvistettiin vuonna 1961 syntyneelle miehelle isä. Ratkaisu on poikkeuksellinen, koska isyyslain voimaanpanolain mukaan ennen isyyslain voimaantuloa vuonna 1976 syntyneiden tuli viidessä vuodessa eli vuoteen 1981 mennessä käynnistää isyyden vahvistamista koskevat oikeudenkäynnit.

Korkein oikeus on kahdesti - vuosina 1993 ja 2003 - todennut, että lakia tulee soveltaa sanamuodon mukaisesti eikä määräajasta voida poiketa, ellei kyse ole tilanteesta, jossa lapselle on väestörekisteriin merkitty isäksi mies, joka ei oikeasti ole hänen isänsä. Näissä tapauksissa kanneoikeus syntyy kun väärä isyys kumotaan oikeuden päätöksellä.

Hovioikeuden nyt antama ratkaisu perustuu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen vuonna 2007 antamaan tuomioon, jossa Kyproksen vastaavan isyyslainsäädännön katsottiin olleen ihmisoikeussopimuksen vastainen. Määräaika kanteen nostamiselle ei voi päättyä ennen kun henkilöllä on tieto siitä, kuka saattaisi olla hänen isänsä.

Hovioikeuden ratkaisemassa jutussa kantajan avustajana toimi asianajaja Markku Fredman.

Maaliskuussa 2010 Korkein oikeus myönsi valitusluvan jutun hävinneelle vastaajalle, joka vahvistettiin isäksi hovioikeuden päätöksellä.

Ihmisoikeustuomioistuin antoi 6.7.2010 kaksi tuomiota, joissa todettiin Suomen isyyslain tiukan määräajan olevan ihmisoikeussopimuksen vastaisen. Ks. uutinen.

 

Taustaa:

Isyyslain voimaan tullessa vuonna 1976 isyyslain voimaapanolain 7 §:n 2 momentti edellytti, että ennen isyyslain voimaantuloa syntyneiden henkilöiden isyyttä koskeva kanne on pantava vireille viiden vuoden siirtymäajan kuluessa. Tätä säännöstä on sittemmin arvosteltu, mutta korkein oikeus on todennut, että säännöstä on noudatettava [2]. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi vuonna 2007 eräässä kyproslaisessa tapauksessa, että Kyproksen vastaava laki on ihmisoikeussopimuksen kanssa ristiriidassa siltä osin kun henkilö ei määräajan kuluessa voi käynnistää isyyden vahvistamisprosessia, kun hän ei tiedä, kuka voisi olla hänen isänsä, eli kenet tulisi haastaa oikeuteen. Tämän tuomion perusteella Helsingin hovioikeus on joulukuussa 2009 aiemmasta korkeimman oikeuden ratkaisusta poiketen vahvistanut isyyden tapauksessa, joka lain mukaan olisi tullut jättää tutkimatta, koska jutun kantaja oli syntynyt ennen vuotta 1976.

 

Julkaisut

  • Rikosasianajajan käsikirja - 3. painos 2025

    Rikosasianajajan käsikirjan 3. painos ilmestyi joulukluussa 2025. Kirjassa on 1379 sivua. Osa teoksesta kuuluu asianajajatutkinnon tutkintovaatimuksiin.

    Kirjan voi tilata Alma insights -verkokaupasta.

  •  
  • Esitutkinta ja pakkokeinot

    Vuoden 2025 lopussa ilmestynyt esitutkinta- ja pakkokeinolakien kommentaari, 7. painos, yht. 1234 sivua. Alan perusteos. Alma insights 2025

  •  
  • Puolustajan rooli

    Puolustajan rooli. Asianajaja Markku Fredman kuvaa kuinka rikosasianajajan rooli ja tehtävät ovat muuttuneet 1980-luvulta alkaen. Rikosprosessin modernisoinnin esteenä oli ollut puuttuvat rakenteet. Syyttäjälaitos, esitutkinta ja asianajo saatettiin kuntoon.Lopputuloksena on kansainvälisen vertailun hyvin kestävä järjestelmä.

    Ks. myös

  •  
  • Perus- ja ihmisoikeudet rikosprosessissa

    Helsingin hovioikeuden laatuhankkeen julkaisu, jossa asianajaja Markku Fredmanin artikkeli Asianosaisjulkisuudesta esitutkinnassa ja vangitsemisesta päätettäessä. Perus- ja ihmisoikeudet rikosprosessissa

  •  

Asianajotoimisto Fredman & Månsson

Asianajotoimisto Fredman & Månssonin omistaa asianajaja, varatuomari, OTT Markku Fredman.

Verkkolaskutusosoite:

  • OVT-tunnus 003707398082
    Operaattori Apix Messaging Oy (003723327487)

Paperilaskut skannattavaksi:

  • Asianajotoimisto Fredman & Månsson Oy
    PL 16112
    00021 LASKUTUS

Ota yhteyttä

Hämeentie 68 A, 2. krs, 00550 Helsinki

Puhelin:

  • Fredman 0400-464094

 

Yhteystiedot »