Framsidan
Toimistomme lakimiesten hoitamia oikeustapauksia PDF
There are no translations available.

KHO 1988 A 49

Maassa laillisesti oleskelevaa henkilöä, jonka olosuhteet hänen Suomessa oleskelunsa aikana olivat muuttuneet sellaisiksi, että häntä oli pidettävä pakolaisena, ei voitu karkottaa maasta, kun ulkomaalaislain 18 §:n 2 momentin erityiset edellytykset eivät täyttyneet.

Päätös 19.2.1988 taltio 673 (5038/7/87).

KHO 1989 A 2

Oikeuskanslerin ilmoitus siitä, että asiakirja-aineisto, josta hakija oli pyytänyt jäljennöstä, oli toimitettu edelleen toiselle viranomaiselle, ei sisältänyt HPurkuL 1 §:ssä tarkoitettua lainvoimaista hallintopäätöstä, joka voitiin kantelun johdosta poistaa, eikä myöskään HValL 3 §:n 1 momentissa tarkoitettua valituskelpoista päätöstä.

Päätös 13.4.1989 taltio 1203 (606/1/88).

KKO 1990:93

Rikoksentekijän luovuttaminen

Kysymys ilma-aluksen kaappauksesta epäillyn palauttamisesta Neuvostoliittoon.

KHO 1990 A 46

Sisäasiainministeriön maasta karkottamista koskeva päätös kumottiin, koska karkotettavaksi esitetty henkilö ei karkottamismenettelyn aikana ollut ollenkaan oleskellut Suomessa, vaan hänet oli siirretty ulkomaille kärsimään rangaistusta Suomessa tehdyistä rikoksista ennen kuin karkotusesitys sisäasiainministeriölle oli tehty. Kun maahantulokielto voidaan määrätä vain maasta karkottamista koskevassa päätöksessä, myös henkilölle määrätty maahantulokielto kumottiin.

Päätös 7.9.1990 taltio 2927 (2075/7/90).

KKO 1990:163

Ruumiinvamman tuottamus - Vahingonkorvaus - Syy-yhteys

A oli asunnossaan uhannut veljeään leipäveitsellä. Viereisessä huoneessa suljetun oven takana ollut B oli tästä hätääntyneenä poistunut kolmannessa kerroksessa sijainneesta asunnosta pudottautumalla parvekkeelta maahan. B:lle oli putoamisesta aiheutunut pysyvä vamma.

Koska A ei ollut uhannut B:tä rikoksella ja kun B:n pudottautuminen parvekkeelta ei ollut ollut A:n ennalta arvattavissa, syyte B:hen kohdistetusta laittomasta uhkauksesta ja ruumiinvamman tuottamuksesta sekä B:n korvausvaatimukset hylättiin.

KKO 1991:2

Työsopimus - Työsopimuksen irtisanominen

Ravintolassa toiminut viinuri oli todettu HIV-positiiviseksi, josta seikasta hän oli välittömästi ilmoittanut työnantajalleen. Työnantaja oli muutaman kuukauden kuluttua irtisanonut työntekijän työsopimuksen lähinnä tämän HIV-positiivisuuden vuoksi. HI-viruksen tartuntatavat huomioon ottaen työntekijän työskentely viinurina ei muodostanut tartuntariskiä ravintolan muille työntekijöille eikä asiakkaille. Työnantaja ei ollut näyttänyt, että työntekijän työkyky olisi olennaisesti ja pysyvästi heikentynyt. Työnantaja ei ollut myöskään näyttänyt, että työntekijän HIV-positiivisuus olisi tullut ravintolan asiakaskunnan tietoon ja että tieto työntekijän sairaudesta olisi vaikuttanut ravintolan asiakaskäyntien määrään. Työnantajalla ei siten ollut oikeutta työsopimuksen irtisanomiseen.

KHO 1991 A 49

Jugoslavian kansalaisten rajalta käännyttämiseen oli ollut lainmukainen peruste. Sisäasiainministeriö oli, ottaen huomioon ulkomaalaislain 37 §:n 1 momentin 1 kohdan, 38 §:n 2 momentin ja 39 §:n, voinut käännyttää heidät lapsineen Ruotsiin, jonka viranomaiset olivat ilmoittaneet ottavansa heidät vastaan.

Päätös 12.11.1991 taltio 4127 (3581/7/91).

KHO 1992 A 8

Kun syyte oli lainvoimaisesti hylätty, ei asianosaisella ollut oikeutta saada tietoa esitutkinnan apuaineistona käytetyistä AsiakJulkA 1 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla salassa pidettävistä seurantaraporteista, koska ne eivät voineet vaikuttaa rikosasian käsittelyyn AsiakJulkL 19 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin.

Päätös 12.6.1992 taltio 2290 (4453/1/90).

KHO 1992 A 59

Ulkomaalainen oli syyllistynyt toistuvasti rikoksiin. Hän oli karkottamispäätöksestä tiedon saatuaan solminut avioliiton Suomen kansalaisen kanssa ja hänellä oli yhteinen lapsi toisen Suomen kansalaisen kanssa. Ulkomaalainen opiskeli suomalaisessa yliopistossa. Kun otettiin huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat ja olosuhteet kokonaisuudessaan sekä erityisesti rikosten laatu, ulkomaalaisen maastakarkottaminen ei loukannut hänen oikeuttaan.

Päätös 4.3.1992 taltio 758 (492/7/92).

KHO 1992 A 66

Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksen johtajan virkaan oli nimitetty yhteiskuntatieteiden tohtori, joka oli aikaisemmin toiminut tiedotusopin opettajana ja tutkijana. Hakemus, jossa nimityspäätös vaadittiin purettavaksi sillä perusteella, ettei virkaan nimitetty täyttänyt viran kelpoisuusvaatimuksia, hylättiin.

Päätös 10.1.1992 taltio 30 (4577/4/90).

KKO:1993:38

Kiinteistönvälittäjä
Vahingonkorvaus - Työnantajan korvausvastuu - Korvattava vahinko

Kiinteistönvälitysyhtiön työntekijä oli ennen määräalan kaupan päättämistä esittänyt ostajalle kiinteistörekisterinotteen, jonka mukaan uittajalle oli vesioikeuden päätöksellä perustettu pysyvä käyttöoikeus kantatilan maa-alueeseen. Kaupan päättämisen jälkeen oli ilmennyt, että naapurikiinteistölle tuli tukkien pudotuspaikka ja että uittaja käytti määräalan läpi kulkevaa tietä tukkien kuljetukseen pudotuspaikalle.

Kun kiinteistörekisterinotteesta ei ollut ilmennyt uittajan käyttöoikeuden sisältö, kiinteistönvälitysyhtiön olisi tullut varmistautua käyttöoikeuden sisällöstä. Kun kiinteistönvälitysyhtiön työntekijä oli laiminlyönyt antaa ostajalle kaupan päättämisen kannalta riittävät tiedot, yhtiö velvoitettiin suorittamaan ostajalle vahingonkorvausta. Yhtiön työntekijä ei ollut ostajalle vastuussa yhtiön toimeksiannon virheellisestä täyttämisestä aiheutuneesta vahingosta. Koska työntekijän virhe oli tapahtunut vain yhtiölle annetun toimeksiannon suorittamisessa, hän ei ollut korvausvastuussa ostajalle myöskään vahingonkorvauslain nojalla. Ään.

KKO 1993:50

Virkarikos - Kuolemantuottamus

T oli uhkaamalla räjäyttää hallussaan olevan dynamiittipanoksen pakottanut pankin henkilökunnan luovuttamaan hänelle rahaa ja pakoauton. Sen jälkeen T oli poistunut pankista rahojen ja räjähteiden sekä ottamansa kolmen panttivangin kanssa. Poliisi oli myöhemmin suluttanut auton niin, ettei T:llä ollut ollut mahdollisuutta jatkaa matkaa. Huolimatta siitä, että T oli uhannut räjäyttää auton, ellei matkan jatkamista sallita, sulutusta ei ollut purettu. Kahden panttivangin paettua autosta poliisit olivat avanneet tulen T:tä kohti. Auto oli räjähtänyt, jolloin T ja yksi panttivanki olivat saaneet surmansa.

Kysymys poliisin menettelyn laillisuudesta. (Ään.)

KKO 1993:92

Kuolemantuottamus

Vastaaja oli ilmoittamatta kumppanilleen HIV-positiivisuudestaan ollut vuosina 1986-87 tämän kanssa toistuvasti suojaamattomassa anaaliyhdynnässä. Viimeksi mainittu oli tuolloin saanut vastaajalta HIV-tartunnan ja kuollut siitä johtuneen AIDS-oireyhtymän seurauksena vuonna 1990. Vastaajan katsottiin syyllistyneen törkeään kuolemantuottamukseen.

Syyte taposta tai törkeästä pahoinpitelystä hylättiin, kun oli jäänyt näyttämättä, että vastaaja olisi tarkoittanut tartuttaa infektion kumppaniinsa eikä ollut perusteita olettaa, että hän, ottaen huomioon hänen käytettävissään tekojen aikaan olleet tiedot tartuntamahdollisuuden suuruudesta, olisi pitänyt tartunnan syntymistä menettelynsä varmana tai varsin todennäköisenä seurauksena. (Ään.)

KKO 1993:156

Syyttömästi pidätetyn ja vangitun korvaus

Syytteet rikoksista, joiden johdosta A oli ollut pidätettynä ja vangittuna, oli hylätty. A oli esitutkinnassa ja oikeudenkäynnin aikana salannut asioita ja muuttanut kertomustaan. Kun A ei ollut ollut syylliseksi epäiltynä velvollinen myötävaikuttamaan syyllisyyskysymyksen selvittämiseen, hän ei itse ollut antanut aihetta pidätettynä ja vangittuna pitämiseensä. Aikaisemmista vankilatuomioistaan huolimatta A:lla oli oikeus saada valtiolta korvausta vapauden menetyksen aiheuttamasta kärsimyksestä.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin: Stjerna v. Finland tapaus - Yksityiselämän suoja - Perhe-elämän suoja - Syrjintä - Sukunimi

Kysymys siitä, oliko loukattu yksityiselämän suojaa, kun sukunimen muutamista koskeva hakemus oli evätty, vaikka hakijan käsityksen mukaan hänellä oli siteitä hänen ehdottomaansa nimeen hänen nykyisestä nimestään aiheutui käytännössä hankaluuksia.
Kysymys myös syrjintäkiellosta.

KHO 1995 A 11

Tietosuojalautakunnan henkilörekisterilain 37 §:n nojalla työvoimatoimistoille myöntämä poikkeuslupa saada tietoja eräiden korkeakoulujen rekistereistä ei koskenut sillä tavoin välittömästi rekisteröityjen taikka asianomaisten korkeakoulujen ylioppilaskuntien oikeutta, että näillä olisi ollut oikeus hakea muutosta poikkeuslupapäätökseen. Poikkeus ei sinänsä velvoittanut haettujen henkilötietojen luovuttamiseen.

Päätös 7.3.1995 taltio 637 (1318/1/94).

KHO 1995 A 36

Väestötietolain mukaan väestötietoiärjestelmän henkilötietoja pidetään luotettavana selvityksenä henkilöstä, jollei toisin näytetä. Lääninoikeudessa esitetyn selvityksen osoitettua, ettei henkilö ollut menettänyt Suomen kansalaisuutta kansalaisuuslain 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla, passia ei voitu peruuttaa sillä perusteella, että väestön keskusrekisterin mukaan henkilö oli valtioton.

Päätös 28.11.1995 taltio 4909 (4428/4/94).

KKO 1995:110

Lapsen palauttaminen

Kysymys lapsen palauttamisesta Haagin sopimuksen nojalla. (Ään.)

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin: Kerojärvi -tapaus - Oikeudenmukainen oikeudenkäynti - Yksityisluonteista oikeutta koskeva riita - Tuomioistuinkäsittely - Todistusaineisto - Muutoksenhaku

Kysymys oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuudesta, kun vakuutusoikeus oli ratkaissut sotilasvammalain mukaisia korvauksia koskeneen valituksen antamatta viranomaisten sille lähettämiä asiakirjoja tiedoksi valittajalle ja kun korkein oikeus oli hylännyt vakuutusoikeuden päätöksestä tehdyn valituksen ryhtymättä mihinkään tiedoksiantoa tarkoittaneeseen toimenpiteeseen.

Uudenmaan lääninoikeus

Passi Passin peruuttaminen Perusoikeudet Perustuslaki
D:5054/5400/95 A:12.12.1995 T:1557/2

Poliisilaitos oli passilain 9 §:n 1 momentin 1 ja 4 kohdan, 10 §:n, 14 §:n 2 momentin 3 kohdan ja 15 §:n nojalla peruuttanut A:n passin toistaiseksi, koska passin antamisen jälkeen oli tullut esiin seikkoja, jotka passin antamista harkittaessa olisivat ilmeisesti johtaneet passin epäämiseen, sillä oli perusteltua syytä odottaa, että A matkustaisi ulkomaille välttääkseen rangaistusta ja jatkaakseen rikollista toimintaa. Hallitusmuodon 7 §:n 2 momentin mukaan jokaisella on oikeus lähteä maasta. Tähän oikeuteen voidaan lailla säätää välttämättömiä rajoituksia oikeudenkäynnin tai rangaistuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi taikka maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen turvaamiseksi. Passilain 14 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan passi voidaan peruuttaa toistaiseksi, jos sen antamisen jälkeen on tullut esiin seikkoja, jotka passin antamista harkittaessa ilmeisesti johtaisivat passilain 9 §:n nojalla passin epäämiseen. Harkittaessa passin peruuttamista passilain 14 §:n 2 momentin 3 kohdan nojalla on otettava huomioon myös hallitusmuodon 7 §:n 2 momentissa säädetyt maasta lähtemisen rajoitukset. Hallitusmuodon edellä mainittu säännös huomioon ottaen passia ei voitu peruuttaa sillä perusteella, että A:n voitiin perustellusti odottaa passia hyväksi käyttäen tekevän rikoksen.

Hallitusmuoto 7 § 2 mom PassiL 9 § 1 mom 4 kohta PassiL 14 § 2 mom 3 kohta

Vaasan hovioikeus VaaHO:1997:28

Vahingonkorvaus Turkistarhaus Jalostusarvon menetys Jalostuksen keskeytyminen
Sovittelu
TAPAUS kettutytöt

Vaasan hovioikeus VaaHO:1997:25


Rangaistuksen mittaaminen Ehdollinen rangaistus
TAPAUS kettutytöt

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin: Z. v. Finland - Yksityiselämän suoja - Perhe-elämän suoja - Suhteellisuusperiaate - HIV - Todistaja - Todistusaineisto - Oikeudenkäynnin julkisuus - Pakkokeinojen käyttö - EIT:n toimivalta - Tehokas oikeussuojakeino

Kysymys siitä, oliko törkeitä rikoksia koskeneessa asiassa puuttuminen yksityis- ja perhe-elämän suojaan ollut välttämätöntä, kun lääkäreiden kieltäydyttyä kertomasta potilastietoja tuomioistuin oli velvoittanut heidät todistamaan ja kun potilasasiakirjoja oli otettu takavarikkoon ja liitetty tutkintapöytäkirjaan
sekä kun oikeudenkäyntiaineiston salassapito oli rajoitettu 10 vuoteen ja HIV tartunnan saaneen henkilön nimi ja terveydentila oli julkistettu tuomiossa.

Tekijänoikeusneuvosto1997:17 A:10.9.1997


Tekijänoikeusneuvoston lausunto tekijänoikeuksiin kuuluvan levitysoikeuden raukeamisesta

Helsingin käräjäoikeus on 19.6.1997 päivätyllä kirjelmällään pyytänyt tekijänoikeusneuvoston lausuntoa tekijänoikeuden raukeamiseen liittyen. Lausuntopyyntö liittyy Helsingin käräjäoikeudessa käsiteltävänä olevaan tekijänoikeusrikosta ynnä muuta koskevaan asiaan. Kysymykset, joista lausuntoa pyydetään,ilmenevät lausuntopyyntöön liitetyistä asianajaja T.S:n ja asianajaja M.F:n kirjelmistä.

Ks. asiassa annettu KKO:n päätös

KKO 1998:33

Oikeudenkäynnin julkisuus - Salassapito

Kysymys siitä, millä tavoin Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artikla vaikuttaa oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain (945/1984) 9 §:n 2 momentin nojalla annettavan salassapitomääräyksen sisältöön.

IhmisoikeusSop 8 artikla
L oikeudenkäynnin julkisuudesta 9 § 2 mom

KKO 1998:91

Tekijänoikeus

Yhtiön toiminnassa oli käytetty kopioituja tietokoneohjelmia, vaikka yhtiöllä ei ollut ohjelmiin käyttöoikeutta.

Tietokoneohjelmien tekijänoikeuslain vastaisesta käyttämisestä tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentin nojalla maksettavana kohtuullisena hyvityksenä pidettiin kunkin kopioidun ohjelman osalta sitä vähittäismyyntihintaa, jolla kyseinen tietokoneohjelma oli mahdollista saada laillisesti käyttöön.

KHO 11.9.1998 taltio 1827

Mielenterveys - Kuuleminen - Kriminaalipotilas

Kun rikoksesta syytetyn, mielentilansa vuoksi tutkittavana olevan henkilön kuulemisessa ja tahdosta riippumattomaan mielisairaalahoitoon määräämisessä oli noudatettu mielenterveyslain 11 §:n säännöksiä, ei asian käsittelyssä ollut tapahtunut sellaista menettelyvirhettä, jonka perusteella hoitoonmääräämispäätös olisi ollut kumottava.

FKKR


Pakkokeino Vangitseminen Syytteen nostaminen
D:R-98/493 T:69 A:22.1.1999

Kysymys käräjäoikeuden menettelyn oikeellisuudesta, kun syytteen nostamisen määräaikaa oli pidennetty tutkinnanjohtajan pyynnöstä vangittua kuulematta.

KKO 1999:78

Rikoksentekijän luovuttaminen

Vieraaseen valtioon rikoksen johdosta luovutetun A:n oli väitetty tehneen siellä ennen luovuttamista muun kuin luovuttamispäätöksessä tarkoitetun rikoksen. Sanotun valtion pyyntöön saada asettaa A syytteeseen tämän rikoksen johdosta oli liitetty vangitsemismääräys, joka kuitenkin koski muuta tekoa. Rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta annetun lain 9 §:n 1 momentin ja 32 §:n 2 momentin katsottiin edellyttävän, että vangitsemismääräys koskee sitä rikosta, josta henkilöä halutaan syyttää. Sen johdosta ei ollut lainmukaisia edellytyksiä suostua kysymyksessä olevaan pyyntöön. (Ään.)

KKO 1999:129 (Vahv. jaosto)


Rikoksentekijän luovuttaminen

Vieraaseen valtioon rikoksen johdosta luovutetun A:n väitettiin tehneen siellä ennen luovuttamista muun kuin luovuttamispäätöksessä tarkoitetun rikoksen. Sanotun valtion pyyntöön saada asettaa A syytteeseen tuosta rikoksesta voitiin suostua, vaikka rikoksesta ei ollut rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta annetun lain 9 §:ssä tarkoitettua vangitsemismääräystä.

 

KKO:1999: 89

Törkeä huumausainerikos, rangaistuksen mittaaminen, menettämisseuraamus

A:n viljelemä hamppu vastasi marihuanaksi valmistettuna tetrahydrokannabinoli-pitoisuudeltaan pääosin hasista. Rangaistuksen lähtökohdaksi voitiin ottaa hasiksen osalta yleisesti noudatettu, määrään perustuva rangaistuskäytäntö. A:n teon erityinen suunnitelmallisuus, pitkäkestoisuus ja liiketoimenomaisuus huomioon ottaen rangaistus tuli mitata ankarammin kuin yleensä vastaavanlaatuisen ja -suuruisen hasiserän ollessa rikoksen kohteena.

Huumausaineen viljelystä ja valmistamisesta aiheutuneita kustannuksia ei voitu ottaa vähennyksenä huomioon tuomittaessa rikoslain 2 luvun 16§:n nojalla rikoksen tuottama hyöty valtiolle menetetyksi

KKO:1999:102


Rikoksen yritys

HIV-positiiviselle A:lle oli vaadittu rangaistusta murhan yrityksestä sen vuoksi, että hän oli poliisilaitoksella säilöön otettuna puremalla, sylkemällä ja verisillä sormilla raapimalla yrittänyt tartuttaa poliisimiehiin HI-viruksen. Koska A ei näin menetellessään ollut voinut HI-viruksen vähäisen tartuntariskin vuoksi saada aikaan todellista vaaraa rikoksen täyttymisestä, murhan yritys katsottiin kelvottomaksi, ja A tuomittiin virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.

KKO:1999:115

Tekijänoikeus

A oli perustanut tietokoneeseensa elektronisen postilaatikon, huolehtinut sen toimivuudesta ja hyväksynyt sen käyttäjät. A:n määräämänä edellytyksenä postilaatikon käyttäjäksi pääsemiselle ja sellaisena olemiselle oli ollut tekijänoikeudellisesti suojattujen tietokoneohjelmistojen kopioiminen postilaatikkoon. Tätä vastaan A oli sallinut käyttäjien muun muassa kopioida postilaatikosta siellä olleita teoksena pidettäviä tietokoneohjelmistoja. A:n katsottiin levittäneen tietokoneellaan olleita tietokoneohjelmistojen kappaleita yleisön keskuuteen.

Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei tekijänoikeuslain 57§:n 1 momentissa tarkoitettuna kohtuullisena hyvityksenä tässä tapauksessa voitu pitää postilaatikkoon kopioitujen ohjelmistojen käyttöoikeuksien tavanomaisia vähittäismyyntihintoja, vaan hyvitystä määrättäessä oli otettava huomioon tapauksen erityispiirteet. (Ään.) Ks. KKO:1998:91 KKO:1989:151

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin: Kuopila-tapaus - Oikeudenmukainen oikeudenkäynti - Osapuolten tasa-arvo - Kontradiktorinen oikeudenkäynti

Kysymys siitä, olisiko rikosasian vastaajalle tullut antaa tiedoksi syyttäjän hovioikeudelle toimittama lisätutkintapöytäkirja.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin: Nuutinen-tapaus - Perhe-elämän suoja - Oikeudenkäynnin kesto - Kohtuullinen aika

Kysymys siitä, oliko lapsen tapaamisoikeudesta annetun määräyksen täytäntöönpanossa käytetty tapauksen oloihin nähden riittäviä keinoja. Kysymys myös siitä, oliko lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskenut oikeudenkäynti kokonaisuudessaan kestänyt kohtuuttoman pitkän ajan, kun asia oli ollut vireillä yli 5 vuotta.

Virkamieslautakunta, asiat 21/2000 ja 30/2000

Virkasuhteen purku
Koeaika
Määräaika
Sopimaton käytös
Yhteistyövaikeudet
Virantoimituksesta pidättäminen
Kuulemismenettely

KKO:2000:112


Virkarikos - Virkavelvollisuuden rikkominen
Rikokseen osallisuus - Yllytys
Huumausainerikos

Poliisimiehet olivat C:n välityksellä tilanneet D:ltä huumausainetta. Poliisimiehiä vastaan ajettu syyte yllytyksestä huumausainerikokseen hylättiin, koska poliisimiehet olivat estäneet rikoksen toteutumisen pidättämällä D:n tämän tullessa luovuttamaan huumausainetta C:lle. Poliisimiesten katsottiin käyttäneen kiellettyä menettelytapaa ja siten syyllistyneen virkavelvollisuuden rikkomiseen. (Ään.)

KKO:2001:39 Takavarikko Asianajaja

Asianajaja A:n tietokoneen keskusyksikkö oli pakkokeinolain nojalla takavarikoitu ja keskusyksikön kovalevyn tiedonsisällöstä oli valmistettu poliisin toimesta kopio. Keskusyksikön tultua palautetuksi A:lle kopio oli jäänyt poliisin haltuun. A:n vaatimus takavarikon kumoamisesta oli sittemmin lainvoimaisesti hylätty.
A:n asiakkaat B, C ja D hakivat takavarikon kumoamista, koska heidän ilmoituksensa mukaan kopio sisälsi myös heidän A:lle antamiinsa asianajotoimeksiantoihin liittyviä tietoja, joita koski pakkokeinolain 4 luvun 2 §:ssä säädetty takavarikointikielto. Koska asia koski välittömästi B:n, C:n ja D:n oikeutta, heillä oli oikeus itsenäisesti saattaa kysymys takavarikosta tuomioistuimen tutkittavaksi. Koska B, C ja D eivät olleet olleet asianosaisia ratkaistaessa A:n vaatimusta eikä kysymystä takavarikosta ollut siten tuossa yhteydessä heitä sitovasti ratkaistu, A:n vaatimuksen johdosta annettu lainvoimainen ratkaisu ei estänyt tutkimasta B:n, C:n ja D:n hakemusta.

KHO:n päätös 15.6.2001:

A on tehnyt 27.1.2000 päätöksen X:n virkasuhteen purkamisesta koeaikana, mutta päätös on annettu tiedoksi X:lle koeajan päättymisen jälkeen. Valtion virkamieslaissa tai -asetuksessa ei ole, toisin kuin irtisanomisen osalta, erityistä säännöstä siitä, milloin virkasuhteen purkamisen katsotaan tapahtuneen. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että viranomaisen purkaessa virkasuhteen on purkamisen ajankohtana purkamisen laissa säädetyt edellytykset ja sen tarkoitus huomioon ottaen pidettävä päätöksen tekohetkeä. Kun päätös X:n virkasuhteen purkamisesta on tehty 27.1.2000 ja siis 31.1.2000 saakka kestäneen koeajan aikana, virkamieslautakunnan ei olisi tullut päätöksessään mainituilla perusteilla kumota X:n virkasuhteen purkamisesta koeaikana tehtyä A:n päätöstä

KHO

Antopäivä 11.09.2001
Taltionumero 2122
Diaarinumero 3065/1/00
Korkein hallinto-oikeus katsoi, että X:n sivutoimi-ilmoituksessa tarkoitetut tehtävät vastaavat sisältönsä puolesta poliisimiehen työhön kuuluvia tehtäviä. Kun otettiin huomioon yksittäisen poliisimiehen asema julkisen vallan käyttäjänä ja tähän sisältyvä mahdollisuus puuttua yksityisillä olevien oikeuksien ja vapauksien käyttöön, korkein hallinto-oikeus katsoi, että poliisimiehen toimiessa vapaa-ajallaan sivutoimessa, joka sisältönsä puolesta vastaa poliisimiehen virkaan kuuluvia tehtäviä ja kohdistuu laajaan ja ennalta määräämättömään joukkoon yksityisiä, hän voi valtion virkamieslain 18 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla tulla esteelliseksi tehtävässään, vaikka todennäköisyys esteellisyyden ilmenemisestä poliisimiehen yksittäisen virkatoimen suhteen on vähäinen. X:n oikeus puheena olevan sivutoimen vastaanottamiseen ja pitämiseen ratkaistaan soveltamalla valtion virkamieslain 18 §:n 2 ja 3 momentin säännöksiä. Perustuslain 6 §:n 1 momentti ja 18 §:n 1 momentti huomioon ottaen lailla voidaan säätää edellytyksistä, joilla valtioon virkasuhteessa oleva voi ottaa vastaan tai pitää sivutoimen, eikä perustuslain 106 §:stä johdu rajoituksia valtion virkamieslain 18 §:n soveltamiselle.

KKO:2001:120

Hovioikeus katsoi, että vastaajilla oli sinänsä oikeus saada valtion varoista korvausta laittoman vangitsemisen aiheuttamasta henkisestä kärsimyksestä, mutta määräsi nuo korvaukset käytettäviksi vastaajien rikoksen johdosta valtiolle maksettavien vahingonkorvausten vähennykseksi. Hovioikeuden todettiin menetelleen virheellisesti määrätessään kuittauksen suoritettavaksi ilman, että sellaista oli vaadittu. Koska kärsimyksestä suoritettavat korvaukset on ulosottolain 4 luvun 7 §:n 3 momentin mukaan jätettävä ulosmittaamatta, ei niitä olisi saanut käyttää kuittaukseen.

KKO:2002:85

Pakkokeino - Takavarikko
Asianajaja
Salassapito
Oikeudenkäyntikulut - Valtion korvausvastuu

Poliisi oli takavarikoinut asianajaja A:n tietokoneen kovalevyn kopioimalla sen kokonaisuudessaan. Tämän vuoksi kopioon sisältyi myös sellaisia B:n, C:n ja D:n A:lle antamia asianajotoimeksiantoa koskevia tietoja, joiden osalta A oli vaitiolovelvollinen ja jotka eivät liittyneet takavarikon perusteena olleeseen A:han kohdistuneeseen rikosepäilyyn. Kun takavarikko riidattomasti kohdistui tietoihin, joita ei pakkokeinolain 4 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan saanut takavarikoida, takavarikko oli B:n, C:n ja D:n vaatimuksesta kumottava.

Kysymys myös valtion velvollisuudesta korvata B:n, C:n ja D:n oikeudenkäyntikulut.

KKO:2002:122

Velallisen rikos - Velallisen epärehellisyys - Velallisen petos
Rikosten yhtyminen

Kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies oli tuomittu rangaistukseen törkeästä velallisen epärehellisyydestä. A oli salannut henkilökohtaisessa konkurssissaan sellaisia varoja, jotka hän oli saanut syyllistyessään tämän rikoksen avunantoon. A:lla ei ollut varojen alkuperästä huolimatta oikeutta jättää ilmoittamatta niitä konkurssimenettelyssään ja hänet tuomittiin myös törkeästä velallisen petoksesta.

KKO:2003:88

Tekijänoikeus
Tekijänoikeusrikos
Tavaramerkki
Teollisoikeusrikos
Petos
Väärennys
Suojauksen poistovälineen luvaton levittäminen
Markkinointirikos
Kilpailumenettelyrikos

A oli markkinoinut ja myynyt asiakkaille ohjelmistovalmistajien liikkeelle laskemia tietokonealan ohjelmistotuotteita muun muassa menettelemällä siten, että hän oli

- pakannut uudelleen päivitys- ja tuotevaihto-ohjelmina jakeluun tarkoitettuja ohjelmatallenteita sekä muunnellut ohjelmien pakkausten sisältöjä,
- myynyt pelkkiä ohjelmalevykkeitä ja vain jälleenmyyjien käyttöön tarkoitettuja esittelytuotteita,
- myynyt ohjelmistopaketteihin kuuluneita lisenssiasiakirjoja erikseen ohjelmien käyttöoikeustodistuksina,
- myynyt ohjelmistotuotteita, joihin hän oli liittänyt muuntelemiaan lisenssiasiakirjoja, ja
- kiinnittänyt uudelleen pakkaamiensa tuotteiden pakkauksiin ohjelmistovalmistajien suojattuja tavaramerkkejä.

A oli menettelyllään pyrkinyt saamaan aikaan käsityksen, että hän oli markkinoinut ja myynyt ohjelmistovalmistajien sellaisenaan markkinoille saattamia ja tavanomaiseen jakeluun tarkoitettuja tuotteita, eikä hän ollut ilmoittanut asiakkaille, että kysymys oli ulkoisesti muunnelluista ja uudelleen pakatuista ohjelmistotuotteista.

A oli myös levittänyt myymiensä päivitysohjelmien mukana kirjallista asennusohjetta, jonka avulla ohjelma voitiin asentaa asiakkaan tietokoneelle.

Siltä osin kuin A:ta oli syytetty tekijänoikeusrikoksesta ohjelmistovalmistajien levittämisoikeuden loukkaamisen perusteella Korkein oikeus ratkaisustaan ilmenevin perustein katsoi ohjelmistovalmistajien levittämisoikeuden rauenneeksi. Näin ollen A:n syyksi ei sanotuilta osin voitu lukea tekijänoikeusrikosta. (Ään.)

Kysymys A:n menettelyn rikosoikeudellisesta arvioinnista myös muilta osin. (Ään.)

Ks. KKO:n tiedote

EIT: H.A.L. v. Finland-tapaus - Oikeudenmukainen oikeudenkäynti - Kontradiktorinen menettely - Perusteluvelvollisuus

Kysymys sairauspäivärahan hylkäämisestä tehtyjen päätösten riittävästä perustelusta ja siitä, olisiko kansaneläkelaitoksen lääkäreiden lausunnot tullut antaa hakijalle tiedoksi.

HelHO:2004:1

Murha
Asianomistaja
Leski
Syyteoikeus

Virallinen syyttäjä oli käräjäoikeudessa vaatinut A:lle rangaistusta rikoksesta, jonka johdosta A:n entinen avopuoliso B oli saanut surmansa. A:lla ja B:llä oli yhteinen lapsi C, joka ei yhtynyt syyttäjän syytteeseen. B:n vanhemmat D ja E ja hänen veljensä F yhtyivät syyttäjän syytteeseen ja esittivät lisäksi A:ta kohtaan vaihtoehtoisen syytteen. Käräjäoikeus hylkäsi A:ta kohtaan esitetyt syytteet. D, E ja F vaativat edelleen hovioikeudessa A:lle rangaistusta B:n kuolemaan johtaneesta rikoksesta.

A:lla ei ollut pelkästään B:n entisenä avopuolisona ja heidän yhteisen lapsensa vanhempana oikeutta käyttää leskelle kuuluvaa asianomistajan syyteoikeutta. Koska B:n kuolemaan johtaneesta rikoksesta ei näin ollen ollut syytteessä ketään niistä, joilla oli oikeus käyttää asianomistajan syyteoikeutta ja koska B:ltä oli jäänyt lapsi, jonka puhevaltaa oli käyttänyt hänelle määrätty edunvalvoja, ei D:llä, E:llä ja F:llä ollut oikeutta käyttää asiassa asianomistajan syyteoikeutta. D:n, E:n ja F:n valitus jätettiin A:han kohdistuneena tutkimatta ja käräjäoikeuden D:n, E:n ja F:n A:han kohdistaman rangaistusvaatimuksen johdosta antama lausunto poistettiin.

Vakuutusoikeus 9.12.2004/7944:2003

Rikosvahinko - Rikosvahinkolain soveltamisala

Kysymys Ison-Britannian kansalaisen oikeudesta saada korvausta rikoksella aiheutetusta henkilövahingosta, jonka oli aiheuttanut Latvian kansalainen Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Ratkaisussa otettu myös kantaa siihen, oliko Valtiokonttorin korvauspäätöksellä rikottu Euroopan yhteisöjen oikeuden yhdenvertaisuusperiaatetta ja, tuliko vakuutusoikeuden ylimpänä kansallisena muutoksenhakuasteena hankkia asiasta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ennakkoratkaisu.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin 31.5.2005

T.K. and S.E. v. Finland-tapaus - Oikeudenkäynnin kesto - Kohtuullinen aika

Kysymys esitutkinnan ja oikeudenkäynnin kohtuuttoman pitkästä kestosta konkurssirikoksia koskeneessa jutussa, jossa juttu palautettiin kerran käräjäoikeuteen ja jossa palautuksen jälkeen käytiin sovintoneuvotteluja ja riideltiin prosessuaalisista kysymyksistä usean vuoden ajan.

KKO:2005:90

Tuomari
Esteellisyys
Oikeudenmukainen oikeudenkäynti

Tuomari, joka oli aikaisemmin tuominnut eräät vastaajat petosrikoksista, oli ryhtynyt valmistelemaan eräitä muita vastaajia vastaan nostettujen samoihin tapahtumiin perustuvien petossyytteiden käsittelyä. Jälkimmäisen asian vastaajat olivat tehneet tuomaria kohtaan esteellisyysväitteen. Väitteeseen antamassaan vastauksessa tuomari oli muun muassa arvioinut aikaisemman tuomion sitovuutta uuden oikeudenkäynnin kannalta. Kysymys tuomarin esteellisyydestä. (Ään.)

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin 21.9.2005

Petri Sallinen and others-tapaus

Kodin suoja - Kirjeenvaihdon suoja - Etsintä - Takavarikko - Asianajajan salassapitovelvollisuus

Kysymys siitä, oliko kansallisella lailla säännelty riittävän täsmällisesti ne edellytykset, joilla etsintä ja takavarikko voitiin kohdistaa asianajajan salassapitovelvollisuuden käsittämään aineistoon.

KKO:2006:25

Kuolemantuottamus
Huumausainerikos

B oli kesällä 2002 kuollut huumausaineeksi luokiteltavan lääkeaineen buprenorfiinin ja alkoholin yhteisvaikutuksen seurauksena. Kun otettiin huomioon tapahtuma-aikainen tietämys buprenorfiinista ja sitä sisältävästä Subutexista, vähäisen määrän Subutexia B:lle käytettäväksi antaneen A:n ei katsottu syyllistyneen huumausainerikoksen lisäksi kuolemantuottamukseen.

KKO:2006:64

Törkeä huumausainerikos
Tahallisuus
Erehdys - Tunnusmerkistöerehdys

Törkeästä huumausainerikoksesta syytetyt vastaajat olivat toimeksiantajaltaan saamiensa ohjeiden mukaisesti kuljettaneet reppua, jossa oli suuri määrä amfetamiinia. He kiistivät tienneensä repussa olleen huumausaineen laatua ja siten sen vaarallisuutta. Kysymys tahallisuuden arvioinnista.

HelHO:2007:5

Työsyrjintä - tahallisuus

OKA 7.12.2006 26/31/05

Tuomarin virkasyyte - Virka-aseman väärinkäyttäminen - Virkavelvollisuuden rikkominen

EIT 9.1.2007

Uoti-tapaus - Oikeudenkäynnin kesto - Kohtuullinen aika - Loukatun asema - Kotimaiset oikeussuojakeinot

Kysymys oikeudenkäynnin kohtuuttoman pitkästä kestosta vaikeassa talousrikosjutussa. Kysymys myös siitä, oliko valittajaa hyvitetty riittävästi kotimaisin toimenpitein. Kysymys vielä siitä, oliko Strasbourgin valitus ennenaikainen, kun juttu oli vielä vireillä kansallisissa tuomioistuimissa.

KKO:2007:13

Avioliitto - Omaisuuden ositus - Asumiskorvaus

Puoliso vaati pesänjakajan toimittamassa osituksessa korvausta siitä hyödystä, jonka toinen puoliso oli saanut, kun hän oli avioeron harkinta-ajan saanut yksin asua puolisoiden yhdessä omistamassa asunnossa. Koska vaatimuksen katsottiin koskevan avioliiton aikaista puolison elatusta, vaatimus ei kuulunut osituksessa käsiteltäviin asioihin. (Ään.) Ks. KKO:1974-II-64

EIT 24.4.2007

V. v. Finland-tapaus - Oikeudenmukainen oikeudenkäynti - Syyttömyysolettama - Peitetoiminta - Valekauppa

Kysymys oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuudesta, kun huumausainerikoksesta syytetty ei saanut poliisilta riittävän ajoissa kaikkia tarpeellisia tietoja tukeakseen väitettään, jonka mukaan hän oli tehnyt rikoksen poliisin yllytyksen seurauksena. Kysymys myös syyttömyysolettaman soveltamisalasta.

EIT 6.9.2007

Johansson-tapaus - Yksityiselämän suoja - Perhe-elämän suoja - Etunimi

Kysymys vanhempien yksityis- ja perhe-elämän suojan loukkauksesta, kun he eivät voineet panna pojalleen Axl-nimeä.

EIT 23.10.2007

Kari Uoti-tapaus - Oikeudenmukainen oikeudenkäynti - Syytetyn oikeudet - Todistajien kuuleminen

Kysymys syytetyn oikeuksien loukkauksesta, kun hovioikeudessa ei kuultu syytetyn nimeämää todistajaa, jonka laatimiksi ilmoitettuihin asiakirjoihin syyttäjä oli vedonnut näyttönä.

KHO 2007:76

Maistraatin päätös, jolla maistraatti oli hylännyt hakemuksen avioliiton esteiden tutkinnan suorittamiseksi, oli valituskelpoinen päätös. Koska avioliiton esteiden tutkinnan suorittamista pyytäneet eivät valituksen mukaan enää olleet avioliittoaikeissa, ei valittajalla enää ollut oikeussuojan tarvetta. Äänestys 3-2.

EIT 8.11.2007

Saarekallas Oü v. Estonia

Oikeudenkäynnin kesto ja tehokas oikeussuojakeino viipymistä vastaan.

EY-tuomioistuin Tuomio C-435/06 C

Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta 27.11.2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 (EYVL L 338, s. 1) 1 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 2 kohdan d alakohdan ja 64 artiklan tulkinta - Aineellinen soveltamisala - Lasten sijoittamista sijaishuoltoon koskevan hallinnollisen päätöksen, joka on vahvistettu tuomioistuimen päätöksellä, tunnustaminen ja täytäntöönpano - Julkisoikeuden alaan kuuluvat lastensuojelutoimenpiteet

KHO:2008:4

Julkisoikeudellinen lastensuojelu - Huostaanottopäätöksen täytäntöönpano toisessa Pohjoismaassa - Toimivaltainen viranomainen - Bryssel IIa-asetus - Yksityisoikeuden alan yhteistyö Euroopan unionissa

Helsingin hovioikeus HelHO:2008:16

Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen (sosiaalilainsäädännön mukaisen palvelusuunnitelman laatiminen)

EIT 2.12.2008

Juppala-tapaus - Sananvapaus - Lastensuojelu - Perheväkivalta

Kysymys sananvapauden loukkauksesta, kun mustelman selkäänsä saaneen lapsenlapsensa lääkäriin vienyt isoäiti tuomittiin herjauksesta korvausseuraamuksiin sillä perusteella, että hän oli lääkärille esittämillään lausumilla aiheettomasti antanut ymmärtää isän pahoinpidelleen lasta.

HelHO:2008:21

Vangitseminen - oikeusvoima - Schengenin sopimus

Korkein oikeus FKKR 09.12.2008 Rangaistuksen määrääminen - Ehdollinen rangaistus

Kysymys rangaistuksen määräämisestä törkeää veropetosta, kirjanpitorikosta, petosta ja törkeää petosta koskevassa asiassa.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin 13.1.2009

Sorvisto-tapaus - Oikeudenkäynnin kesto - Kohtuullinen aika - Kirjeenvaihto-oikeus - Laillisuusperiaate - Takavarikko

Kysymys oikeudenkäynnin kohtuullisesta ajasta riita- ja rikosasioissa sekä siitä, perustiko rangaistuksen lieventäminen riittävän hyvityksen oikeudenkäynnin pitkästä kestosta. Kysymys myös lain laatuvaatimusten täyttymisestä asianajajan ja hänen päämiehensä kirjeenvaihdon takavarikoinnin sääntelyn kohdalta.

KKO:2009:3

Yksityiselämän suoja Sananvapaus Kunnianloukkaus Salassapitorikos
Rikokseen osallisuus - Avunanto - Yllytys
Rikosten yhtyminen - Lainkonkurrenssi

A oli tuomittu rangaistukseen seksuaalirikosasiassa, johon liittyvä oikeudenkäyntiaineisto oli lainkohtia ja tuomiolauselmaa lukuunottamatta määrätty salassa pidettäväksi. Myöhemmin A oli ollut toimittaja B:n haastateltavana huoltoriitoihin liittyviä insestiväitteitä ja niiden tutkimista käsittelevässä television ajankohtaisohjelmassa, jolloin kyseiseen rikosasiaan liittyviä seikkoja oli tullut esiin. Kysymys yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä, salassapitorikosta, yllytystä ja avunantoa siihen sekä törkeää kunnianloukkausta koskevien tunnusmerkistöjen täyttymisestä.

Korkein hallinto-oikeus KHO:2009:29 Kansalaisuusasia - Kielitaitoedellytys - Terveydentila - Masennus - Traumaperäinen stressihäiriö

Vuonna 1969 syntynyt A oli vedonnut terveydentilaansa kielitaitoedellytyksestä poikkeamiseksi. Hän ei kuitenkaan ollut esittänyt selvitystä siitä, että hänen sairauttaan olisi yritetty asianmukaisesti hoitaa. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ottaen huomioon myös A:n iän, ettei ollut kohtuutonta vaatia häneltä kielitaitoedellytyksen täyttämistä.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin 31.3.2009

Natunen-tapaus - Oikeudenmukainen oikeudenkäynti - Syytetyn oikeudet - Oikeus valmistella puolustusta.

Kysymys syytetyn oikeuksien loukkauksesta, kun puhelinkuuntelun yhteydessä tehtyjä nauhoituksia hävitettiin asianomaiseen aikaan voimassa olleen lain nojalla jo esitutkinnan aikana poliisin päätöksellä.

KKO 2009:54

Pakkokeino - Tekninen tarkkailu - Teknisen kuuntelun edellytykset
Oikeudenkäyntimenettely - Tuomion perusteleminen

Arvioitaessa sitä, onko huoneisto pakkokeinolain 5 a luvun 4 §:n 2 momentin mukaan "vakituiseen asumiseen tarkoitetun tilan ulkopuolella", on olennaista huoneiston tosiasiallinen käyttö silloin, kun tehdään vaatimus teknisestä kuuntelusta. Kysymys myös vakituisen tai tilapäisen asumisen selvittämisestä lupa-asiaa käsiteltäessä ja päätöksen perustelemisesta.

KKO:2009:86

Virkarikos - Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen

Sosiaalityöntekijä ei ollut laatinut melko vaikeasti vammautuneelle asiakkaalle vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun asetuksen edellyttämää palvelusuunnitelmaa eikä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain edellyttämää hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Kysymys siitä, oliko sosiaalityöntekijä, joka näin menetellessään oli toiminut kunnassa noudatetun, hänen esimiestensä ja kunnan toimielinten linjauksiin perustuneen käytännön mukaisesti, syyllistynyt tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen.

KHO 16.11.2009/3222

Kokousmenettely - Sähköpostikokous - Valtion laitos - Johtokunta

Merenkulkulaitoksen johtokunnan päätöksentekoa koskevissa säännöksissä tai määräyksissä ei ollut edellytetty, että johtokunnan jäsenten tulisi olla kokouksissa henkilökohtaisesti läsnä. Johtokunnan kokoontumistavoista tai -paikoista ei ollut muutoinkaan nimenomaisia säännöksiä tai määräyksiä. Pelkästään se seikka, että mahdollisuudesta sähköpostikokouksen järjestämiseen ei ollut laissa tai asetuksessa siihen nimenomaisesti oikeuttavaa säännöstä, ei kuitenkaan ollut esteenä tällaisen kokouksen järjestämiseen, mikäli kokousmenettelyssä muutoin noudatettiin sitä koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

KKO:2009:88

Oikeudenkäyntimenettely - Todistelu - Lähdesuoja

Kustannusyhtiön toimitusjohtaja H oli toimittanut Korkeimmalle oikeudelle kaksi kirjettä osoittaakseen, että hänellä oli oikeus kieltäytyä todistamasta törkeää kunnianloukkausta koskevassa esitutkinnassa. H:lla oli katsottu olevan oikeus kieltäytyä vastaamasta kysymyksiin, joihin hän ei voi vastata paljastamatta kustannusyhtiön julkaiseman kirjan laatijaa tai sen sisältämien tietojen antajaa. Keskusrikospoliisi oli liittänyt vastauspyynnön yhteydessä saamansa kirjeet esitutkintapöytäkirjaan. Syyttäjä vetosi kirjeisiin todisteina syyteasiassa.

Korkeimman oikeuden päätöksessä lausutuin perustein katsottiin, että kirjeet kuuluivat H:n vaitiolo-oikeuden piiriin ja ettei niitä saanut käyttää todisteina syyteasiassa.

Korkeimman oikeuden valituslupa VL:2009-120

Kunnianloukkaus - Törkeä kunnianloukkaus

Sanomalehdessä oli julkaistu kaksi kirjoitusta, joissa oli käsitelty erään koulun ja erityisesti sen rehtorin opetusmenetelmiä. Kirjoitukset laatinut toimittaja oli käsitellyt ensimmäisessä kirjoituksessa oppilaiden vanhempien lääninhallitukselle tekemää kantelua opetuksesta ja kunnan tilaamaa selvitystä koulun tilanteesta. Toisessa kirjoituksessa oli käsitelty lääninhallituksen päätöstä tehtyihin kanteluihin. Kysymys siitä, olivatko toimittaja ja lehden päätoimittaja syyllistyneet törkeään kunnianloukkaukseen rehtoria kohtaan.

Korkein oikeus: Ennakkoratkaisupyyntö Euroopan unionin tuomioistuimelle rikoksentekijän luovuttamista koskevassa asiassa

Korkeimman oikeuden valituslupa VL:2010:22

Isyyden vahvistaminen

Kysymys isyyslain voimaanpanosta annetun lain 7 §:n 2 momentin soveltamisesta.

KKO:2010:51

Kansainvälinen yksityisoikeus Lainvalinta Vahingonkorvaus - Kolmannelle aiheutettu kärsimys - Henkinen kärsimys

A oli Virossa tuomittu rangaistukseen siitä, että hän oli Virossa asuessaan siellä surmannut toisen Virossa asuneen suomalaisen. Uhrin suomalaiset lähiomaiset nostivat henkisen kärsimyksen korvaamista koskevan kanteen Suomessa, mihin A:n vankeusrangaistuksen täytäntöönpano oli siirretty.

Kansainvälisessä yksityisoikeudessa oli ennen sopimukseen perustumattomiin velvoitteisiin sovellettavasta laista annetun asetuksen (EY N:o 864/2007, Rooma II-asetus) voimaantuloa pidetty lainvalinnan pääsääntönä sopimussuhteen ulkopuolisen vahingon korvaamista koskevassa asiassa vahingon tapahtumapaikan eli sen valtion lain soveltamista, jossa vahinkoa aiheuttanut teko oli tehty.

Kun asiassa ilmenneet liittymät Suomeen eivät olleet niin vahvoja, että asia niiden perusteella olisi liittynyt selvästi läheisemmin Suomeen kuin Viroon, asiaan tuli soveltaa Viron lakia.

KKO:2010:52

Rikosten yhtyminen - Lainkonkurrenssi
Seksuaalirikos - Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö - Seksuaalinen hyväksikäyttö

A oli ainakin viidellä eri kerralla valokuvannut 8 - 10 vuoden ikäisen tytön alastonta alaruumista ja sukuelintä tämän nukkuessa, mihin oli liittynyt myös sukuelimen koskettelua. Koska teko oli kohdistunut avuttomassa tilassa olevaan henkilöön, A:n katsottiin menettelyllään syyllistyneen lapsen seksuaalisen hyväksikäytön lisäksi myös seksuaaliseen hyväksikäyttöön.