• YK:n ihmisoikeusjulistus 70 vuotta 10.12.2018

    YK:n ihmisoikeusjulistuksen hyväksymisestä tulee tänään 10.12.2018 kuluneeksi 70 vuotta.

    Julistus ei ole oikeudellisesti jäsenvaltioita sitova, mutta se on muodostanut lähtötason myöhemmin sitoviksi hyväksytyille eri alojen ihmisoikeussopimuksille.

    Eduskunnan kirjaston sivulla selvitys, miten julistus hyväksyttiin.

  • Markku Fredmanin väitteli tohtoriksi

    Asianajaja Markku Fredman väitteli oikeustieteen tohtoriksi Turun yliopistossa 19.5.2018

    Yliopiston tiedote

    HelenaVormanKuva

    Yleisössä oli lukuisia oikeuselämän vaikuttajia, asianajajia, tuomareista, syyttäjiä ja laillisuusvalvojia.

    DSC 3451b

    Lisää kuvia tilaisuudesta

    Väitöskirja on nimeltään Puolustajan rooli ja sen voi ostaa Alma Talentin verkkokaupasta.

    Väitös on huomioitu myös mediassa:

     

  • Asianajaja Markku Fredmanin väitös

    Asianajaja Markku Fredman väittelee oikeustieteen tohtoriksi Turun yliopiostossa 19.5.2018

     

    ​Turun yliopiston tiedote 17.5.2018

    Rikoksesta epäillyn ja syytetyn puolustusasianajajan tehtävät ovat lisääntyneet jatkuvasti 1980-luvulta alkaen. Turun yliopistoon väitöskirjan tehnyt Markku Fredman tarkasteli tutkimuksessaan puolustusasianajajan roolin kehitystä Suomessa 1980-luvulta nykypäivään.
     
    Suomessa alkoi 1980-luvun lopulla suurten prosessiuudistusten sarja, joilla uudistettiin rikosoikeudenkäynnit jo 1890-luvulla ilmaistujen suuntaviivojen mukaisesti. Rikoksesta epäillyn ja syytetyn puolustusasianajaja sai vuonna 1989 uusia tehtäviä rikosten esitutkinnassa, ja sen jälkeen on tullut jatkuvasti uusia menettelyjä ja muutoksia, joissa puolustajan rooli on ollut keskeinen.

    – Tehtävien lisääntyminen ja niiden entistä suurempi vaativuus johtivat siihen, että vuonna 2001 säädettiin syytetyn avustaminen sallituksi vain lakimieskoulutuksen saaneille. Vuonna 2013 otettiin käyttöön toimilupajärjestelmä, jonka jälkeen puolustajaksi kelpasi vain asianajaja, oikeusaputoimiston julkinen oikeusavustaja tai niin sanottu lupalakimies, Markku Fredman kertoo.

    Vuonna 2014 tuli voimaan säännös, jonka mukaan rikoksesta epäillylle on määrättävä puolustaja viran puolesta hänen tahdostaan riippumatta, jos oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaaminen sitä edellyttää.

    – Puolustusasianajajat ovat saaneet uusia tehtäviä muun muassa pakkokeinoasioissa, kuulusteluavustamisessa, syyteneuvotteluissa, todistajien kuulemisessa, asiantuntijatodistelussa, elinkautisvankien vapauttamismenettelyssä, poissa olevan päämiehen edustamisessa, luovuttamisasioissa ja rikosasioista tiedottamisessa. Ihmisoikeuksien valvonta perustuu yksilövalituksille ja asianajajat ovatkin tehneet Suomesta satoja valituksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen rikosprosessiin liittyen, Fredman sanoo.

    Puolustusasianajajille on siirtynyt aiemmin tuomareille kuuluneita tehtäviä

    Suurin muutos puolustusasianajajien työssä on tapahtunut tuomioistuimissa sovellettavassa oikeudessa. Kansallisten normien rinnalle ovat tulleet ihmisoikeusvelvoitteet ja EU:n sääntely. Koko oikeuslähdeoppi on uudistunut.

    – Enää vastausta ei löydy vain lakia ja kommentaarikirjaa lukemalla. Asianajajan on tunnettava erilaisten oikeuslähteiden laaja verkosto ja osattava poimia osin jopa ristiriitaisesta aineistosta päämiehen etua ja oikeutta tukevat perusteet. Asianajajan on ymmärrettävä, miten tuomarit tekevät työnsä ja millaisilla perusteilla he ratkaisevat käsittelemänsä jutut. Asianajajan tulee vedota sellaisiin oikeuslähteisiin, jotka tuomarit kokevat itseään ohjaaviksi. Aina kyse ei ole enää laista tai lain esitöistä, vaan kyse voi olla myös perustuslain tai direktiivin tulkinnasta taikka ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisusta, Fredman toteaa.

    Fredmanin mukaan aiemmin riitti, että asianajaja pyysi hovioikeutta tarkistamaan onko alioikeus ratkaissut jutun oikein. Nykyisin edellytetään, että asianajaja osoittaa käräjäoikeuden tuomiosta ne kohdat, joissa virhe ilmenee ja perustelee näkemyksensä.

    – Todisteet tulee tarkasti yksilöidä ja niille tulee ilmaista teema, eli väite siitä, minkä seikan kukin todiste osoittaa todeksi tai oikeaksi, Fredman sanoo.

    Nykyaikainen vaativien rikosjuttujen käsittely perustuu samanlaisen oikeudellisen koulutuksen ja kokemuksen saaneiden tuomarin, syyttäjän, puolustajan ja asianomistajan avustajan yhteistyöhön.

    – Pääkäsittelyt valmistellaan yhdessä ja osapuolten tulee sitoutua prosessisuunnitelmaan. Kaikkien yhteisenä tavoitteena on oikeudenmukainen oikeudenkäynti. Muun muassa syyteneuvottelujärjestelmän myötä puolustajille on siirtynyt tehtäviä, jotka aiemmin kuuluivat tuomarille, Fredman huomauttaa.

    ***

    OTL Markku Fredman esittää väitöskirjansa Puolustajan rooli. Rikoksesta epäillyn ja syytetyn avustajan roolin kehitys Suomessa 1980-luvulta nykypäivään julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 19.5.2018 klo 12 (Turun yliopisto, Calonia, Cal 1 -luentosali, Caloniankuja 3, Turku).

    Vastaväittäjänä toimii professori Mikko Vuorenpää (Lapin yliopisto) ja kustoksena professori Johanna Niemi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

    Asianajaja, OTL Markku Fredman suoritti korkeakoulututkintonsa (OTK ja OTL) Helsingin yliopistossa vuosina 1985 ja 2011. Hän työskentelee asianajajana toimistossaan Helsingissä. Väitöksen alana on oikeustiede.

    Väittelijän yhteystiedot: p. 0400 464094, markku.fredman(a)fredman-mansson.fi

    Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/fredman_markku.jpg

    Väitöskirja on julkaistu vain painettuna, ja sitä voi ostaa Alma Talentin verkkokaupasta: https://shop.almatalent.fi/puolustajan-rooli.html

       
  • Puolustajan rooli -väitöskirja tilattavissa

    Asianajaja Markku Fredmanin uusin kirja Puolustajan rooli ilmestyi hieman ennen väitöstilaisuutta toukokuussa 2018 ja on nyt tilattavissa AlmaTalentin verkkokaupasta.

    Puolustajan rooli 1700.jpg 1

    Asianajaja Markku Fredman kuvaa kuinka rikosasianajajan rooli ja tehtävät ovat muuttuneet 1980-luvulta alkaen. Rikosprosessin modernisoinnin esteenä oli ollut puuttuvat rakenteet. Syyttäjälaitos, esitutkinta ja asianajo saatettiin kuntoon. Lopputuloksena on kansainvälisen vertailun hyvin kestävä järjestelmä.

     

    Ks. myös:

     

  • Ei ainuttakaan ihmisoikeusvalitusta hallituksen kommentoitavaksi vuonna 2016

    images1Vuonna 2016 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei lähettänyt Suomen hallituksen vastattavaksi yhtää ainutta ihmisoikeusvalitusta. Vielä vuonna 2015 tällaisia valituksia oli neljä ja vuonna 2014 viisi. Lasku on selvä kun vuonna 2013 valituksia katsoittiin aiheelliseksi lähettää Suomen hallitukselle tiedoksi jopa 17 kappaletta.

    Lähivuosina näistä aiempien vuosien valituksista joku saattaa vielä johtaa Suomea koskevaan tuomioon, ellei kyseisten valitusten käsittelyä lopetata hallituksen vastineen jälkeen. Näyttää kuitenkin siltä että Suomea koskevat tuomiot muodostuvat jatkossa äärimmäisen harvinaisiksi. Eduskunnan oikeusasiamiehen vuosikertomusken mukaan vuoden 2015 lopussa EIT:ssä oli vireillä vain 14 suomalaisvalitusta, joista suurin osa tulee päätymään ilmeisen perusteettomien tapausten joukoon, eikä niistä anneta tuomiota.

    Vuonna 2016 EIT antoi yhden Suomea koskevan tuomion, vuonna 2015 tuomioita annettiin seitsemän.

    Tästä linkistä saa näkyviin Suomea koskevien valitusten kommunikoinnit eli hallitukselle vastinetta varten lähetettyjen valitusten listauksen:

    http://hudoc.echr.coe.int/eng#{%22sort%22:[%22kpdate%20Descending%22],%22languageisocode%22:[%22ENG%22],%22respondent%22:[%22FIN%22],%22documentcollectionid2%22:[%22COMMUNICATEDCASES%22]}

    Tilanne 3.1.2017:

    EIT2016

    Ks. myös Helsingin Sanomien juttu: Suomalaisvalitusten määrä EIT:ssä romahti – satojen valitusten sijasta vireillä enää 14 juttua

  • Fredman & Månsson muutti Vallilaan

    Asianajotoimisto Fredman & Månsson Oy muutti syyskuun 2015 lopussa uusiin tiloihin.

    Uudet tilat sijaitsevat Vallilassa, Hämeentien ja Mäkelänkadun kulmassa. Osoite on Hämeentie 68 A, 00550 Helsinki, mutta sisäänkäynti on Mäkelänkadun puolelta.

    Toimisto sijaitsee A-portaan toisessa kerroksessa.

      

    Muista muutoksista toimistossamme kerrotaan aiemmalla sivulla.

  • Ändringar i Fredman & Månsson

    Det sker ändringar i Advokatbyrå Fredman & Månssons verksamhet.

    Advokat Maija Häyrinen har flyttat från byråns tjänst till sin egen byrå 10.4.2015.

    1.5.2015 flyttar advokat Veronica Dalenius till Advokatbyrå Reims & Co.

    1.9.2015 flyttar även advokat Jussi Sarvikivi till Reims byrå.

    I början av oktober flyttar byrån till nya lokaler i Helsingfors Vallgård, där advokaterna Markku Fredman och Ulf Månsson fortsätter verksamheten.

  • Elektroniska fastighetsaffärer blir möjliga

    Från och med den 1 november 2013 blir det möjligt att använda elektroniska tjänster även vid fastighetsaffärer och övriga rättshandlingar som gäller fastigheter.

    Huvuddelen av bestämmelserna om fastighetsköp, pantsättning och inskrivningsförfarande på elektronisk väg träder i kraft vid ingången av november. En del av bestämmelserna träder dock i kraft först vid ingången av mars 2015.

    Läs mer...

  • Brottsmisstänktas rätt till översättning förbättras

    Brottsmisstänktas och åtalades rätt till tolkning och översättning av handlingar då personen inte förstår det språk som används i det straffrättsliga förfarandet förbättras. Bakom reformen, som träder i kraft vid ingången av december, ligger EU:s så kallade tolkningsdirektiv. Lagändringarna som genomförandet av direktivet förutsätter ska stadfästas vid presidentföredragningen fredagen den 8 november. De rättigheter som en person har med stöd av språklagen eller samiska språklagen ändras inte.

    Läs mer...

Advokatbyrå Fredman & Månsson

Advokatbyrå Fredman & Månssons delägare är advokat, vicehäradshövding Markku Fredman och advokat, vicehäradshövding Ulf Månsson.

Läs mer »

Kontakta oss

Tavastvägen 68 A, 2:a vån. 00550 Helsingfors
Telefon
+358 400 605202
Fax
+358 9 278 7211

Kontakta oss »