|
Isyyslain tiukka määräaika on ihmisoikeussopimuksen vastainen |
 |
 |
|
There are no translations available.
 6.7.2010
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tänään antanut kaksi tuomiota, joissa vahvistetaan se, että korkeimman oikeuden noudattama tiukka tulkinta isyyslain voimaanpanolaissa olevan määräajan suhteen on ihmisoikeussopimuksen vastainen.
Toinen tänään ratkaistuista tapauksista on korkeimman oikeudne vuonna 2003 ratkaisema tapaus KKO 2003:107. Tuolloin korkein oikeus totesi seuraavaa:
Isyys - Isyyden vahvistaminen
Perustuslaki - Perusoikeudet - Yhdenvertaisuus
Ennen isyyslain voimaantuloa syntynyt A oli nostanut isyyden vahvistamista koskevan kanteen sen jälkeen, kun isyyslain voimaanpanosta annetun lain 7 §:n 2 momentissa säädetty viiden vuoden määräaika oli kulunut ja mies oli kuollut. Mainitun säännöksen soveltaminen ei ollut ristiriidassa perustuslain 6 §:n 2 momentissa säädetyn syrjinnän kiellon kanssa.
L isyyslain voimaanpanosta 7 § 2 mom
PL 6 § 2 mom
Nyt siis tämän linjauksen on todettu olevan ristiriidassa ihmisoikeussopimuksen kanssa. Kannanotto sisältyy 6.7.2010 annettuihin tuomioihin Grönmark v. Finland (application no. 17038/04) ja Backlund v. Finland (application no. 36498/05).
Ihmisoikeustuomioistuimen lehdistötiedote.
Tapausten Finlex-selosteet:
- 06.07.2010 Grönmark-tapaus - Yksityiselämän suoja - Isyyden vahvistaminen - Kanneaika
- 06.07.2010 Backlund-tapaus - Yksityiselämän suoja - Isyyden vahvistaminen - Kanneaika
Ihmisoikeustuomioin totesi tuomiossaan asiassa Grönmark v. Suomi seuraavaa:
|
|
Läs mer...
|
|
Läheisväkivalta aina virallisen syytteen alaiseksi |
|
|
|
There are no translations available.
 03.06.2010
Lievät pahoinpitelyt aiotaan siirtää virallisen syytteen alaisiksi silloin, kun ne kohdistuvat alaikäiseen tai tekijälle läheiseen henkilöön taikka henkilöön, joka suorittaa työtehtäviään. Uudistuksella halutaan parantaa näiden erityistä suojaa tarvitsevien uhrien asemaa ja osoittaa entistä selvemmin tekojen moitittavuus.
Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle presidentin esittelyssä perjantaina 11. kesäkuuta. Tavoitteena on, että uusi laki tulisi voimaan vuoden 2011 alussa.
Nykyisin rankaiseminen lievästä pahoinpitelystä edellyttää, että uhri vaatii tekijälle rangaistusta. Kun nämä rikokset tulisivat virallisen syytteen alaisiksi, esitutkinnan käynnistäminen ja tekijän saattaminen vastuuseen eivät olisi enää riippuvaista uhrin tahdosta. Poliisille tulisi myös velvoite selvittää tapahtumainkulkua esimerkiksi kotihälytyksen yhteydessä nykyistä laajemmin.
|
|
Läs mer...
|
|
Avopuolisoiden omaisuuden erottelu tulossa lakiin |
|
|
|
There are no translations available.
20.04.2010
 Avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta esitetään säädettäväksi laki, jota sovellettaisiin omaisuuden erotteluun avoliiton päättyessä. Avopuolisoilla olisi oikeus hakea pesänjakajaa erottelun toimittamiseksi. Avopuolisolla olisi myös tietyin edellytyksin oikeus saada hyvitystä yhteistalouteen antamastaan panoksesta. Uudistuksen tavoitteena on edistää oikeudenmukaisuutta avoliiton aikana karttuneen omaisuuden jaossa ja tarjota riidanratkaisumenettely, jos avopuolisot eivät pysty sopimaan asiasta keskenään. Ehdotuksen tavoitteena ei ole rinnastaa avopuolisoita aviopuolisoihin. Ehdotus poikkeaa Ruotsin mallista, joka antaa avopuolisoille lähes avio-oikeuteen rinnastuvan oikeuden yhteiseen kotiin ja koti-irtaimistoon.
Ehdotetut uudet säännökset koskisivat avopareja, jotka ovat eläneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta sekä avopareja, joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Säännökset soveltuisivat niin samaa kuin eri sukupuolta oleviin avopareihin. Avopuolisot voisivat keskinäisellä sopimuksellaan poiketa useimmista ehdotetun lain säännöksistä.
Esityksen mukaan avopuoliso voisi vaatia omaisuuden erottelua avoliiton päätyttyä. Lähtökohtana erottelussa olisi, että kumpikin avopuoliso pitää oman omaisuutensa. Irtaimisto katsottaisiin kuitenkin yhteiseksi, ellei voida osoittaa, kummalle avopuolisolle se kuuluu.
Avopuolisolla olisi oikeus hyvitykseen, jos hän on auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan omaisuuttaan ja omaisuuden jakaminen ainoastaan omistuksen perusteella merkitsisi hyötymistä toisen kustannuksella. Hyvityksen saaminen edellyttäisi, että epäsuhta avopuolisoiden panostuksissa ei ole vähäinen.
Hyvitykseen oikeuttava panos voisi olla esimerkiksi taloustyötä kotona toisen avopuolison kartuttaessa omaisuuttaan työelämässä. Myös merkittävä rakennus- ja korjaustyö tai pitkäaikainen hoivatyö kotona toisen avopuolison hyväksi voisi oikeuttaa hyvitykseen.
|
|
Läs mer...
|
|
|
Veronkorotus estää veropetossyytteen, ne bis in idem |
|
|
|
There are no translations available.
15.2.2010 (päivitetty 21.3.2010, 9.4.2010 ja 6.7.2010)
Rovaniemen hovioikeus katsoi täysistuntoratkaisussaan, että henkilöä, joka oli verovilpin perusteella saanut hallinnollisesti veronkorotuksen, ei voitu enää syyttää samasta vilpistä veropetoksena. Syyte jätettiin tutkimatta.
Ratkaisu noudattaa ihmisoikeustuomioistuimen aiempia ratkaisuja vastaavissa tapauksisa. Sekä Ruotsin että Suomen korkein oikeus on myöntänyt asiasta valitusluvan. Ruotsin KKO:n tuomiot saatiin maaliskuun lopussa. Äänetysten jälkeen Ruotsin korkein oikeus katsoi, ettei estettä syyttää veronkorotuksen jälkeen. RKKO:n ratkaisut: B 5498-09 B 2509-09
Rovaniemen hovioikeuden ratkaisu löytyy osoitteesta RHO:2010:1.
Myös Turun hovioikeus on sittemmin antanut vastaavan päätöksen: THO:2010:2
Korkein oikeus ratkaisi 29.6.2010 kaksi tapausta ennakkopäätöksillä KKO 2010:45 (em. Rovaniemen hovioikeuden tapaus) ja KKO 2010:46.
|
|
Läs mer...
|
|
Käräjäoikeuksien toimialueet maakunnallisiksi; lainhuudot ja kiinitykset Maanmittauslaitokselle |
|
|
|
There are no translations available.
 16.12.2009
Käräjäoikeuksien toimialueet eli tuomiopiirit muuttuvat 1.1.2010. Vuoden alussa toimintansa aloittaa 27 käräjäoikeutta. Uusien käräjäoikeuksien toimialueet noudattavat pääasiassa maakuntarajoja. Samassa yhteydessä kiinteistöjen kirjaamisasiat siirretään Maanmittauslaitokseen.
Osa käräjäoikeuksista säilyy lähes ennallaan (Ahvenanmaa, Espoo, Helsinki, Kemi-Tornio, Tuusula ja Vantaa), mutta suurimmassa osassa sekä käräjäoikeuden nimi että toimialue muuttuvat.
Uusien käräjäoikeuksien nimet vastaavat maakuntien nimiä. Esimerkiksi Kauhajoen, Kauhavan ja Seinäjoen käräjäoikeuksista muodostetaan uusi Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus sekä Kouvolan ja Kotkan käräjäoikeuksista Kymenlaakson käräjäoikeus.
|
|
Läs mer...
|
|
Hovioikeus poikkesi aiemmasta ja vahvisti isyyden |
|
|
|
There are no translations available.
11.12.2009 (päivitetty 14.3.2010 ja 6.7.2010)
Helsingin hovioikeus antoi 7.12.2009 tuomion, jossa vahvistettiin vuonna 1961 syntyneelle miehelle isä. Ratkaisu on poikkeuksellinen, koska isyyslain voimaanpanolain mukaan ennen isyyslain voimaantuloa vuonna 1976 syntyneiden tuli viidessä vuodessa eli vuoteen 1981 mennessä käynnistää isyyden vahvistamista koskevat oikeudenkäynnit.
Korkein oikeus on kahdesti - vuosina 1993 ja 2003 - todennut, että lakia tulee soveltaa sanamuodon mukaisesti eikä määräajasta voida poiketa, ellei kyse ole tilanteesta, jossa lapselle on väestörekisteriin merkitty isäksi mies, joka ei oikeasti ole hänen isänsä. Näissä tapauksissa kanneoikeus syntyy kun väärä isyys kumotaan oikeuden päätöksellä.
Hovioikeuden nyt antama ratkaisu perustuu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen vuonna 2007 antamaan tuomioon, jossa Kyproksen vastaavan isyyslainsäädännön katsottiin olleen ihmisoikeussopimuksen vastainen. Määräaika kanteen nostamiselle ei voi päättyä ennen kun henkilöllä on tieto siitä, kuka saattaisi olla hänen isänsä.
Hovioikeuden ratkaisemassa jutussa kantajan avustajana toimi asianajaja Markku Fredman.
Maaliskuussa 2010 Korkein oikeus myönsi valitusluvan jutun hävinneelle vastaajalle, joka vahvistettiin isäksi hovioikeuden päätöksellä.
Ihmisoikeustuomioistuin antoi 6.7.2010 kaksi tuomiota, joissa todettiin Suomen isyyslain tiukan määräajan olevan ihmisoikeussopimuksen vastaisen. Ks. uutinen.
|
|
Läs mer...
|
|
|
<< Start < Föregående 1 2 3 4 5 6 Nästa > Slut >>
|
|
JPAGE_CURRENT_OF_TOTAL |
Nyheter (på finska)