25.11.2009

Uudistuksen tavoitteena on parantaa asianajon laatua oikeudenkäynneissä ja mahdollistaa puuttuminen epäasianmukaiseen menettelyyn. Ehdotukset parantaisivat oikeusturvaa. Ne myös osaltaan helpottaisivat tuomioistuinten ja syyttäjien työtä sekä tekisivät oikeudenkäynneistä aiempaa sujuvampia ja joutuisampia.

Nykyisin tuomioistuimissa asioi arviolta 700 lakimiestä, joita eivät koske hyvää asianajajatapaa koskevat suositukset ja jotka eivät ole Suomen Asianajajaliiton ja oikeuskanslerin valvonnan piirissä. Asianajajia ja julkisia oikeusavustajia on noin 2 000. Lisäksi asianajajat vastaavat heidän toimistoissaan työskentelevien, oikeudenkäyntiasioita hoitavien lakimiesten valvonnasta. Tällaisia avustavia lakimiehiä on nelisensataa.

Työryhmä ehdottaa lupajärjestelmän ulottamista myös hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsiteltäviin lastensuojeluasioihin, joissa oikeusturvavaatimukset ovat korostuneita.

Lupaa ei kuitenkaan tarvittaisi, jos asiamies tai avustaja on työ- tai virkasuhteessa asianosaiseen. Myös riidattomia velkomisasioita voisivat edelleen hoitaa muut kuin lakimiehet. Sen sijaan lähisukulaiset eivät enää saisi ilman lupaa toimia asiamiehinä tai avustajina oikeudessa.

Asianosaiset saisivat edelleen ajaa itse asioitaan tuomioistuimissa yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Työryhmä ehdottaa, että lainoppineen avustajan käyttö olisi pakollista, kun korkeimmalta oikeudelta haetaan tuomioistuimen lainvoiman saaneen päätöksen purkamista. Käytännössä nämä hakemukset menestyvät harvoin ja ne edellyttävät erityistä juridista asiantuntemusta.

16.10.2009

Asianajaja Markku Fredman palkittiin Asianajajaliiton 90-vuotisjuhlan yhteydessä Suomen merkittävimmällä asianajajakunnan myöntämällä tunnustuksella.

Asianajajaliiton säätiön luovuttamaa Matti Ylöstalo -palkintoa perusteltiin erityisesti Fredmanin monipuolisella ja näkyvällä työllä tavallisten ihmisten oikeudellisten ongelmien parissa. Fredmanin asianajoura alkoi 1980-luvulla ja ensimmäisten asianajajien joukossa hän painotti toimeksiantoja hoitaessaan perus- ja ihmisoikeuksia. Fredmanin ihmisoikeuksiin liittyvistä toimeksiannoista 15 on ratkaistu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Hän onkin saanut julkisuudessa lisämääritelmän ”ihmisoikeusjuristi”.

Lukuisat Fredmanin toimeksiannot ovat saaneet laajaa julkista huomiota. Taustalla on kuitenkin yli 20 vuoden työ tavanomaisten rikos- ja perheoikeudellisten asioiden parissa. Fredman on hoitanut laajasti myös maahanmuuttoon liittyviä toimeksiantoja ja ollut perustamassa Pakolaisneuvonta-yhdistystä, joka nykyisin avustaa valtaosaa turvapaikanhakijoista.

14.10.2009

Suomen Asianajajaliitto juhlii 90-vuottaan perjantaina 16.10.2009. Liitto perustettiin vuonna 1919 yksityisoikeudelliseksi yhdistykseksi. Jo ennen Suomen itsenäistymistä oli perustettu paikallisia asianajajayhdistyksiä, ensimmäinen Viipuriin. Helsingin Asianajajayhdistys vietti tänä vuonna 100-vuotisjuhliaan, eli on perustettu 1909.

Vuonna 1959 laki asianajajista muutti aiemman yhdistyksen julkisoikeudelliseksi yhteisöksi, jolla on laissa säädettynä tehtävänä mm. asianajajien valvonta ja kurinpito. Liiton valvontalautakunnan päätöksistä vaitetaan Helsngin hovioikeuteen. Aiemman yhdistyksen varat säätiöitiin Suomen Asianajajaliiton säätiöksi.

Liiton 90-vuotisjuhlia vietetään perjantaina 16.10.2009 Helsingin yliopiston suuressa juhlasalissa, jossa on läsnä myös Tasavallan presidentti. Juhlan jälkeen Säätytalolla on oikeusministeriön vastaanotto.

Juhlien yhteydessä julkistetaan dosentti Heikki Pihlajamäen kirjoittama suomalaisen asianajajakunnan historiateos.