Esteellinen asiantuntija, kelpo todistaja?

tiedotekuva2Hovioikeuden valalääkärituomiossa tältä aamulta on mielenkiintoinen kannanotto siitä voidaanko riidattomasti esteellinen asiantuntija (valelääkärin monivuotinen yhtiökumppani ja lapsen kummisetä) kuulla todistajana seikoista, joissa on kyse asiantuntijuudesta (käypä hoito ja onko siitä tietyn potilaan kohdalla poikettu). Hovioikeus totesi seuraavaa:

“Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun uudistamista koskevassa lainvalmistelussa (HE 46/2014 vp s. 33-35) esitetystä voi sinänsä päätellä, että uudistuksella on pyritty eroon asianosaisten nimeämistä ‘asiantuntevista todistajista’. Toisaalta perustuslain 31 §:stä ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklasta johdettavasta oikeusperiaatteesta seuraa, että syytetylle tulee turvata mahdollisuus asianmukaisesti puolustautua häntä vastaan esitettyihin vaatimuksiin. Mitä vakavammasta syytteestä on kysymys, sitä korostuneempaa on sanottu turvaaminen.

Todistelua koskevassa oikeudenkäymiskaaren 17 luvussa ei ole nimenomaista säännöstä siitä, että todistajana ei voitaisi kuulla henkilöä, joka sinänsä omaa asiantuntijaksi riittävän ammattitaidon, mutta jota henkilökohtaisten ominaisuuksiensa vuoksi ei voida kuulla tässä asemassa. Tapauskohtaisesti tuomioistuimella on mahdollisuus sanotun luvun 8 §:n 4 kohdan perusteella evätä sellainen näyttö, joka voidaan korvata olennaisesti luotettavammalla todisteella. Säännös voi tulla sovellettavaksi esimerkiksi tilanteessa, jossa asiantuntijaksi nimetyn henkilön luotettavuutta rasittaa jokin seikka, ja tuomioistuin voikin edellyttää asianosaista hankkimaan esteettömän asiantuntijan. Tällöin tulee kuitenkin ottaa huomioon kokonaisvaltaisesti nimeäjän oikeuksien turvaaminen ja muut käsittelyn kulkuun liittyvät seikat. Viime kädessä tuomioistuin sanotun luvun 1 §:n 2 momentin mukaisesti arvioi todisteiden näyttöarvoa vapaalla todistusharkinnalla.

Hovioikeus päätyy siihen, että kysymyksen ollessa erittäin vakavasta syytekokonaisuudesta on EL:n mahdollisuudelle esittää tarpeellista vastanäyttöä annettava korostettu painoarvo. Näin ollen ei ole perustetta jättää KL:n kertomusta käräjäoikeudessa tai hovioikeudessa näyttönä huomiotta. Mitä muutoin tulee KL:n kertomuksen näyttöarvoon hovioikeus katsoo, huomioon ottaen KL:n ilmeinen ammattitaito ja hänen esittämiensä näkemysten yhteneväisyys asiantuntijatodistelun sisällön kanssa, että hänen läheisellä suhteellaan EL:n ei ole sanottavaa merkitystä kertomuksen näyttöarvoa harkittaessa.”

Hovioikeuden kannanaotto vesittää pitkälti kokonaan sen uudistuksen, joka asiantuntijatodistelun osalta toteutettiin vuoden 2016 alussa. Hovioikeuden kannanotto tarkoittaa sitä, että asianosaiset voivat entiseen malliin nimetä todistajiksi henkilöitä, joiden todistusteema osoittaa kyse olevan asiantuntijasta.

Asianajaja Markku Fredman edusti hovioikeudessa kolmea asianomistajaa.

Advokatbyrå Fredman & Månsson

Advokatbyrå Fredman & Månssons delägare är advokat, vicehäradshövding Markku Fredman och advokat, vicehäradshövding Ulf Månsson.

Läs mer »

Kontakta oss

Tavastvägen 68 A, 2:a vån. 00550 Helsingfors
Telefon
+358 400 605202
Fax
+358 9 278 7211

Kontakta oss »