Perusoikeusuudistuksen myötä oikeudenmukainen oikeudenkäynti nostettiin 1.8.1995 alkaen yhdeksi jokaiselle kuuluvista perusoikeuksista. Uudistuksen seurauksena tulivat oikeudenkäyntiä koskevat säännökset eduskunnan perustuslakivaliokunnan valvontaan. Valiokunnan tehtävänä on antaa lausunto sen käsiteltävänä olevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta ja suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.

Perustuslakivaliokunta on nyt tiettävästi ensimmäisen kerran ottanut kantaa hallituksen esityksen ja Hallitusmuodon 16 §:n takaaman oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin suhteeseen. Tämä tapahtui annettaessa lausunto hallituksen esityksestä poliisilaiksi (HE 34/1999 vp). Esitys sisältää säännösehdotukset mm. poliisin peitetoiminnasta ja valeostoista rikosten esitutkinnassa.

Lausunnossaan (PeVL 5/1999 vp) perustuslakivaliokunta arvioi oikeudenmukaista rikosoikeudenkäyntiä mm. seuraavasti (korostukset MF):

"Oikeusturvanäkökulma on merkityksellinen ennen muuta oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan perusoikeuden johdosta. Peitetoiminnan ja myös valeoston pysyminen laillisissa rajoissa tulee arvioitavaksi niissä oikeudenkäynneissä, joissa näillä menetelmillä saatuja tietoja käytetään todisteina. Tuomioistuimen asiana on varmistua siitä, että epäsovinnaisten menetelmien käyttäminen ei vaaranna oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Myös 2 §:n 3 momentin sisältämän yllytyskiellon noudattaminen voi tulla arvioitavaksi oikeudenkäynnissä.

Viitatun perustuslainkohdan esitöiden mukaan (HE 309/1993 vp, s. 74/II) siinä tarkoitettuihin oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin sisältämiin oikeussuojatakeisiin kuuluvat muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa erityisesti rikoksesta syytetylle taatut oikeudet, kuten oikeus kuulustella tai kuulustuttaa todistajia. Oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin on edelleen katsottava kuuluvan sen, että syytetty ja hänen puolustajansa saavat tiedon ja mahdollisuuden lausua kaikesta siitä asiaan vaikuttavasta aineistosta, jolla voi olla vaikutusta annettavaan tuomioon.

Mainittujen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin osatekijöiden toteutumiseen voi vaikuttaa ennen kaikkea poliisin vaitiolo-oikeutta koskeva poliisilain 44 §. Tätä pykälää ei ole ehdotettu muutettavaksi hallituksen esityksessä, koska on ajateltu, että säännös riittävästi suojaa peitetoiminnassa ja valeostoissa mukana olleita poliisimiehiä oikeudenkäynneissä. Vaitiolo-oikeuden käyttämiseen on nykyisin tiettävästi turvauduttu suhteellisen harvoin. On kuitenkin mahdollista, että siihen alettaisiin vedota kaavamaisesti silloin, kun poliisitoiminnassa on käytetty peitetoimintaa tai valeostoa. Tästä voisi muodostua vaaraa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan perusoikeuden toteutumiselle."

Perustuslakivaliokunnan kannanotto syytetyn puolustuksen oikeudesta saada käyttöönsä kaikki relevantti esitutkinta-aineisto luo paineita muuttaa nykyistä käytäntöä televalvonta- ja telekuuntelutietojen käytöstä todisteina. Oikeudenmukainen oikeudenkäynti edellyttää, että myös puolustus voi tehdä johtopäätöksiä televalvontatiedoista, esim. selvittämällä matkapuhelinten sijainteja. Näitä tietoja on voitava käyttää yhtä hyvin epäilyn tueksi kuin sitä vastaan; jälkimmäinen tehtävä on käytännössä syytetyn avustajan vastuulla. Myöskään puhelinkuuntelu ei voi olla sallittua siinä muodossa, että vain epäilyä tukeva aineisto liitetään purettuna tai nauhoitteena esitutkinta-aineistoon.

Hallituksen esitys poliisilaiksi on vielä laki- ja hallintovaliokuntien käsiteltävänä. Perustuslakivaliokunnan em. kannanotto pakottanee eduskuntaa muuttamaan esitystä huomattavasti esitutkinnan avoimuutta korostavaan suuntaan.

Markku Fredman