2.12.2011

Turun hovioikeus on 30.11.2011 antanut tuomion Pirkanmaan käräjäoikeuden 20.10.2010 ratkaisemassa, valtion korvausvastuuta koskevassa asiassa.

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota, jolla se oli velvoittanut Suomen valtion maksamaan kantajalle korvaukseksi henkisestä kärsimyksestä 13.200 euroa ja hoitomaksuista 2.229,82 euroa sekä korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Asianajaja Markku Fredman toimi jutussa kantajan asiamiehenä.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO) oli 6.3.2008 määrännyt kantajan tahdosta
riippumattomaan psykiatriseen hoitoon. Hämeenlinnan hallinto-oikeus oli 2.6.2008 kumonnut TEO:n päätöksen. Korkein hallinto-oikeus oli 23.1.2009 jättänyt tutkimatta TEO:n hallinto-oikeuden päätöksestä tekemän valituksen.

Kantaja oli ollut tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa 7.3.-2.6.2008 eli yhteensä 88 päivää.

Hallinto-oikeus oli todennut kantajan olleen mielisairas TEO:n päätöksen tekoaikana, mutta katsonut, että tätä oli ollut mahdollista hoitaa muutoin kuin hänen tahdostaan riippumatta.

Kanne oli perustunut ensisijaisesti Euroopan ihmisoikeussopimukseen (EIS), jonka mukaan sen vastaisen vapaudenriiston johdosta vapautensa menettäneellä on oikeus täytäntöönpanokelpoiseen vahingonkorvaukseen.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ratkaisukäytännössään katsonut, että EIS:n 5 artiklan 1 e)-kohdassa tarkoitettu vapaudenriisto on laillista seuraavin edellytyksin:
- mielisairaudesta on luotettavaa näyttöä
- henkinen häiriintyminen on sen asteista, että se oikeuttaa pakkohoidon
- edellä tarkoitettu henkinen häiriintyminen on edelleen olemassa

Käräjäoikeuden ratkaisussa oli ollut kysymys muun ohessa hallintolainkäytössä annetun ratkaisun oikeusvoimavaikutuksesta yleiseen lainkäyttöratkaisuun.

Oikeusvoimavaikutus tarkoittaa sitä, että aiemman ratkaisun lopputulos on otettava uuden ratkaisun lähtökohdaksi.

Tuomion julkinen seloste