Poliiseille tuomio tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja vammantuottamuksesta

raudatKorkein oikeus tuomitsi 15.4.2020 kaksi itäsuomalaista poliisimiestä 35 päiväsakon ja 30 päiväsakon suuruisiin sakkorangaistuksiin tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. KKO piti hovioikeuden ratkaisun osittain ennallaan.

 

KKO:n mukaan poliisimiehet olivat syyllistyneet tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen kaatamalla säilöönoton turvallisuustarkastuksen yhteydessä jutussa asianomistajana olleen miehen maahan ilman poliisilain mukaista voimankäyttöperustetta. Tilanteessa miehen lonkka meni sijoiltaan. Poliisit laiminlöivät velvollisuutensa hankkia miehelle lääkärinapua.

KKO katsoi poliisimiesten syyllistyneen virkavelvollisuuden rikkomisen lisäksi vammantuottamukseen.

KKO:n ratkaisun mukaan toinen poliisimiehistä oli lisäksi syyllistynyt virkavelvollisuuden rikkomiseen käyttämällä kiinniottotilanteessa epäasiallista kieltä sivullisille puhuessaan.

KKO hylkäsi syytteet virkavelvollisuuden rikkomisesta ja vapaudenriistosta siltä osin kuin poliisimiesten oli väitetty ottaneen asianomistajan kiinni ilman lakiin perustuvaa syytä. KKO katsoi asiassa esitetyn selvityksen perusteella olleen mahdollista, että ennen kiinniottamista asianomistaja oli käyttäytynyt aggressiivisesti poliisipartiota kohtaan ja kuljetuksen aikana hakannut ja potkinut poliisiauton rakenteita.

Korkein oikeus arvioi ratkaisussaan todistustaakkaa poliisiväkivaltaa ja laitonta vapaudenriistoa koskevien väitteiden johdosta. Kuten yllä olevasta KKO:n tiedotteesta on luettavissa, poliisit vapautuivat vapaudenriistoa koskevasta syytteestä sillä perusteella, että "oli mahdollista", että jutun asianomistaja oli käyttäytynyt tavalla, joka oikeuttaa kiinniottamisen ja putkaan laittamisen.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on monessa valtion vastuuta koskevassa vastaavassa tapauksessa asettanut todistustaakan toisin. Valtion tulee pystyä osoittamaan, että yksilön oikeuksiin puuttuminen on ollut oikeutettua. Ero rikosprosessin ja ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamisen tutkinnan välillä on nyt entistä selvempi. Se näyttö, joka EIT:ssää saattaa hyvinkin riittää osoittamaan ihmisoikeusloukkauksen, ei riitä kun asiaa käsitellään kansallisesti yksittäiseen virkamieheen kohdistetussa rikosasiassa.

Markku Fredman toimi jutussa poliisin toimista rikosilmoituksen tehneen asianomistajan asianajajana.

Law Firm Fredman & Månsson

LL.D Markku Fredman is the owner at Fredman & Månsson.

 

Contact us

Hämeentie 68 A, 2nd floor, 00550 Helsinki, Finland
Phone
Fredman +358 400 464094
Fax
+358 9 278 7211

Contact »