Laite-etsintä ja asianosaisen oikeusturva
Pakkokeinolain muutos joulukuussa siirsi laite-etsinnästä päättämisen tuomioistuimen päätettäväksi. Laite-etsintää koskeva asia voidaan ratkaista kansliassa ilman istuntokäsittelyä, jos tuomioistuin harkitsee sen soveliaaksi. Käsittely voidaan pitää käyttäen videoneuvottelua. Asia ratkaistaan kuulematta laitteen haltijaa tai muuta laitteeseen oikeutettua. Tuomioistuimen päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Pidättämiseen oikeutettu virkamies saa kannella kielteisestä päätöksestä – laitteen haltijalla ei ole kanteluoikeutta.
Asianajaja Markku Fredman julkaisi Prosessioikeusyhdistyksen blogissa kirjoituksen, jossa ilmenee huoli oikeusturvan heikentymisestä.
Uudistuksen myötä laitteen haltijan oikeusturva heikkenee, kun yleinen laite-etsinnän jälkikontrollia koskenut PKL 8:29a kumotaan hallituksen esityksen mukaisesti. Siirrytään siis jälkikontrollista etukäteiseen valvontaan, jossa asianosaisena on vain esitutkintaviranomainen. Laitteen haltija ei voi siis enää jatkossa tuomioistuimessa perustella, miksi laite-etsinnän edellytykset eivät ole käsillä: häntä ei säännönmukaisessa menettelyssä kuulla, eikä hänellä ole muutoksenhakuoikeutta tuomioistuimen päätökseen, jolla laite-etsintään on suostuttu. Ylemmät tuomioistuimet eivät käytännössä saa enää laite-etsintöjä arvioitavakseen eikä ennakkopäätöksiä päästä antamaan – pakkokeinohakemuksia on nimittäin aniharvoin hylätty ja vielä harvemmin hakijana oleva virkamies niistä kantelee.
Uudistuksessa ei lainkaan puututtu laite-etsinnän perusterikoksiin, vaikka juuri suhteellisuusperiaatteen vuoksi uudistus tuli välttämättömäksi. Uudistuksen myötä väittely laite-etsinnän edellytyksistä siirtyy rikosasian pääkäsittelyyn. Tuossa vaiheessa on laite-etsinnän tulokset jo monistettu lukuisiin asianosaisille, syyttäjälle ja tuomioistuimelle toimitettuihin esitutkintapöytäkirjoihin – ehkä yleisöllekin. Jatkossa ei siis enää ole lainkaan tehokasta oikeussuojakeinoa siihen tilanteeseen, jossa älypuhelimen tai tietokoneen haltija väittää laitteensa tutkimisen ja sieltä löydettyjen tietojen liittämisen esitutkintapöytäkirjaan olleen pakkokeinolain ja EU-oikeuden mukaisen suhteellisuusperiaatteen vastaista.
Kumottavassa PKL 8:29a:ssa on siis ollut säännös siitä, että laitteen haltija voi jälkikäteen saattaa tuomioistuimen arvioitavaksi jo tehdyn laite-etsinnän ja oikeudessa argumentoida siitä, täyttyivätkö laite-etsinnän edellytykset mm. suhteellisuusperiaatteen kannalta. Tällaisten hakemusten johdosta on annettu mm. Turun hovioikeuden päätös 28.8.2025 ja Helsingin hovioikeuden päätös 22.10.2025. Keskusrikospoliisi on hakenut valituslupaa Turun hovioikeuden ratkaisuun. Jatkossa tällaisia asioita ei siis enää päädy tuomioistuimen käsittelyyn. Käräjäoikeudet ratkaisevat yksipuolisesti asianosaista kuulematta laite-etsinnän edellytykset tietämättä millaisiin argumentteihin laitteen haltija vetoaisi, jos häntä kuultaisiin asiassa. Miten tuomioistuin voi arvioida pakkokeinon käytöstä aiheutuvan haitan, jos kukaan ei ole kertomassa millaista haittaa laite-etsinnästä yksittäisessä tapauksessa aiheutuisi?
Lue lisää Prosessioikeusblogista.