Perustuslain tulkinnasta

Helsingin Sanomien Saska Saarikoskelle on joku anonyymi ministeri todennut, että Ojanen, Tuori & co saisivat kantaa vastuun siitä, että perustuslain nähdään olevan esteenä uudistuksille (”Politiikka on rikki, ministerit myöntävät” HeSa 24.1.2016). Ongelma ei olisi perustuslaki, vaan sen tulkinnat.

Kovia sanoja anonyymilta ministeriltä. Samanlaista tekstiä on kuultu viimeaikoina myös Ben Zyskowiczilta ja Kimmo Sasilta, jotka kumpikin ovat toimineet perustuslakivaliokunnan puheenjohtajina.

Perusoikeuksien suurkuluttajana tällainen keskustelu herättää hämmennystä. Ehdin aloittaa asianajajaurani ennen ihmisoikeussopimusta ja perusoikeusuudistusta. Silloisista hallitusmuodon perusoikeussäännöksistä ei ollut asianajajalle apua eivätkä säännökset olleet esteenä lainsäätäjälle.

Kun Euroopan ihmisoikeussopimus saatettiin osaksi Suomen lainsäädäntöä, asia käsiteltiin perustuslakivaliokunnassa. Lausunnossa PeVL 2/1990 vp se korosti, että tulkintatilanteissa olisi erilaisista perusteltavista olevista vaihtoehdoista pyrittävä omaksumaan sellainen, joka edistää ihmisoikeusmääräysten toteutumista eli on näin määriteltynä ihmisoikeusystävällinen. Merkillepantavaa on, että tämän lausunnon ensimmäinen allekirjoittaja oli perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Ben Zyskowicz.

Muutama vuosi myöhemmin oli vuorossa perusoikeusuudistus. HE 309/1993 vp oli jälleen perustuslakivaliokunnassa lausunnolla ja tuloksena oli lausunnossa PeVM 25/1994 vp tutun kuuluista tekstiä: ”Tuomioistuinten tulee valita perusteltavissa olevista lain tulkintavaihtoehdoista sellainen, joka parhaiten edistää perusoikeuksien tarkoituksen toteutumista ja joka eliminoi perustuslain kanssa ristiriitaisiksi katsottavat vaihtoehdot. Tältä osin voidaan puhua perustuslainmukaisesta tai perusoikeusmyönteisestä laintulkinnasta.”

Näiden kannanottojen jälkeen on kasvanut uusi valtiosääntöoppineiden sukupolvi, joka on ottanut perustuslakivaliokunnan lausumat vakavasti. Tämä sukupolvi pitää itsestään selvänä, että julkisen vallan – lainsäätäjä mukaan lukien – on turvattava perusoikeuksien toteutuminen perus- ja ihmisoikeusystävällisen tulkinnan hengessä. Ihmisoikeusystävällistä ja perusoikeusmyönteistä tulkintaa koskevia perustuslakivaliokunnan kannanottoja on siteerattu toistuvasti niin korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden kuin muidenkin tuomioistuinten ratkaisuissa. Ne ovat kaikessa mielessä voimassa olevaa oikeutta.

Nyt perusoikeuksien tulkintaan kohdistettu kritiikki onkin nähdäkseni pitkälti koko sen eurooppalaisen perus- ja ihmisoikeuskäsityksen kritiikkiä, joka meillä tietoisesti ja hyvin suurella äänten enemmistöllä omaksuttiin 1990-luvun alussa. Meillä on melkoinen joukko poliitikkoja, jotka nähtävästi haluaisivat kaventaa perusoikeuksia tai ainakin haluaisivat kuopata perustuslakivaliokunnassa kehitetyn perusoikeusystävällisen laintulkintaopin. Jos tätä todellakin halutaan, tulisi asia toteuttaa avoimesti osoittamalla konkreettisia perustuslaintulkinnan ongelmakohtia, tekemällä ehdotuksia perustuslain muutoksiksi, ja lopettamalla anonyymit ja muutkin hyökkäykset valtiosääntöoppineita kohtaan.

 

(Julkaistu Perustuslakiblogissa 27.1.2016)

Asianajotoimisto Fredman & Månsson

Asianajotoimisto Fredman & Månssonin osakkaina ovat asianajaja, varatuomari Markku Fredman ja asianajaja, varatuomari Ulf Månsson.

Katso tiedot »

Ota yhteyttä

Hämeentie 68 A, 2. krs, 00550 Helsinki

Puhelin:

  • Fredman 0400-464094
  • Månsson 0400-605202

Telefax 09-2787211

Yhteystiedot »