Rikosasianajajat koolla Vilnassa

European Criminal Bar Associationin kevätkonferenssi pidettiin tänä vuonna Liettuan pääkaupungissa Vilnassa. ECBASeminaarin aiheena oli inkvisitorisen ja akkusatorisen rikosprosessin edut ja haitat. Vartailussa ovat eurooppalaiset järjestelmät, joista osassa rikostutkinta tapahtuu tutkintatuomarin johdolla ja valvonnassa. Tutkintatuomarin johtamaa  ja sitä seuraavaa oikeudenkäyntiä kutsutaan inkvisitoriseksi, koska siinä tuomari aktiivisesti pyrkii hankkimaan selvitystä asiassa. Inkvisitorisessa oikeudenkäynnissä syyttäjä istuu tuomarien rinnalla.

Suomalaisessa nykyisessä akkusatorisessa järjestelmässä ei ole tutkintatuomaria. Esitutkintaa johtaa poliisi tai muu esitutkintaviranomainen ja tarvittaessa syyttäjä osallistuu esitutkintaa yhteistyön merkeissä ja muodoissa. Varsinaisessa oikeudenkäynnissä tuomari on yleensä passiivinen ja lähtökohtaisesti tasavertaiset osapuolet - syyttäjä ja puolustus - huolehtivat näytön esittämisestä. Vielä 1980-luvulla suomessakin oli pitkälti vallalla inkvisitorinen menettely, jossa tuomari aktiivisesti johti asian selvittämistä ja saattoi hankkia uutta näyttöä - jopa syytteen tueksi. Vuoteen 1960 asti laki mahdollisti rikosasian vireilletulon tuomarin aloitteesta - ilman syyttäjän syytettä. Seminaarissa kuultiin, kuinka tuomarit määräävät hankittavaksi lisänäyttöä syytteen tueksi mm. Serbiassa, vaikka sielläkin suuntaus on kansainvälisten paineiden takia kohti akkusatorista menettelyä. Paikallinen oikeusyhteistö on vastustanut kehitystä.

Brittiläisestä common law -järjestelmän akkusatorisesta järjestelmästä kertoi Sir Anthony Hooper. Siinä kaksi tasavertaista osapuolta esittää näytön jurylle, joka päättää syyllisyydestä. Tuomari taas pystyy rajaamaan jurylle esitettävää näyttöä. Sir Howard Morrison kertoi puolestaan Kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n toimintatavoista. Tuomioistuimen prosessi- ja näyttösäännöt ovat suppeat ja tuomioistuin toimii itsenäisesti myös omia toimintasääntöjä määrittäessään.

Seminarissa kuultiin kuinka common law -järjestelmässä käytetty plea bargaining eli syytteestä sopiminen on otettu vastaan Euroopassa. Brittiläisten on vaikea ymmärtää kuinka tuomarin pitäisi vielä tutkia syyllisyyskysymys sen jälkeen kun osapuolet ovat sopineet syyllisyydestä ja syytetty sen tunnustaa. Vaarana britit näkivät kuitenkin sen, että syyttäjien ylivalta - kuten USA:ssa - johtaa liioiteltuihin syytteisiin, joita välttääkseen epäillyt pakotetaan tunnustamaan lievempi rikos - vaikka olisivat syyttömiä.

Mielenkiintoiselta kuulosti ainkian Espanjassa ja Englannissa käytössä oleva menettely, jossa lievissä tapauksissa syyte on nostettava kuudessa kuukaudessa tutkinnan aloittamisesta tai jätettävä syyttämättä.

Ne bis in idem -ongelmasta ilmeni, esimerkiksi hollantilaisten ja belgialaisten tuomarien haluttomuus estää tai lopettaa rinnakkaiset samaa asiaa koskevat rikosprosessit. Siellä vasta toisessa maassa annettu tuomio johtaa siihen, että kahdesti syyttämisen kielto otetaan vakavasti. Puitepäätös rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen ehkäisemisestä ja ratkaisemisesta todettiin tehottomaksi. Joissain tapauksissa ulkomaille luovutettavaksi pyydetty on yrittänyt provosoida oman maansa viranomaiset syyttämään häntä, jotta asia käsiteltäisiin siellä ja luovutusta ei tapahtuisi. Velallisen rikosten osalta ilmeni epäselvyyttä sen suhteen kattaako emoyhtiön toimintaan liittyvä velallisen rikoksen vireilläolo estämään toisessa EU-maassa olevan tytäryhtiön toimintaan liittyvän velallisen rikoksen syytteet. Pitäisikö Eurojustin saada toimivalta ratkaista jäsenvaltioiden syyttäjien toimivalta? Tällöin asiassa tulisi olla mahdollisuus saattaa kysymys EU-tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Jäsenmaiden ajankohtaiskatsauksessa kävi ilmi, että Saksassa on uudistettu korruptiosäännöksiä. Terveydenhuollon alalle on säädetty uusi erityiskriminalisointi lahjonnasta terveydenhuollossa. Espanjassa on rikosprosessilakia uusittu vuonna 2015, epäillylle taataan - toisin kuin Suomessa - pääsy jutun asiakirjoihin ennen kun hän antaa lausuntoa asiassa. Ranskassa tutkinta-asiakirjat ovat puolustuksen käytössä, kaikki tutkinnassa tapahtunut kirjataan ja annetaan puolustuksen käyttöön. Ranskalainen Domnique Inchauspé näki tämän avoimmuuden olevan syynä siihen, että Ranskassa tapahtuu paljon vähemmän oikeusmurhia kuin Britanniassa tai USA:ssa. Ranskassa ei tarvita discovery-menettelyä, koska kaikki aineisto annetaan puolustukselle.

Puolassa on vuonna 2015 toteutettu rikosprosessin uudistuksia, joiden myötä siirryttiin inkvisitorisesta menettelystä akkusatoriseen menettelyyn. Muutosvastarinnan vuoksi uudistuksen tavoitteista tingittiin ja 15.4.2016 tuli voimaan muutokset, joilla palattiin pitkälti entiseen tuomarin aktiivisuuteen ja syyttäjän passiivisuuteen perustuvaan inkvisitoriseen menettelyyn.

Suomesta seminaariin osallistui lisäkseni yksi toinen asianajaja.

IMG 3633

 

Asianajotoimisto Fredman & Månsson

Asianajotoimisto Fredman & Månssonin osakkaina ovat asianajaja, varatuomari Markku Fredman ja asianajaja, varatuomari Ulf Månsson.

Katso tiedot »

Ota yhteyttä

Hämeentie 68 A, 2. krs, 00550 Helsinki

Puhelin:

  • Fredman 0400-464094
  • Månsson 0400-605202

Telefax 09-2787211

Yhteystiedot »