Ensimmäinen anonyymia todistamista koskeva asia ratkaistu Korkeimmassa oikeudessa

Asiassa oli kyse törkeästä huumausainerikoksesta. Syytteen mukaan Suomeen salakuljetettiin Hollannista autoon piilotettuja huumausaineita.

Jutussa oli käräjäoikeudessa kuultu keväällä 2015 todistajana hollantilaisten tarkkailupoliisien esimiestä, joka ei itse osallistunut tarkkailuun. Hän uskoi syyttäjän kirjallisena todisteena olevien alaistensa laatimien tarkkailuraporttien olevan totuudenmukaisia. Ongelmaksi muodostui se, voidaanko joidenkin tapahtumien (kuka ajoi mitäkin autoa, minne ajettiin, keiden kanssa tavattiin jne) silminnäkijöinä olleiden tarkkailupoliisien kertomukset havainnoistaan ottaa todisteena vastaan kirjallisessa muodossa varsinkin kun ei ollut tiedossa keitä nämä poliisit olivat (ks. nykyisin OK 17:24,2). Käräjäoikeus ei antanut arvoa näille todisteille. Syytteet kahden hollantilaisen syytetyn osalta hylättiin.

Ilta-Sanomat 8.6.2015

Syyttäjä valitti tuomiosta hovioikeuteen syksyllä 2015. Vuoden vaihteessa tuli voimaan uusi Oikeudenkäymiskaaren 17 luku joka sisälsi uutuutena säännökset anonyymista todistamisesta. Heti voimaantulon jälkeen 4.1.2016 käräjäoikeuteen jätettiin hakemus anonyymista todistamisesta. Asian ratkaisi Espoon käräjäoikeudessa käräjätuomari, joka oli ollut puheenjohtajana syyteasian käsittelyssä. Hakemusasiassa kuultiin todistajana jutun suomalainen päätutkija KRP:sta. Hollantilaisia tarkkailupoliiseja oli kuultu anonyymisti esitutkinnassa: he kertoivat kuulusteluissaan seurauksista, joita koituisi, jos he eivät voisi todistaa anonyymisti. Oikeudessa heitä ei ole kuultu.

Käräjäoikeus suostui anonyymiin todistamiseen. Julkinen asiamies valitti päätöksestä hovioikeuteen. Hovioikeus kuuli tämän asian yhteydessä järjestetyssä erillisessä suullisessa kuulemisessa jälleen todistajana suomalaista päätutkijaa. Hän kertoi muun muassa siitä rikollisjärjestöstä, jonka uskoi olevan Suomeen tarkoitettujen huumeiden myyjätaho. Kolmen tuomarin kokoonpanolla käräjäoikeuden päätös pysytettiin. Kokoonpano oli sama, joka jo käsitteli syyteasian valitusasiaa. Tässä vaiheessa anonyymia todistamista koskeva asia annettiin vakavin salassapitomuistutuksin tiedoksi kahdelle syyteasian hollantilaisvastaajan asiamiehille. Muille tuon jutun asianosaisille ei anonyymista todistamisaikeesta ja hovioikeuden sen yhteydessä saamasta näytöstä ja selvityksestä kerrottu lainkaan.

Julkinen asiamies haki valituslupaa ja sai sen. Päätös anonyymista todistamisesta määrättiin täytäntöönpanokieltoon. Hovioikeus erotti kahden hollantilaisvastaajan osuuden eri oikeudenkäynniksi ja ratkaisi asian muiden vastaajien osalta.
Ilta-Sanomat 14.8.2016

14.12.2016 KKO katsoi, ettei edellytyksiä anonymiteetille ollut. KKO katsoi toisin kuin käräjä- ja hovioikeus, ettei asiassa ollut esitetty riittävää objektiivista selvitystä siitä, että kyseiset poliisivirkamiehet tai heidän läheisensä joutuisivat todistajien ammatin ja virkatoimien takia vakavasti uhatuiksi. Sitä, että henkilöllisyytensä paljastavien todistajien mahdollisuudet toimia ammatissaan vaarantuisivat, ei ollut Suomessa säädetty perusteeksi anonyymille todistelulle.

Korkeimman oikeuden tiedote

Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO:2016:88

Lisäksi KKO totesi:
"20. Kuten kohdassa 10 on todettu, siinä mainitussa lainkohdassa edellytetään, että anonyymin todistelun käyttämistä koskevasta hakemuksesta tai sen liitteestä on ilmettävä, ketä vaaditaan kuultavaksi anonyyminä todistajana. Korkeimman oikeuden käytettävissä olevista asiakirjoista ei ilmene, että käräjä- tai hovioikeudelle olisi syyttäjien hakemuksen yhteydessä annettu tieto kysymyksessä olevien todistajien henkilöllisyydestä, eikä tätä tietoa ole myöskään Korkeimmalla oikeudella. Todistajia on kuultu esitutkinnassa koodinimillä, eikä syyttäjillä asiakirjoista ilmenevän mukaan edes ole tietoa heidän henkilöllisyydestään. Tämän vuoksi on ilmeistä, että syyttäjien hakemus on ollut tältä osin puutteellinen. Asian lopputulos huomioon ottaen todistajien henkilöllisyyden tarkempi selvittäminen ei kuitenkaan ole tarpeen."

Asianajotoimisto Fredman & Månsson

Asianajotoimisto Fredman & Månssonin osakkaina ovat asianajaja, varatuomari Markku Fredman ja asianajaja, varatuomari Ulf Månsson.

Katso tiedot »

Ota yhteyttä

Hämeentie 68 A, 2. krs, 00550 Helsinki

Puhelin:

  • Fredman 0400-464094
  • Månsson 0400-605202

Telefax 09-2787211

Yhteystiedot »