Koronavirus ja oikeudenkäynnit

Viranomaisten ja yritysten viestiessä koronaviruksen aiheuttamista muutoksista ja rajoituksista toiminnoissaan on tuomioistuinten viestintä joutunut koetukselle. Tuomioistuinten riippumattomuuden turvaamiseksi on lähdetty siitä, että jokainen tuomioistuin ja itse asiassa jokainen tuomari päättää siitä, miten reagoi koronaviruksen tuomaan uhkaan ja viranomaisten pyrkimykseen vähentämään väestön ihmiskontaktit minimiin. Näyttää myös siltä, että vuoden alussa toimintansa aloittanut Tuomioistuinvirasto näkee roolinsa vain tuomioistuimia tukevana organisaationa. Viraston ulkoinen viestintä on ollut valitettavasti minimaalista.

Kun kyse on vaikeasti hahmotettavasta viruksen aiheuttamasta uhasta ja sen leviämisen tehokkaista estämiskeinoista, voi kysyä onko jokaisella yksittäisellä käräjätuomarilla parhaat edellytykset tehdä ratkaisut istuntojen peruuttamisista. Vaikuttaa siltä, että esim. keskusjohtoiset poliisi tai rikosseuraamuslaitos ovat kyenneet selkeämpään viestintään sen suhteen, miten viruksen leviäminen estetään ja huomioidaan.

Yksittäisen käräjätuomarin tai edes hovioikeuden tuomarikokoonpanon tehtävä ei ole helppo. Laeissa ei ole huomioitu poikkeusoloja kovinkaan selkeästi. Valmiuslaissa ei ole säännöksiä oikeudenkäynneissä tehtävistä poikkeuksista. Esimerkiksi oikeudenkäymiskaaren mukaan, pääkäsittelyä on jatkettava, mikäli mahdollista, perättäisinä päivinä. Jos tämä ei ole mahdollista, asiaa on käsiteltävä vähintään kahtena arkipäivänä viikossa, jollei käsittelyä lykätä. Asiassa on toimitettava uusi pääkäsittely, jos pääkäsittely on yhden tai useamman kerran ollut lykättynä yhteensä yli 30 päivää. Tästäkin voidaan poiketa, jos ”yhtäjaksoisuuden voidaan käsittelyn lykkäämisestä ja keskeyttämisestä huolimatta katsoa toteutuvan”.

Itse odotan tätä kirjoittaessani maanantaina 16.3.2020 tietoa siitä, jatketaanko huomenna ns. Katiska-jutun oikeudenkäyntiä. Maamme suurimmaksi kutsutussa huumausainerikosjutussa on viitisenkymmentä vastaajaa avustajineen - kaikki eivät toki paikalla kaikkina päivinä. Tutkintavankeja on toistakymmentä ja heillä vartijat. Syyttäjiä parhaimmillaan neljä yhtä aikaa salissa ja tuomareita myös kolme.

Koronaviruksen aiheuttamat poikkeustoimet saa pohtimaan onko prosessilakeja valmisteltaessa ja säädettäessä riittävästi huomioitu erilaiset poikkeustilanteet. Onko järkevää pysyttää oikeudenkäyntejä koskevat ratkaisut yksittäisillä tuomareilla? Pitäisikö poliittisesti riippumattoman Tuomioistuinviraston mahdollisuuksia lisätä siten, että sille annettaisiin toimivalta antaa valtakunnallisia määräyksiä, joita tuomareiden tulisi poikkeusoloissa noudattaa? Esimerkiksi käy oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 28 §, jossa määritellään laillinen este:

Laillinen este on sillä, joka sairauden tai yleisen liikenteen keskeytymisen vuoksi on estynyt noudattamasta kehotusta saapua tuomioistuimeen tai antaa kirjallinen vastaus taikka lausuma taikka suorittamasta hänelle oikeudenkäynnissä kuuluvaa muuta tehtävää. Jos ilmoitetaan tai muutoin tiedetään muu este, tuomioistuimen asiana on tutkia, voidaanko este hyväksyä lailliseksi.

Pitäisikö laajalle levinnyt epidemia tai sen uhka olla määriteltävissä keskitetysti lailliseksi esteeksi Tuomioistuinviraston päätöksellä, ettei jokaisen tuomarin tarvitse asiasta tehdä omaa ratkaisuaan?

Oikeudenmukainen oikeudenkäynti tulee turvata myös poikkeusoloissa niin pitkälti kuin mahdollista. Kaikissa poikkeusoloissa ei voida toteuttaa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Esimerkiksi aiemmasta keuhkosairaudesta toipuva asianosainen tai asianajaja kuuluu riskiryhmään, joka ei voi osallistua oikeudenkäyntiin virustartuntariskin vuoksi. Tartuntariskin myötä sijaisen hankkiminen asianajajalle voi olla hyvin vaikeaa. Voidaanko istunto pitää sellaisen asianosaisen poissaollessa, joka haluaisi olla paikalla ja tulla kuulluksi, mutta jolla on oikeus jäädä pois? Myös silloin, kun poissaolo johtuu perustellusta pelosta saada tartunta ja myös viranomaisten viestinnästä, jossa kehotetaan välttämään kontakteja ja pysymään kotona?

Pitäisikö oikeusministeriön ryhtyä toimiin, jotta valmiuslakiin lisättäisiin oma lukunsa tuomioistuimiin ja oikeudenkäynteihin liittyen? Tuomioistuinvirasto on oikein sopiva taho saamaan lisävaltuuksia poikkeusoloissa – ja muutenkin. Sen on paljon helpompi saada asiantuntijoilta paras mahdollinen tieto oikeiden ratkaisujen tekemiseksi ja panna päätökset nopeasti täytäntöön. Päätöksenteon ja sitä koskevan viestinnän sirottelu kaikille käräjätuomareille omien juttujensa osalta ei kuulosta järin tehokkaalta eikä myöskään luottamusta herättävältä.

Markku Fredman
asianajaja
prosessioikeuden dosentti

Asianajotoimisto Fredman & Månsson

Asianajotoimisto Fredman & Månssonin omistaa asianajaja, varatuomari, OTT Markku Fredman.

Verkkolaskutusosoite:

  • OVT-tunnus 003707398082
    Operaattori OpusCapita Solutions Oy (E204503)

Laskut PDF-liitetiedostona:

Paperilaskut skannattavaksi:

  • Asianajotoimisto Fredman & Månsson Oy
    PL 27217
    00062 LASKUTUS

Ota yhteyttä

Hämeentie 68 A, 2. krs, 00550 Helsinki

Puhelin:

  • Fredman 0400-464094

Telefax 09-2787211

Yhteystiedot »