Asianajaja Markku Fredman KKO:n asianajajapäivässä

Korkein oikeus järjesti 8.11.2019 neljännen kerran Suomen Asianajajaliiton kanssa sidosryhmäseminaarin. Noin 600 hengen seminaarissa asianajaja Markku Fredman puhui aiheesta Unionin perusoikeuskirjan merkitys asianajotyössä.

Markku Fredmanille Asianajajaliiton tunnustus

Asianajajaliitto palkitsi satavuotisjuhlissaan Finlandiatalolla eri alojen oikeusvaikuttajia.

Asianajaja on oikeusvaikuttaja. Asianajajaliitto on halunnut juhlavuonnaan tuoda esiin asianajajien tekemää tärkeää, usein julkisuudelta piiloon jäävää oikeuspoliittista työtä tasa-arvoisemman yhteiskunnan eteen nimeämällä 100 oikeusvaikuttajaa. Nimeämistä edelsi keväällä 2019 liiton viestintäkampanja, jossa kaikki halukkaat saivat ehdottaa perusteluineen oikeusvaikuttajia eri kategorioihin, ja asianajajista koostuva 100 oikeusvaikuttajaa -lautakunta teki lopullisen valinnan.

Asianajajaliitto nimesi 100 oikeusvaikuttajaa seuraavissa kategorioissa:

• Pro bono: Kuka asianajaja on hyödyntänyt omaa ammattitaitoaan myös yhteisen hyvän edistämisessä?
• Luottamushenkilö: Kuka asianajajista tekee aktiivista vaikuttamistyötä liiton toiminnan kehittämiseksi?
• Oikeuspoliittinen vaikuttaja: Kuka vaikuttaa viemällä oikeusvaltiota eteenpäin?
• Uudistaja: Kuka asianajaja uskaltaa tehdä tulevaisuutta jo tänään?
• Nuori asianajaja: Kuka nuori asianajaja vie raikkaasti eteenpäin alan tärkeitä arvoja?

Luokassa Oikeuspoliittinen vaikuttaja palkittiin parhaana asianajaja Markku Fredman.

https://asianajajaliitto.fi/2019/08/suomen-asianajajaliiton-100-vuotispaajuhla-100-oikeusvaikuttajaa-sai-asianajajaliiton-tunnustuksen/

Oikeusmuotoilulla parempaa palvelua

Asianajaja Markku Fredman oli haastateltavana Laurea-ammattikorkeakoulun oikeusmuotoilun opiskelijoiden videolla. Laurea-ammattikorkeakoulu tarjoaa ensimmäisenä maailmassa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa oikeusmuotoilun koulutusta.

Read more ...

Syytteet hylättiin saamelaisten kalastusjutussa

Lapin käräjäoikeus hylkäsi syytteet jutussa, jossa oli kyse saamelaisten oikeudesta kalastaa ilman Metsähallituksen lupaa kotijoessaan Vetsijoessa.

Käräjäoikeus katsoi, etteivät syytetyt ole ylittäneet sitä oikeutta, joka heillä paikallisina saamelaisina on perustuslain 17 pykälän 3 momentin nojalla. Tuon säännöksen mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Perinteinen lohikalastus on osa tätä kulttuuria.

Tapausta kommentoitu seuraavasti:

• Jyrki Virolainen: Saamelaisten kalastusjutun syytteet nurin käräjäoikeudessa
• YLE: Oikeusoppineet toivovat KKO:n ennakkopäätöstä saamelaisten kalastusoikeusjutussa: "Merkittävä asia ja poikkeuksellinen ratkaisu"
• Heta-Elena Heiskanen: Lapin käräjäoikeuden ihmisoikeustuomiot turvaavat saamelaisten kalastusoikeudet

Käräjäoikeus perusteli tuomiotaan seuraavasti:

Read more ...

YK:n ihmisoikeusjulistus 70 vuotta 10.12.2018

YK:n ihmisoikeusjulistuksen hyväksymisestä tulee tänään 10.12.2018 kuluneeksi 70 vuotta.

Julistus ei ole oikeudellisesti jäsenvaltioita sitova, mutta se on muodostanut lähtötason myöhemmin sitoviksi hyväksytyille eri alojen ihmisoikeussopimuksille.

Eduskunnan kirjaston sivulla selvitys, miten julistus hyväksyttiin.

Markku Fredmanin väitteli tohtoriksi

Asianajaja Markku Fredman väitteli oikeustieteen tohtoriksi Turun yliopistossa 19.5.2018

Yliopiston tiedote

Read more ...

Asianajaja Markku Fredmanin väitös

Asianajaja Markku Fredman väittelee oikeustieteen tohtoriksi Turun yliopiostossa 19.5.2018

​Turun yliopiston tiedote 17.5.2018

– Tehtävien lisääntyminen ja niiden entistä suurempi vaativuus johtivat siihen, että vuonna 2001 säädettiin syytetyn avustaminen sallituksi vain lakimieskoulutuksen saaneille. Vuonna 2013 otettiin käyttöön toimilupajärjestelmä, jonka jälkeen puolustajaksi kelpasi vain asianajaja, oikeusaputoimiston julkinen oikeusavustaja tai niin sanottu lupalakimies, Markku Fredman kertoo.

Vuonna 2014 tuli voimaan säännös, jonka mukaan rikoksesta epäillylle on määrättävä puolustaja viran puolesta hänen tahdostaan riippumatta, jos oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaaminen sitä edellyttää.

– Puolustusasianajajat ovat saaneet uusia tehtäviä muun muassa pakkokeinoasioissa, kuulusteluavustamisessa, syyteneuvotteluissa, todistajien kuulemisessa, asiantuntijatodistelussa, elinkautisvankien vapauttamismenettelyssä, poissa olevan päämiehen edustamisessa, luovuttamisasioissa ja rikosasioista tiedottamisessa. Ihmisoikeuksien valvonta perustuu yksilövalituksille ja asianajajat ovatkin tehneet Suomesta satoja valituksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen rikosprosessiin liittyen, Fredman sanoo.

Read more ...

Puolustajan rooli -väitöskirja tilattavissa

Asianajaja Markku Fredmanin uusin kirja Puolustajan rooli ilmestyi hieman ennen väitöstilaisuutta toukokuussa 2018 ja on nyt tilattavissa AlmaTalentin verkkokaupasta.

Asianajaja Markku Fredman kuvaa kuinka rikosasianajajan rooli ja tehtävät ovat muuttuneet 1980-luvulta alkaen. Rikosprosessin modernisoinnin esteenä oli ollut puuttuvat rakenteet. Syyttäjälaitos, esitutkinta ja asianajo saatettiin kuntoon. Lopputuloksena on kansainvälisen vertailun hyvin kestävä järjestelmä.

Ks. myös:

• Asianajaja Markku Fredmanin väitös

• Markku Fredmanin väitteli tohtoriksi

Ei ainuttakaan ihmisoikeusvalitusta hallituksen kommentoitavaksi vuonna 2016

Vuonna 2016 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei lähettänyt Suomen hallituksen vastattavaksi yhtää ainutta ihmisoikeusvalitusta. Vielä vuonna 2015 tällaisia valituksia oli neljä ja vuonna 2014 viisi. Lasku on selvä kun vuonna 2013 valituksia katsoittiin aiheelliseksi lähettää Suomen hallitukselle tiedoksi jopa 17 kappaletta.

Lähivuosina näistä aiempien vuosien valituksista joku saattaa vielä johtaa Suomea koskevaan tuomioon, ellei kyseisten valitusten käsittelyä lopetata hallituksen vastineen jälkeen. Näyttää kuitenkin siltä että Suomea koskevat tuomiot muodostuvat jatkossa äärimmäisen harvinaisiksi. Eduskunnan oikeusasiamiehen vuosikertomusken mukaan vuoden 2015 lopussa EIT:ssä oli vireillä vain 14 suomalaisvalitusta, joista suurin osa tulee päätymään ilmeisen perusteettomien tapausten joukoon, eikä niistä anneta tuomiota.

Vuonna 2016 EIT antoi yhden Suomea koskevan tuomion, vuonna 2015 tuomioita annettiin seitsemän.

Tästä linkistä saa näkyviin Suomea koskevien valitusten kommunikoinnit eli hallitukselle vastinetta varten lähetettyjen valitusten listauksen:

http://hudoc.echr.coe.int/eng#{%22sort%22:[%22kpdate%20Descending%22],%22languageisocode%22:[%22ENG%22],%22respondent%22:[%22FIN%22],%22documentcollectionid2%22:[%22COMMUNICATEDCASES%22]}

Tilanne 3.1.2017:

Ks. myös Helsingin Sanomien juttu: Suomalaisvalitusten määrä EIT:ssä romahti – satojen valitusten sijasta vireillä enää 14 juttua

Fredman & Månsson muutti Vallilaan

Asianajotoimisto Fredman & Månsson Oy muutti syyskuun 2015 lopussa uusiin tiloihin.

Uudet tilat sijaitsevat Vallilassa, Hämeentien ja Mäkelänkadun kulmassa. Osoite on Hämeentie 68 A, 00550 Helsinki, mutta sisäänkäynti on Mäkelänkadun puolelta.

Toimisto sijaitsee A-portaan toisessa kerroksessa.

Muista muutoksista toimistossamme kerrotaan aiemmalla sivulla.