-
Markku Fredman kommentoi venäläistä hiihtoraivoa
Asianajaja Markku Fredman kommentoi venäläiselle verkkojulkaisulle matchtv.ru Lahdessa tapahtunutta Aleksandr Bolshuvovin käytöstä miesten viestihiihdon maaliintulossa.
Большунову могут грозить два года тюрьмы. Мы поговорили с финскими юристами
-
Asianajovuoden avajaiset
Asianajaja Markku Fredman osallistui 15.1.2021 toisena keskustelijana Suomen Asianajajaliiton verkossa järjestämään Asianajovuoden avajaiset tapahtumaan. Puheenjohtajana oli toimitaja Paavo Teittinen ja toisena keskustelijana asianajaja Johanna Rantanen.
Keskustelun aiheena oli mm. asianajajakunnan tulevaisuus ja asianajotoiminnan sääntely.
Keskustelua kuvattu Almatalentin Juristikirjeessä 27.1.2021
-
Markku Fredman Ruotsin TV:n haastattelussa
Ruotsin TV:n, STV:n suomenkileinen toimistus haastatteli asianajaja Markku Fredmania liittyen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuun, jossa ruotsisuomalaisten syrjintää koskeva valitus oli jätetty tutkimatta.
-
Asianajajaoikeuden killan verkkosivut avattu
Asianajajaoikeuden kilta on koronapandemian takia joutunut peruuttamaan kaksi vuodelle 2020 suunniteltua keskustelutilaisuutta. Hiljaiselon aikana olemme kuitenkin avanneet verkkosivut osoitteessa kilta.asianajajat.fi.
Sivustolla on luettelo kaikista tähän mennessä pidetyistä keskustelutilaisuuksista aiheineen. Mikäli esitys on myöhemmin julkaistu Defensor Legis -lehdessä, on luettelossa linkit artikkelin sähköiseen versioon Edilex-palvelussa. Valitettavasti Edilex on maksullinen palvelu. Lisäksi verkkosivuilla esitellään asianajajaoikeudellista kirjallisuutta ja siellä on kuvia aiemmista tilaisuuksista. Jatkossa, kun kokoontumiset ovat jälleen mahdollisia, sivuilla kerrotaan tulevista tilaisuuksista.
Asianajaja Markku Fredman toimii kiltavanhimpana
-
Supreme Court bans Nordic Resistance Movement
The Supreme Court of Finland ordered the Nordic Resistance Movement banned.
The initiative to the decision was the suit of the National Police Board of Finland.
Previous court decisions in the District Court, and the Court of Appeal, have ruled to outlaw the organisation.The Supreme Court rejected the appeal made by the group and said the it’s goals are contrary to the principles of a democratic society.
The case has been going through Finnish courts since 2017, with the National Police Board pushing to outlaw the organisation which they say stands against law and order, spreads hate speech about immigrants and Jewish people, and whose members have taken part in violent acts.
Mr Markku Fredman represented the National Police Board during the whole process.
Summary of the judgment: KKO:2020:68 - Disbandment of an association
Facts of the case and the issue before the Supreme Court
In an action brought before the district court, the National Police Board requested that an unregistered association be disbanded, as its activities were essentially unlawful or at least improper, as its goal was a national socialist state whose ideals were contrary to the Finnish constitution, and as its objectives were inter alia racist, anti-immigrant, antisemitic and restrictive of the rights of sexual minorities. In addition, the association had engaged in Holocaust denial and approved of violence in the activities of the association. The members of the association’s committee contested the action and noted that the association’s activities were within the bounds of the freedoms of speech and of association.
-
Esitutkinta ja pakkokeinot -kirjasta uusi kuudes painos
Alma Talentin kustantamasta kirjasta Esitutkinta ja pakkokeinot ilmestyi toukokuun viimeisellä viikolla uusi kuudes painos.
Kirjan ensimmäinen versio ilmestyi 1980-luvun lopussa kun maamme ensimmäiset esitutkinta- ja pakkokeinolait tulivat voimaan. Kirjan kirjoittivat tuolloin Poliisiopiston johtaja, poliisineuvos Klaus Helminen, poliisiylitarkastaja Pertti Virolainen ja lainsäädäntöneuvos Kari Lehtola.
He julkaisivat kirjasta useita painoksia kunnes kirjoittajajoukko uudistui vuoden 2012 painoksessa, joka julkaistiin heti kun eduskunta oli hyväksynyt kokonaan uudistetut esitutkinta- ja pakkokeinolait. Klaus Helminen jatkoi edelleen kirjoittajakunnan vetäjänä ja mukaan tulivat asianajaja Markku Fredman, lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva, professori Matti Tolvanen ja lainsäädäntöjohtaja, sittemmin poliisipäällikkö Marko Viitanen.
Kirjan kuudennen painoksen myötä Klaus Helminen jättäytyi pois kirjoittajakunnasta, mutta hänen työnsä näkyy edelleen kirjan rakenteessa ja paljolti myös sisällössä. Kuudes painos on ajankohtainen, koska edellisen, vuonna 2014 ilmestyneen painoksen jälkeen on pantu täytäntöön useita EU:n rikosprosessuaalisia direktiivejä ja vuonna 2016 uudistettu todistelua oikeudenkäynnissä koskeva uudistus ulotti vaikutuksensa myös esitutkintaan ja pakkokeinoihin.
Kirjassa on nyt kokonaan uusi jakso, jossa käsitellään sanavapausrikoksia ja niiden tutkinnassa käytettäviä erityisiä pakkokeinoja.
Kirjassa on 1260 sivua. Kooltaan se vastaa Suomen Laki -teoksen sivukokoa.
-
Poliiseille tuomio tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja vammantuottamuksesta
Korkein oikeus tuomitsi 15.4.2020 kaksi itäsuomalaista poliisimiestä 35 päiväsakon ja 30 päiväsakon suuruisiin sakkorangaistuksiin tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. KKO piti hovioikeuden ratkaisun osittain ennallaan.
Markku Fredman Rikospaikan haastattelussa
Markku Fredman oli 4.3.2020 MTV3:n Rikospaikka-ohjelman haasattelussa. Aiheina mm. mammuttimaiset oikeudenkäynnit ja huumausainejuttujen rangaistustaso.
KKO: Perintöoikeutta ei ollut menetetty
Korkein oikeus on tänään 14.1.2020 antanut viimeisen sanan lähes 20 vuotta kestäneessä oikeustaistelussa. Jutun kantaja on syntynyt avioliiton ulkopuolella ja sai tietää isänsä henkilöllisyyden vuonna 2001. Hän ajoi jo silloin kannetta isyyden vahvistamiseksi, mutta kanne jätettiin tutkimatta silloisen isyyslain voimaanpanolain kanneaikasäännöksen johdosta: kanne olisi pitänyt nostaa lokakuuhun 1981 mennessä.
Title of docent to Markku Fredman
The chancellor of University of Helsinki granted title of docent to Markku Fredman on 28 November 2019.
The title of docent is an academic title conferred in recognition of achievements in scientific research and teaching. The title of docent can be granted, upon application, to an applicant possessing extensive knowledge in his or her field and the ability for independent research as demonstrated by publications or other means as well as good teaching skills.
The requirements for the title of docent at the University of Helsinki include scholarly studies equivalent in scope to at least two doctoral dissertations as well as good teaching skills. When applying for the title of docent, the applicants must present a list of their scientific publications and other academic merits as well as give a demonstration of their teaching skills on a topic in their field. The applicants’ qualifications are assessed by independent academic assessors.
The key duty of docents in the University community is to provide teaching. The title of docent gives its holder the right to supervise Licentiate theses and doctoral dissertations.
The University of Helsinki has some 4,400 docents. The chancellor grants about 180 new titles of docent every year.