Hovioikeuteen esitetään uutta jatkokäsittelylupajärjestelmää

Jatkokäsittelylupamenettely mahdollistaisi oikeusministeriön mielestä hovioikeuksien voimavarojen järkevän käytön niin, että muutoksenhaun kohteena olevan asian laatu voitaisiin ottaa nykyistä paremmin huomioon. Uudistuksen myös arvioidaan nopeuttavan asioiden käsittelyä.

Riita-asiassa tarvittaisiin jatkokäsittelylupa, jos velkaa tai muuta rahasaamista koskevan riidan häviöarvo ei ylitä 10 000 euroa. Häviöarvolla tarkoitetaan erotusta asianosaisen hovioikeudessa esittämän vaatimuksen ja käräjäoikeuden ratkaisun välillä. Jos häviöarvo on yli 10 000 euroa, lupaa ei tarvittaisi.

Rikosasiassa vastaaja tarvitsisi jatkokäsittelyluvan, jos häntä ei ole tuomittu neljää kuukautta ankarampaan vankeusrangaistukseen. Virallinen syyttäjä ja asianomistaja tarvitsisivat luvan, jos valitus koskee rikosta, josta säädetty rangaistus on sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

Hovioikeuden olisi myönnettävä jatkokäsittelylupa, jos on aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta tai jos sen oikeellisuutta ei ole mahdollista arvioida jatkokäsittelylupaa myöntämättä. Lupa myönnettäisiin myös, jos asian jatkokäsittely on tärkeätä lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa tai jatkokäsittelylle on muu painava syy. Käräjäoikeudessa esitetyn näytön uudelleen arviointia (todistajien kuulemista) varten lupaa ei tarvitsisi myöntää, jollei käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta olisi perusteltua aihetta epäillä.

Uusi menettely korvaisi seulontajärjestelmän, jota hovioikeuksissa on sovellettu vuodesta 2003 alkaen. Sen piiriin kuuluisi karkean arvion mukaan noin puolet rikostuomioita koskevista valituksista. Lupamenettely voisi vapauttaa hovioikeuksien voimavaroja yhteensä noin 500 valitusasian verran vuodessa. Säästyvällä työllä voitaisiin nopeuttaa asioiden käsittelyä ja parantaa käsittelyn laatua. Uudistus vähentäisi myös syyttäjien työtä, sillä on arvioitu, että noin 30 prosentissa hovioikeuksiin tulevista rikosasioista jatkovalituslupaa ei myönnettäisi.

Pääkäsittely asianosaisen vaatimuksesta

Myös pääkäsittelyn toimittamista koskevien säännöksiä tarkistettaisiin. Velvollisuus toimittaa pääkäsittely määräytyisi nykyistä enemmän sen mukaan, ovatko asianosaiset sitä pyytäneet.
Vaikka käräjäoikeuden arvio todistajan uskottavuudesta olisi riitautettu, todistajaa ei enää automaattisesti tarvitsisi kuulla uudelleen hovioikeudessa. Hovioikeus voisi myös nykyistä tehokkaammin rajoittaa pääkäsittelyä koskemaan vain osaa valituksen kohteena olevasta asiasta.

Ennakkopäätös suoraan korkeimmasta oikeudesta

Uutta olisi myös menettely, jossa asianosaiset voisivat hakea muutosta käräjäoikeuden päätöksestä suoraan korkeimmalta oikeudelta. Tällainen ennakkopäätösvalitus olisi mahdollinen esimerkiksi, jos lain soveltamista koskeva kysymys on kertautunut suuressa määrässä oikeussuhteita ja ennakkoratkaisun viipyminen pitkittäisi oikeudellista epävarmuutta. Tyypillinen esimerkki voisi olla yksityisten paikoitusalueiden pysäköintivirhemaksua koskevat asiat.

Menettely edellyttäisi osapuolten suostumuksen ja korkeimman oikeuden myöntämän valitusluvan. Sitä voitaisiin käyttää sekä riita-, rikos- että hakemusasioissa.