Poliisin toimivaltuuksia koskeviin lakeihin ehdotetaan uudistuksia

24.5.2009
 
Rikostutkintaa, rikosten estämistä ja muuta poliisin toimintaa säätelevät lait tulisi uudistaa nykyistä täsmällisemmäksi ja kattavammaksi kokonaisuudeksi, ehdottaa oikeusministeriön ja sisäasiainministeriön asettama toimikunta. Uudistuksessa otettaisiin huomioon toisaalta perus- ja ihmisoikeuksien suoja ja toisaalta rikostorjunnan tarpeet.

Toimikunta luovutti ehdotuksensa esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilainsäädännön uudistamiseksi oikeusministeri Tuija Braxille ja sisäasiainministeri Anne Holmlundille. Ehdotuksen keskeisenä tavoitteena on yhtenäistää salaisia tiedonhankintamenetelmiä koskevia pakkokeinolain ja poliisilain säännöksiä. Tuomioistuimen päätettäväksi siirtyisi oikeusturvavaikutuksiltaan ongelmallisimpien menetelmien eli peitetoiminnan ja valeoston käyttäminen. Markku Fredman edusti toimikunnassa asianajajakuntaa. Hän jätti yhdessä asianajaja Tuija Turpeisen kanssa mietintöön eriävän mielipiteen.

Uusia salaisia pakkokeinoja

Salaisia pakkokeinoja ja salaisia tiedonhankintakeinoja ovat nykyisin telekuuntelu, televalvonta, tukiasematietojen hankkiminen, tekninen tarkkailu (kuuntelu, katselu ja seuranta), peitetoiminta, valeosto ja tietolähdetoiminta.

Näiden lisäksi toimikunta ehdottaa säädettäväksi uusia salaisia pakkokeinoja ja tiedonhankintakeinoja, jotka osittain perustuisivat jo käytössä oleviin keinoihin. Niitä olisivat tietojen hankkiminen telekuuntelun sijasta, peitelty tiedonhankinta, henkilön tekninen seuranta, tekninen laitetarkkailu, tietolähteen ohjattu käyttö ja valvottu läpilasku.

Peitetoimintaa suorittavan poliisimiehen toimivaltuuksista säädettäisiin nykyistä tarkemmin. Lähtökohtana olisi, että peitetoimintaa suorittava poliisi ei saa tehdä rikosta eikä aloitetta rikoksen tekemiseen. Hän kuitenkin voisi erittäin tiukoin ehdoin ja rajoitetusti vaikuttaa järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan esimerkiksi hankkimalla ryhmälle kulkuvälineitä. Edellytyksenä olisi muun muassa se, että toimenpide edistää merkittävästi peitetoiminnan tavoitteen saavuttamista. Peitepoliisi voisi tällöin olla rangaistusvastuusta vapaa, vaikka teko sinänsä olisi rangaistava rikollisryhmän toimintaan osallistumisena.

Salaisia pakkokeinoja käytettäessä saadaan myös ylimääräistä tietoa, joka ei liity tutkittavana olevaan rikokseen. Ehdotuksen mukaan poliisi saisi käyttää ylimääräistä tietoa selvittääkseen tai estääkseen tiettyjä vakavia rikoksia. Ylimääräisen tiedon käyttö olisi sallittu myös esitutkinnan suuntaamiseksi vähäisessäkin rikoksessa sekä syyttömyyttä tukevana selvityksenä.

Poliisin ja syyttäjän yhteistyötä tiivistettäisiin

Poliisi ja syyttäjä velvoitettaisiin nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön. Poliisin tulisi ilmoittaa syyttäjälle esitutkinnasta ja sen edistymisestä. Syyttäjän olisi tarvittavassa määrin osallistuttava esitutkintaan varmistaakseen, että asia selvitetään riittävästi.

Syyttäjän asema poliisin tekemäksi epäiltyjen rikosten tutkinnassa muuttuisi jonkin verran nykyisestä. Syyttäjä toimisi näissä tapauksissa tutkinnanjohtajana pääsääntöisesti vain, jos epäillään, että rikos on tehty virkatehtävän suorittamisen yhteydessä.

Kuulusteltavan asemaa parannettaisiin

Kuulusteltavan, erityisesti rikoksen uhrin asemaa parannettaisiin korostamalla hienotunteisuusnäkökohtien huomioon ottamista ja asianosaisen tukemista. Rikoksesta epäillylle ja rikoksen uhrille olisi kirjallisesti ilmoitettava oikeudesta käyttää valitsemaansa avustajaa esitutkinnassa ja esitutkintaviranomaisen olisi huolehdittava siitä, että oikeus käyttää avustajaa toteutuu käytännössä. Lakiin otettaisiin myös säännökset epäillyn oikeudesta olla myötävaikuttamatta sen rikoksen selvittämiseen, josta häntä epäillään.

Tiedotusvälineen lähdesuojan murtaminen

Tiedotusvälineen lähdesuojan murtaminen eli esimerkiksi toimittajan uutislähteen paljastaminen esitutkinnassa mahdollistettaisiin sellaisissa tapauksissa, joissa tiedon alkuperäinen antaja on todennäköisesti syyllistynyt salassapitovelvollisuuden rikkomiseen. Lisäedellytyksenä kuitenkin olisi, että lähteen ilmaiseminen on välttämätöntä rikoksen selvittämiseksi ja perusteltua rikoksen vakavuuteen ja seurauksiin nähden. Asia voitaisiin viime kädessä saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi. Nykyisin lähdesuoja voidaan eräin edellytyksin murtaa rikosasian tuomioistuinkäsittelyn yhteydessä.

Etsintäasiamies osallistuisi erityiseen kotietsintään

Poliisin toimittamaa etsintää koskeviin säännöksiin toimikunta ehdottaa huomattavia muutoksia. Uutta olisi paikkaan kohdistuvan etsinnän jaottelu yleiseen kotietsintään, erityiseen kotietsintään ja paikanetsintään.

Erityisessä kotietsinnässä kohteeksi on syytä olettaa joutuvan salassapidettävää tietoa. Sellaista voi olla esimerkiksi lääkärin vastaanottotiloissa, asianajotoimistoissa, toimitusten ja kustantamojen toimitiloissa ja toimittajien asunnoissa. Erityiseen kotietsintään osallistuisi etsintäasiamies, joka huolehtisi siitä, ettei salassa pidettävää aineistoa takavarikoida tai jäljennetä.

Uudessa etsintätyypissä eli laite-etsinnässä olisi kysymys tietokoneen, matkapuhelimen tai muun vastaavan laitteen tai tietojärjestelmän tietosisältöön kohdistettavasta etsinnästä.

Vahinkojen korvaamisesta laajemmat säännökset

Lakiin ehdotetaan otettavaksi erityissäännökset pakkokeinojen, salaisten tiedonhankintakeinojen ja muuten poliisin toimivaltuuksien käytöllä aiheutettujen vahinkojen korvaamisesta valtion varoista. Korvausvastuu laajentuisi koskemaan tapauksia, joissa vahinko ei ole johtunut poliisin tahallisesta tai huolimattomasta menettelystä. Toisaalta tällaista ankaraa korvausvastuuta rajattaisiin lähinnä vahingonkärsijän omaan menettelyyn liittyvillä perusteilla.

Henkilö- ja esinevahinkojen sekä taloudellisten vahinkojen lisäksi korvausta voitaisiin maksaa kärsimyksestä, jos toimivaltuuden käytön yhteydessä on loukattu rauhaa, yksityiselämää tai henkilökohtaista koskemattomuutta. Nykyisin kärsimyksestä voi saada korvausta lähinnä vain, jos korvauksen perusteena on rikollinen menettely.

Poliisille uusi luottamuksellisesti saatuihin tietoihin liittyvä ilmaisuvelvollisuus

Poliisille säädettäisiin uusi ilmaisuvelvollisuus. Sen mukaan poliisin henkilöstöön kuuluva olisi velvollinen ilmaisemaan luottamuksellisesti tietoja antaneen tai valeostajana tai peitehenkilönä toimineen henkilöllisyyttä koskevan tiedon tai teknistä menetelmää koskevan tiedon, jos ilmaiseminen on välttämätöntä esitutkinnan aloittamiseen tai rikoksen selvittämiseen liittyen.

Poliisi voisi käyttää uusia salaisia tiedonhankintakeinoja eli tietojen hankkimista telekuuntelun sijasta, peiteltyä tiedonhankintaa, teknistä laitetarkkailua, tietolähteen ohjattua käyttöä ja valvottua läpilaskua myös rikosten estämisessä.

Toimikunnan mietintöön liittyy kuuden jäsenen eriävät mielipiteet sekä yhden jäsenen lausuma. Sisäasiainministeriön edustajien huolenaiheet koskevat erityisesti viranomaisten tuottamuksesta riippumatonta vahingonkorvausvastuuta, peitetoiminnan ja valeoston päätöksentekojärjestelmään liittyviä työturvallisuuskysymyksiä, ammattimaiseen ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvästä tiedonhankinnasta ilmoittamista sen kohteelle ja tällaisen tiedonhankinnan yhteydessä saadun ylimääräisen tiedon hyödyntämistä. Sisäasiainministeriön edustajat ehdottivatkin harkittavaksi järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjuntaan liittyvää tiedonhankintaa koskevaa erityislainsäädäntöä.

Oikeus- ja sisäasiainministeriöt sopivat yhdessä asian jatkovalmistelusta toimikunnan mietinnön pohjalta.

 

Asianajotoimisto Fredman & Månsson

Asianajotoimisto Fredman & Månssonin osakkaina ovat asianajaja, varatuomari Markku Fredman ja asianajaja, varatuomari Ulf Månsson.

Katso tiedot »

Ota yhteyttä

Hämeentie 68 A, 2. krs, 00550 Helsinki

Puhelin:

  • Fredman 0400-464094
  • Månsson 0400-605202

Telefax 09-2787211

Yhteystiedot »