Isyyslaki uudistetaan
Vuonna 1976 säädetty isyyslaki aiotaan lopultakin uudistaa. Korkeiman oikeuden osin perustuslain vastaiseksi ja Euroopan ihmisoikeusoikeustuomioistuimen ihmisoikeussopimuksen vastaiseksi tuomitsema lainsäädäntö on aiheuttanut suuria ongelmia monissa tapauksissa.
Isyyslain uudistamista pohtinut työryhmä ehdottaa nykyisen, vuodesta 1976 voimassa olleen isyyslain kumoamista ja korvaamista uudella. Uudessa isyyslaissa isyyden tunnustamista sujuvoitettaisiin ja äidin oikeudesta vastustaa isyyden selvittämistä luovuttaisiin.
Syynä lainsäädännön uudistamiseen kerrotaan olevan muun muassa perherakenteissa tapahtuneet muutokset. Vuonna 2012 avioliiton ulkopuolella syntyi yli 40 prosenttia lapsista. Näistä kolme neljästä syntyi avoliittoperheeseen, jossa lapsen isä on yleensä halukas tunnustamaan lapsen.
Työryhmän ehdotuksessa äidin avioliittoon perustuva ns. isyysolettama säilyisi käytännössä ennallaan. Avioliittoon syntyvän lapsen isäksi todettaisiin siis jatkossakin lapsen äidin aviopuoliso.
Jos isyys ei määräydy äidin avioliiton perusteella, työryhmä ehdottaa, että isyyden tunnustaminen voisi tapahtua selvissä tapauksissa jo ennen lapsen syntymää äitiysneuvolakäyntien yhteydessä. Ennalta tunnustettu isyys olisi kuitenkin mahdollista peruuttaa 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä. Epäselvissä tilanteissa isyyden selvittäminen ja tunnustaminen toimitettaisiin lapsen syntymän jälkeen kuten nykyisin.
Ehdotuksessa esitetään myös, että äiti ei enää saisi vastustaa isyyden selvittämistä. Tällä pyritään edistämään lapsen oikeutta tuntea molemmat vanhempansa.
Myös isänä itseään pitävän miehen kanneoikeutta laajennettaisiin. Mies voisi jatkossa nostaa isyyden vahvistamista koskevan kanteen myös tunnustamatta isyyttään. Ehdotuksen mukaan pääsääntö on, että perheen ulkopuoliset eivät edelleenkään voi vaatia aviomiehen isyyden kumoamista. Poikkeustapauksissa, joissa aviomies ei elä perheensä kanssa, isänä itseään pitävä mies voisi kuitenkin nostaa isyyden kumoamista koskevan kanteen, jos hänen ja lapsen välille on muodostunut perheyhteyteen rinnastettava suhde.
Merkittävä muutos olisi myös ennen nykyisen isyyslain voimaantuloa avioliiton ulkopuolella syntyneiden isyyden vahvistamista koskevan kanneoikeuden palauttaminen. Nykyisen lain tullessa voimaan vuonna 1976 kanneoikeus rajattiin viiteen vuoteen. Isyyden vahvistuttaminen takautuvasti kanteella toisi työryhmän ehdotuksen mukaan kuitenkin rajoituksia perintöoikeuteen.
Työryhmän mietintö lähetetään seuraavaksi lausuntokierrokselle. Oikeusministeriö kerää myös kansalaisten näkemyksiä työryhmän keskeisistä ehdotuksista otakantaa.fi -sivustolla avattavalla verkkokyselyllä. Hallituksen esitys isyyslaiksi on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi kevätistuntokaudella 2014.