Syytteet hylättiin saamelaisten kalastusjutussa

52557689 10157076874324207 1481533983614304256 nLapin käräjäoikeus hylkäsi syytteet jutussa, jossa oli kyse saamelaisten oikeudesta kalastaa ilman Metsähallituksen lupaa kotijoessaan Vetsijoessa.

Käräjäoikeus katsoi, etteivät syytetyt ole ylittäneet sitä oikeutta, joka heillä paikallisina saamelaisina on perustuslain 17 pykälän 3 momentin nojalla. Tuon säännöksen mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Perinteinen lohikalastus on osa tätä kulttuuria.

Tapausta kommentoitu seuraavasti:

Käräjäoikeus perusteli tuomiotaan seuraavasti:

Riidattomat seikat

Asiassa on riidatonta, että vastaajat ovat kalastaneet vieheellä ja vavalla Vetsijoessa Metsähallituksen hallinnassa olevalla valtion vesialueella joen länsipuolella Bajitrohcinja Vuolitluovosvarjohsuolun välisellä alueella ilman Metsähallituksen lupaa 29.7.2017.
Riidatonta on se, että kaikki vastaajat ovat paikallisia saamelaisia. Riidatonta on myös se, että perustuslain 17 §:n 3 momentin sisältämä säännös saamelaisille alkuperäiskansana kuuluvasta oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan suojaa myös saamelaisten kulttuurimuotoa, johon kuuluvat heidän perinteiset elinkeinonsa muiden ohella kalastus.

Syytteiden kiistäminen

Vastaajat ovat kiistäneet syytteen ensisijaisesti sillä perusteella, etteivät he ole ylittäneet lakiin perustuvaa kalastusoikeutta, koska syytteessä kuvattu kalastus kotijoessa on sellaista, johon heillä on saamelaisina (perustus)laissa säädetty oikeus. Metsähallituksella on velvollisuus sallia kyseinen perinteinen kalastuksen harjoittaminen.

Asiassa esitetty näyttö ja asian oikeudellinen arviointi

Pyynti oikeuden perusteina rikoslain 28 luvun 10 §:n kohdalla on todettu lakiin, lupaan, sopimukseen tai päätökseen perustuva metsästys- tai kalastusoikeus. Vastaajien kirjallisesta todisteesta 1 (Otteita teoksesta Veli-Pekka Lehtola; Saamelaiset suomalaiset, kohtaamisia 1896- 1953) ilmenee, että liikkuva lohenkalastus Tenojoen vesistössä on osa perinteistä saamelaiskulttuuria. Edelleen siitä, ilmenee, että vastaaja Nuorgamin esivanhemmat ovat asuttaneet tilaa Vetsikossa ja kesäksi perhe muutti Palokoskeen (Buollanguoikka) jossa Tenon kalastus muodosti pääelinkeinon. Vastaajien jättämästä professori emeritus Pekka Sammallahden asiantuntijalausunnosta ilmenee, että lohenkalastus koko Vetsijoen varrella on osa perinteistä saamelaiskulttuuria. Asiantuntilausunnosta ilmenee myös, että Vetsikkolaisten vapa- ja viehekalastus kuuluu perinteiseen saamelaisten kalastukseen myös ns. valtion vesissä Vetsijoella.
Vastaaja Anne Nuorgamn on kertonut syytteessä mainitun pyynnin olevan Vetsikkolaisten perinteistä pyyntiä. Isovanhemmat olivat opettaneet kalastus välineiden tekoa ja kalastusta. Vavoilla oli otettu ensimmäiset syömäkalat. Se milloin lähdettiin pyytämään ja mistä ratkesi mm. veden korkeuden, selkeyden ja sään perusteella. Tieto joka oli saatu isältä ja isän vanhemmilta on tärkeää. Nyt kun on rajoituksia ei voi enää kalastaa perinteisellä tavalla. Kokonaisvaltaisesti ei voi enää siirtää perimätietoa eteenpäin, vain osia. Olisi tärkeää, että tieto siirtyisi seuraaville sukupolville.

Edellä olevilla perusteilla on näytetty, että kalastaminen syytteessä yksilöidyllä tavalla vastaajien kotijoessa, Vetsijoessa on olennainen osa perustuslain 17 §:n 3 momentin turvaamasta oikeudesta alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan. Vastaajien ei ole näytetty ylittäneen perustuslakiin perustuvaa kalastusoikeuttaan, koska kalastus syytteessä yksilöidyllä tavalla ainakin kotijoessa on sellaista, johon heillä saamelaisina on perustuslaissa turvattu oikeus.

Asiassa tulee vielä harkita, onko kalastuslailla (379/2015) ja sen 10 §:n 2 momentilla voitu rajoittaa vastaajille saamelaisina kuuluvaa, edellä selostettua oikeutta rikosoikeudellisen vastuun synnyttävällä tavalla. Kalastuslain 10 §:n 2 momentin tarkoittama alue, jossa 1 momentissa tarkoitetut paikallisväestön korvauksettomat luvat eivät ole voimassa, on Vetsijoella kattanut kaikki lohikalastukseen soveltuvat valtion vesialueet.

Perusoikeuksien yleisistä rajoittamisedellytyksistä

Hyväksyttävyys

Perusoikeuksien rajoituksen on perustuttava hyväksyttävään päämäärään. Kalastuslain 10 § 2 momentin säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä todetaan "Mainituissa keskeisissä vaelluskalavesistöissä kalastus on järjestettävä erityisesti vaelluskalojen kannat turvaavan kestävän käytön mukaisesti. Lisäksi osalla alueista kalastusta  säännellään rajajokia koskevissa valtiosopimuksissa, joiden mukaisesti kalastus on järjestettävä". Suomen ja Norjan välisessä sopimuksessa kalastuksesta Tenojoen vesistössä
( 42/2017) sopijapuolet tunnustavat saamelaisten alkuperäiskansaoikeudet ja paikallisväestön oikeudet ja luonnonvarojen merkityksen saamelaisille alkuperäiskansana kulttuurinsa ylläpitämiseksi, sekä muiden kalastusoikeuden haltijoiden oikeudet. Sopimuksesta on siten saatavissa enemmänkin tukea edellä todetun saamelaisille  alkuperäiskansana kuuluvan oikeuden turvaamiseksi, kuin sen rajoittamiseksi.

Vastaaja Anne Nuorgam on kertonut, että kalastuskunta oli aiemmin suojellut kalakantoja hyvin. Vetsijoessa oli 1990 luvulle saakka yhteinen lupamyynti kalastuskunnan ja Metsähallituksen kanssa. 1990 luvulla lupien myynti lopetettiin. Lupia ei myyty ulkopuoliselle. Vetsikkolaiset ovat itse suojelleet lohta. Anne Nuorgamn viittasi  kuulemisessaanjutun R 18/500 kirjallisena todisteena esitettyyn Tenonjoen lohikantojen tila 2017 tutkimukseen, jonka mukaan Viimeisten neljän vuoden aikana kutukantatavoitteen saavuttamisen todennäköisyys oli Vetsijoessa 100 %. Hoitotavoite siis saavutettiin, eikä Vetsijoki tarvitse lohikannan elvytyssuunnitelmaa.
Asiassa on jäänyt näyttämättä, että perusoikeuden rajoittamiselle olisi ollut hyväksyttävät taikka hallituksen esityksessä mainitut syyt.

Ydinalueen suoja

Kalastaminen syytteessä yksilöidyllä tavalla vastaajien kotijoessa, Vetsijoessa on olennainen osa perustuslain 17 §:n 3 momentin turvaamasta oikeudesta alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan. Kyse on perusoikeuksien loukkaamattomasta ytimestä ja oikeutta ei saa tehdä rajoituksilla tyhjäksi. Kun syytteessä mainittu kalastaminen on kokonaan kielletty kotijoessa ja kun Metsähallitus myy luvat kirjallisen todisteen 3 mukaisesti hyvin lyhyessä ajassa, niin oikeus kalastaa kotijoessa on tehty
rajoituksilla tyhjäksi.

Oikeasuhtaisuus

Rajoituksen ei ole näytetty olleen välttämätön. Rajoituksen taustalla olevat intressit eivät ole painavia. Vastaajien kannalta rajoitus on kohtuuton. Aiemmin syytteessä tarkoitettu kalastus on ollut ilmaista ja rajoittamatonta (1 rauhoituspäivä viikossa) ja kohteiden osalta vapaata. Nyt Metsähallitus myy lupia syytteessä tarkoitetulta alueelta turisteille.
Rajoittamisen ei ole näytetty olleen oikeasuhtaista.

Ihmisoikeusvelvoitteiden noudattaminen

Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 27 artiklassa turvataan vähemmistöille, mukaan lukien alkuperäiskansat, oikeus nauttia omasta kulttuuristaan. Kulttuurin käsite on ymmärretty laajasti, käsittäen muun muassa alkuperäiskansojen oikeudet maihin, vesiin, luonnonvaroihin ja niiden pohjalta kehittyneisiin perinteisiin elinkeinoihin. Muita asiassa merkityksellisiä Suomea velvoittavia ihmisoikeusmääräyksiä ovat Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artikla yksityis- ja perhe-elämän
suojasta ja 1. lisäpöytäkirjan 1 artikla omaisuuden suojasta, YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan yleissopimuksen 1 artikla kansojen itsemääräämisoikeudesta ja YK:n rotusyrjinnän vastainen yleissopimus. Rajoitukset eivät olisi Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia.
Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Kalastuslaissa (379/2015) ei ole säännöksiä saamelaisilla alkuperäiskansana kuuluvan oikeuden turvaamisesta. Vastaajille saamelaisina kuuluvaa oikeutta kalastukseen kotijoessaan ei ole voitu rikosoikeudellisen vastuun synnyttävällä tavalla rajoittaa kalastuslain 10 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla.

Lopputulos

Asiassa on näytetty, että kalastaminen syytteessä yksilöidyllä tavalla vastaajien kotijoessa, Vetsijoessa on olennainen osa perustuslain 17 §:n 3 momentin turvaamasta oikeudesta alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan. Vastaajien ei ole näytetty ylittäneen perustuslakiin perustuvaa kalastusoikeuttaan, koska kalastus syytteessä yksilöidyllä tavalla ainakin kotijoessa on sellaista, johon heillä saamelaisina on perustuslaissa turvattu oikeus. Vastaajat eivät ole luvattomasti kalastaneet taikka ylittäneet heille kuuluvaa kalastusoikeutta kalastaessaan Vetsijoella. Syytteet on kaikkien vastaajien osalta hylättävä.

Asianajaja Markku Fredman toimi vastaajien avustajana.

 

Asianajotoimisto Fredman & Månsson

Asianajotoimisto Fredman & Månssonin osakkaina ovat asianajaja, varatuomari Markku Fredman ja asianajaja, varatuomari Ulf Månsson.

Katso tiedot »

Ota yhteyttä

Hämeentie 68 A, 2. krs, 00550 Helsinki

Puhelin:

  • Fredman 0400-464094
  • Månsson 0400-605202

Telefax 09-2787211

Yhteystiedot »