Uusi esitutkintalaki voimaan

poliisin tunnuskuvaRikoksen esitutkintaa ja sen yhteydessä käytettäviä pakkokeinoja koskeva lainsäädäntö uudistuu vuoden 2014 alusta lähtien.

Uudistus perustuu Esitutkinta- ja pakkokeinotoimikunnassa laadittuun ehdotukseen. Asianajaja Markku Fredman osallistui toimikunnan työhön ja on sittemmn ollut kuultavana eduskunnan kolmessa valiokunassaa uudistukseen liittyen.

Uudistuksen myötä viranomaisten toimivaltuuksista säädetään nykyistä täsmällisemmin ja kattavammin, ottaen huomioon toisaalta perus- ja ihmisoikeuksien suoja ja toisaalta rikostorjunnan tarpeet.

Lakiin lisätään uusia salaisia pakkokeinoja, joita voidaan käyttää salassa niiden kohteilta rikoksen selvittämiseksi. Uusia keinoja ovat tietojen hankkiminen telekuuntelun sijasta, henkilön tekninen seuranta, tekninen laitetarkkailu sekä suunnitelmallinen tarkkailu, peitelty tiedonhankinta, tietolähteen ohjattu käyttö ja valvottu läpilasku.

Nykyisin jo käytössä olevia salaisia pakkokeinoja ovat telekuuntelu, televalvonta, matkaviestimien sijaintitiedon hankkiminen, tekninen tarkkailu (tekninen kuuntelu, tekninen katselu ja tekninen seuranta), peitetoiminta ja valeosto.

Salaisia pakkokeinoja saa pääsääntöisesti käyttää tiettyjen vakavien rikosten selvittämiseen ja vain, jos niillä voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle. Peitetoiminnan, valeoston ja asuntoon kohdistuvan teknisen kuuntelun käyttäminen edellyttää lisäksi, että se on välttämätöntä rikoksen selvittämiseksi.

Jo ennen vuonna 2011 eduskunnanssa hyväksytyn uudistuksen voimaantuloa siihen on tehty täsmennyksiä mm. salaisiin pakkokeinoihin liityvän ylimääräisen tiedon osalta. Jos esimerkiksi telekuntelun yhteydessä saadaan tietoa, jostain muusta rikoksesta kuin siitä, jonka selvittämiseksi kuuntelulupa on saatu, tulee syyttäjän saada tuomioistuimeltya lupa ylimääräisen tiedon käyttöön näyttönä syytteen tueksi.

Tuomioistuin osallistuu peitetoiminnasta päättämiseen

Perusoikeuksiin merkittävimmin puuttuvien salaisten pakkokeinojen käyttäminen edellyttää tuomioistuimen päätöstä. Peitetoiminnan käyttämisestä päättää keskusrikospoliisin tai suojelupoliisin päällikkö, mutta poliisin on saatettava Helsingin käräjäoikeuden ratkaistavaksi, onko henkilöä syytä epäillä sellaisesta rikoksesta, jonka tutkinnassa peitetoimintaa saa käyttää. Käräjäoikeus tutkii samalla myös, onko peitetoimintaa pidettävä tarpeellisena rikollisen toiminnan suunnitelmallisuuden, järjestäytyneisyyden tai ammattimaisuuden vuoksi.

Tuomioistuimet päättävät jo nykyisin useiden salaisten pakkokeinojen, kuten esimerkiksi telekuuntelun ja televalvonnan käytöstä. Jatkossa tuomioistuimen päätöstä edellyttävät myös tietojen hankkiminen telekuuntelun sijasta, henkilön tekninen seuranta sekä tekninen laitetarkkailu.

Peitetoimintaa suorittavan poliisimiehen toimivaltuuksista säädetään nykyistä tarkemmin. Lähtökohtana on, että peitepoliisi ei saa tehdä rikosta eikä aloitetta rikoksen tekemiseen. Hän voi kuitenkin erittäin rajoitetuin edellytyksin tehdä lieviä rikkomuksia sekä osallistua järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan esimerkiksi kuljettamalla henkilöitä, esineitä tai aineita joutumatta vielä sillä perusteella rangaistusvastuuseen.

Tiettyjä salaisia pakkokeinoja käytettäessä saadaan myös ylimääräistä tietoa, joka ei liity tutkittavana olevaan rikokseen. Tällaisen tiedon hyödyntämisestä ei nykyisin ole säännöksiä laissa. Jatkossa poliisi saa käyttää ylimääräistä tietoa selvittääkseen tiettyjä vakavia rikoksia. Vähäistenkin rikosten osalta ylimääräisen tiedon käyttö on sallittu rikoksen estämiseksi, poliisin toiminnan suuntaamiseksi sekä syyttömyyttä tukevana selvityksenä. Ylimääräisen tiedon käyttämisestä päättää tuomioistuin.

Etsintävaltuutettu turvaa salassa pidettävän aineiston

Poliisin toimittamaa kotietsintää koskeviin säännöksiin tehdään huomattavia muutoksia. Uutta on etsinnän jaottelu yleiseen kotietsintään, erityiseen kotietsintään ja paikanetsintään. Erityinen kotietsintä on kyseessä, jos etsinnän kohteeksi on syytä olettaa joutuvan salassapitovelvollisuuden tai -oikeuden piiriin kuuluvaa tietoa. Sellaista voi olla esimerkiksi lääkärien vastaanottotiloissa, asianajotoimistoissa, toimitusten ja kustantamojen toimitiloissa ja toimittajien asunnoissa.

Erityiseen kotietsintään osallistuu etsintävaltuutettu, joka huolehtii siitä, ettei salassa pidettävää aineistoa takavarikoida tai jäljennetä. Etsintävaltuutettu voi olla esimerkiksi asianajaja tai julkinen oikeusavustaja. Tuomioistuin päättää erityisestä kotietsinnästä.

Laite-etsintä on uusi etsintätyyppi. Siinä etsintä kohdistetaan tietokoneen, matkapuhelimen tai muun vastaavan laitteen tai tietojärjestelmän tietosisältöön. Laite-etsintä voidaan tehdä myös etäetsintänä eli käyttämättä etsinnän kohteena olevan henkilön hallussa olevaa laitetta.

Myös rikoksen uhrille saadaan ilman hänen suostumustaankin tehdä henkilönkatsastus esimerkiksi DNA-tunnisteen määrittämiseksi, jos tutkimuksella on erittäin tärkeä merkitys vakavan rikoksen selvittämiselle.

Kuulusteltavan asemaan parannuksia

Kuulusteltavan, erityisesti rikoksen uhrin, asemaa parannetaan korostamalla hienotunteisuusnäkökohtien huomioon ottamista ja asianosaisen tukemista. Rikoksen uhrille ja rikoksesta epäillylle on kirjallisesti ilmoitettava oikeudesta käyttää valitsemaansa avustajaa esitutkinnassa. Esitutkintaviranomaisen on myös huolehdittava siitä, että oikeus käyttää avustajaa toteutuu käytännössä.

Lakiin otetaan säännökset rikoksesta epäillyn oikeudesta olla myötävaikuttamatta sen rikoksen selvittämiseen, josta häntä epäillään.

Alle 18-vuotiaalle rikoksen uhrille tai rikoksesta epäillylle tuomioistuimen on määrättävä esitutkintaa ja oikeudenkäyntiä varten edunvalvoja valtion varoin, jollei huoltaja tai muu laillinen edustaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa. Kyseessä voi olla esimerkiksi tilanne, jossa huoltajaa epäillään lapseen kohdistuneesta rikoksesta.

Asianajotoimisto Fredman & Månsson

Asianajotoimisto Fredman & Månssonin osakkaina ovat asianajaja, varatuomari Markku Fredman ja asianajaja, varatuomari Ulf Månsson.

Katso tiedot »

Ota yhteyttä

Hämeentie 68 A, 2. krs, 00550 Helsinki

Puhelin:

  • Fredman 0400-464094
  • Månsson 0400-605202

Telefax 09-2787211

Yhteystiedot »