Oikeusapupalkkiot pahasti jäljessä

Asianajaja Markku Fredman kirjoittaa Suomen Asianajajaliiton blogissa.

Blogissa esitetään huoli siitä, että asianajajat joutuvat veloittamaan itsemaksavilta asiakkailtaan suurempia palkkioita nostaakseen keskituntiveloituksen riittävälle tasolle.

Kun valtio ostaa omat palvelunsa asianajajilta alta torihinnan, joudutaan muilta perimään vastaavasti suurempi hinta.

Read more ...

Rikollisjengin jäsenyys ei ole salassa pidettävä tieto

Asianajaja Markku Fredmanin blogikirjoitus littyen Helsingin hallinto-oikeuden päätökseen 17.12.2020 on julkaistu professori Jyrki Virolaisen ylläpitämässä Rule of law -blogissa.

216. Helsingin hallinto-oikeus: rikollisjengin jäsenyys ei ole esitutkintapöytäkirjassa salassa pidettävä tieto

Asia liittyy jo aikaisemmin käytyyn keskusteluun julkisuuslain oikeasta tulkinnasta.

Tuomarinimityksistä

Asianajaja Markku Fredman kirjoittaa Suomen Asianajajaliiton blogissa tuomareiden nimittämisestä viimeisten 20 vuoden aikana.

Vain arkaluonteiset tiedot voidaan salata

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 6.6.2020.

Lisää julkisuutta asianajajien valvontaan

Asianajaja Markku Fredmanin kirjoitus on julkaistu asianajajajia ja ns. lupajuristeja valvovan Valvontalautakunnan julkaisemassa valvontakertomuksessa vuodelta 2019. Kirjoitus on julkaistu myös Suomen Asianajajajaliiton blogissa.

Koronavirus ja oikeudenkäynnit

Viranomaisten ja yritysten viestiessä koronaviruksen aiheuttamista muutoksista ja rajoituksista toiminnoissaan on tuomioistuinten viestintä joutunut koetukselle. Tuomioistuinten riippumattomuuden turvaamiseksi on lähdetty siitä, että jokainen tuomioistuin ja itse asiassa jokainen tuomari päättää siitä, miten reagoi koronaviruksen tuomaan uhkaan ja viranomaisten pyrkimykseen vähentämään väestön ihmiskontaktit minimiin. Näyttää myös siltä, että vuoden alussa toimintansa aloittanut Tuomioistuinvirasto näkee roolinsa vain tuomioistuimia tukevana organisaationa. Viraston ulkoinen viestintä on ollut valitettavasti minimaalista.

Kun kyse on vaikeasti hahmotettavasta viruksen aiheuttamasta uhasta ja sen leviämisen tehokkaista estämiskeinoista, voi kysyä onko jokaisella yksittäisellä käräjätuomarilla parhaat edellytykset tehdä ratkaisut istuntojen peruuttamisista. Vaikuttaa siltä, että esim. keskusjohtoiset poliisi tai rikosseuraamuslaitos ovat kyenneet selkeämpään viestintään sen suhteen, miten viruksen leviäminen estetään ja huomioidaan.

Read more ...

KKO 2019:85. Tyytymättömyyden ilmoittaminen. Määräajan palauttaminen

Markku Fredmanin blogikirjoitus ratkaisusta KKO 2019:85

Ylimääräinen tieto, KKO 2019:36

Asianajaja Markku Fredman kommentoi korkeimman oikeuden ratkaisua, jossa asetettiin hyödyntämiskielto koskemaan paitsi telekuuntelutallennetta myös esitutkinnan loppulausuntoa, jossa kyseisen telekuuntelutallenteen sisältöä oli siteerattu.

Jutussa epäiltiin asianajajaa salassapitorikoksesta kun hän oli vangitsemisasian käsittelyn jälkeen puhelimessa keskustellut vangitun päämiehensä tuttavan kanssa. Tuttava oli telekuuntelussa ja keskustelu päätyi poliisin korvin.

Linkki professori Jyrki Virolaisen ylläpitämään Rule of Law -blogiin:

Markku Fredman: Kommentti ratkaisusta KKO 2019:36, telekuuntelu ym.

KKO 2019:26. Rikoksen johdosta tapahtuva luovuttaminen. EU-oikeus

Korkein oikeus (KKO) julkaisi 19.3.2019 ennakkopäätöksenä lausuntonsa luovutusasiassa, jossa oli kyse vankeusrangaistukseen tuomitun luovuttamisesta Turkkiin (KKO 2019:26).  Luovutettavaksi pyydetty A oli Latvian kansalainen. Korkein oikeus katsoi, että A:lla oli luotettavasti todennettu ja todellinen vaara epäinhimillisestä kohtelusta, jos hänet luovutetaan Turkkiin. Tämän vuoksi korkein oikeus katsoi, ettei luovutuspyyntöön voida suostua.

Lue Rule of Law -blogista Markku Fredmanin arvio siitä, miten korkein oikeus muutti aikaisempaa tiukkaa linjaansa. Markku Fredman: KKO 2019:26. Rikoksen johdosta tapahtuva luovuttaminen. EU-oikeus

KKO arvioi laite-etsinnän edellytyksiä ja näytti mallia päätöksen perustelemisesta

Asianajaja Markku Fredman kirjoitti Prosessioikesublogiin arvion korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2018:77, jossa oli kyse tuomioistuimen myöntämästä luvasta tutkia poliisin salaisia tietojärjestelmiä osana rikosylikomisario Jari Aarnion virkarikostutkintoja.