-
Hautarauha vai isyyden selvittäminen? HelHO 2017:15
Asianajaja Markku Fredman arvioi professori Jyrki Virolaisen Prosessioikeusblogissa Helsingin hovioikeuden ratkaisua, jossa katsottiin laki oikeusgeneettisistä isyystutkimuksista perustuslain vastaiseksi kun se kieltää haudan avaamisen DNA-vertailunäytteen ottamiseksi vainajasta, jonka on syytä epäillä olevan kantajan isä.
-
SuomiAreenalla keskusteltiin perustuslaista ja asiantuntijoista
Suomen Lakimiesliiton järjestämässä paneelikeskustelussa olivat mukana professori Kaarlo Tuori, emeritusoikeuskansleri Jaakko Jonkka, perustuslakivaliokunnan entinen puheejohtaja Kimmo Sasi, kansanedustaja Leena Meri sekä asianajaja Markku Fredman.
Keskustelussa professori Tuori kertoi perustuslakivaliokunnan historiasta ja nykytilasta ja arvosteli sen kokoonpanoa: Professorilta karu arvio eduskunnasta – perustuslain tulkinta vaarassa?
Asianajaja Markku Fredman toivoi, että eduskunnan kuulemien asiantuntijoiden vuorovaikutusta keskenään pitäisi kehittää. Nykyisin lakihankkeisiin ottaa kantaa ensin valtiosääntöoppineet perustuslain tuntijat. Vasta kun perustuslakivaliokunta on antanut asiasta oman lausuntonsa alkaa asian käsittely substanssivaliokunnassa, jossa kuullaan kyseisen alan asiantuntijat. Usein heidät kuullaan yhdellä kertaa, ilman, että he voisivat arvioida toistensa näkemyksiä kuin suullisesti juuri kuulemansa perusteella. Näin ollen perustuslain asiantuntijat eivät usienkaan teidä millaisia arvioita kyseisen lainsäädäntöalan asiantijoilla on esitetyn lain vaikutuksista.
-
Rikosasianajajat koolla Prahassa
Euroopan rikosasianajajajien järjestön European Criminal Bar Associationin kevätkokous pidettiin tällä kertaa Prahassa 22.4.2017. Edellinen konferenssi oli Vilnassa Liettuassa. Konferenssin aiheena olivat tällä kertaa asianajajan ja asiakkaan välisen yhteydenpidon luottamuksellisuus ja asiakkaan tietojen suoja rikosasioiden yhteydessä. Olen itse laatinut aiheesta viikko sitten Defensor Legis -lehdessä 2/2017 julkaistun artikkelin Asianajosalaisuuksien pitävyys rikosten esitutkinassa ja pakkokeinoja käytettäessä.
-
Esteellinen asiantuntija, kelpo todistaja?
Hovioikeuden valalääkärituomiossa tältä aamulta on mielenkiintoinen kannanotto siitä voidaanko riidattomasti esteellinen asiantuntija (valelääkärin monivuotinen yhtiökumppani ja lapsen kummisetä) kuulla todistajana seikoista, joissa on kyse asiantuntijuudesta (käypä hoito ja onko siitä tietyn potilaan kohdalla poikettu). Hovioikeus totesi seuraavaa:
-
Fredman & Månsson 25 vuotta
Asianajotoimisto Fredman & Månsson Oy täyttää tänään 1.1.2016 25 vuotta. Aloitimme kahden asianajajan ja sihteerin voimin ja enimmillään olemme olleet yhdeksän hengen työyhteisö, joista viisi asianajajia. Syyskuusta 2015 alkaen olemme palanneet alkuun ja asianajajat Markku Fredman ja Ulf Månsson jatkavat kahdestaan asiakkaiden asioiden hoitamista.
Toimistomme kulloistenkin asianajajien hoitamat Finlexissä julkaistut oikeustapaukset on listattu omalle sivulleen.
Toivotamme hyvää ja menestyksellistä vuotta 2016!
-
Luovutusmenettely on uudistettava
Venäläismiehen säilöönotto Yhdysvaltojen tekemän etsintäkuulutuksen vuoksi on kohdistanut huomion rikoksen johdosta tapahtuviin luovutuksiin. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) totesi menettelystä olevan selvät säännökset. Näin on, mutta ongelma on siinä, että luovutusmenettelystä muihin kuin EU-maihin säädetään vuonna 1970 hyväksytyllä lailla.
-
EU:n perintöasetuksen soveltaminen alkaa
Kansainvälisiä perintöasioita koskevaa EU-asetusta aletaan soveltaa 17. elokuuta alkaen. Asetusta sovelletaan 17.8.2015 tai sen jälkeen kuolleiden henkilöiden perimykseen. Asetus yhtenäistää ja yksinkertaistaa sellaisten perintöasioiden hoitamista, joilla on liittymiä useampaan jäsenmaahan. Asetuksella ei ole vaikutusta kansallisten perintöasioiden hoitoon eikä se koske verotusta.
Voimaan tuleva perintöasetus sisältää säännökset siitä, minkä maan lakia kansainväliseen perintöasiaan sovelletaan ja minkä jäsenmaan tuomioistuin on toimivaltainen perintöasiassa. Asetus sisältää myös säännökset perintöä koskevien päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta EU-maissa.
Pääsääntönä on, että toimivalta kuolinpesän selvityksessä ja perinnönjaossa on sen jäsenmaan tuomioistuimella, jossa perittävällä oli kuollessaan asuinpaikka, ja sovellettavaksi tulee tämän maan laki. Perittävä voi kuitenkin elinaikanaan määrätä testamentilla, että hänen perintöönsä sovelletaan sen maan lakia, jonka kansalainen hän valinnan tehdessään tai kuollessaan on.
Jos esimerkiksi Suomen kansalaisella oli kuollessaan asuinpaikka Espanjassa, hänen perintöönsä sovelletaan Espanjan lakia. Henkilö voi kuitenkin testamentissaan määrätä, että hänen perintöönsä sovelletaan Suomen lakia.
Eurooppalainen perintötodistus käyttöön
Perintöasetuksen soveltamisen myötä otetaan käyttöön niin sanottu eurooppalainen perintötodistus, jonka avulla perilliset, testamentin toimeenpanijat ja jäämistön hoitajat voivat todistaa asemansa ja valtuutensa toisessa jäsenmaassa. Tämä helpottaa perintöasioiden hoitamista tilanteissa, joissa perittävällä oli omaisuutta useissa EU-maissa. Todistuksen avulla esimerkiksi perillinen voi saada perimänsä omaisuuden omiin nimiinsä toisessa maassa.
Eurooppalaista perintötodistusta voi hakea vasta perittävän kuoleman jälkeen. Todistusta haetaan siinä EU-maassa, jolla on toimivalta perintöä koskevassa asiassa. Todistuksen käyttö on vapaaehtoista. Suomessa perintötodistuksen antaa Helsingin maistraatti.
Poikkeukset
Kaikki EU-maat eivät ole mukana uuden perintöasetuksen soveltamisessa. Asetusta ei sovelleta Tanskassa, Iso-Britanniassa ja Irlannissa.
Linkit