Blogit
-
Hämmentävä ne bis in idem -tulkinta
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) antoi 15.11.2016 suuren jaoston ratkaisun norjalaisessa ne bis in idem-tapauksessa A and B v. Norway. Va
littajat olivat kasoneet, että heitä oli ihmisoikeussopimuksen (EIS) lisäpöytäkirjan vastaisesti rangaistu kahdesti kun he olivat joutuneet sekä syytteeseen että maksamaan veronkorotusta saman verorikoksen johdosta.Ihmisoikeustuomioistuin on ratkaissut vastaavia juttuja jo paljon. Tapauksessa Zolotukhin v. Russia (2009) EIT omaksui entistä tiukemman tulkinnan siitä millaiset hallinnolliset sanktiot tulee katsoa rikossyytteen estäviksi. Sen mukaan kyse on samasta teosta, jos syytteet tai oikeudenkäynnit perustuvat samoihin tai olennaisesti samoihin tosiseikkoihin eli konkreettisiin tosiasiallisiin seikkoihin, jotka koskivat samaa vastaajaa ja liittyivät toisiinsa erottamattomasti ajan ja tilan suhteen. Rikos määritellään EIS:n yleisen tulkintaopin mukaisesti autonomisesti välittämättä siitä, mikä tulkinta rikokselle ja rankaisemiselle kansallisesti on annettu. Niinpä veronkorotus ja vastaavat hallinnolliset sanktiot ovat EIS:n tarkoittamia rangaistuksia (Jussila-tapaus 2006, Ruotsalainen-tapaus 2009).
-
Oikeuspsykologiaa asianajajille
Suomen Asianajajaliitto järjesti 14.10.2016 päivän mittaisen koulutustilaisuuden, jonka aiheena oli oikeus- ja todistajapsykologia. Kurssin opettajina ja luennoitsijoina tomivat psykologian tohtori Julia Korkman, oikeustieteen tohtori Teija Stanikic ja asianajaja Markku Fredman.
Asianajajille selostettiin henkilötodistamisen virhelähteitä ja kokemussääntöjä ihmisen havainnointikykyyn liittyen.
Havainnollistavana testinä kurssin osallistujia pyydettiin lounastauon alkaessa (klo 11.35) arvioida mihin aikaan aamupäivällä oli katsottu tietty video ja kuinka pitkä oli siinä ollut eräs kohtaus. Lisäksi osallistujia pyydettiin kertomaan kuinka monta naista ja miestä esiintyi kyseisessä kohtauksessa.
-
Asianajajaliiton valtuuskunta koolla
Suomen Asianajajaliiton valtuuskunta kokoontui kevätkokoukseensa 10.6.2016.
-
Rikosasianajajat koolla Vilnassa
European Criminal Bar Associationin kevätkonferenssi pidettiin tänä vuonna Liettuan pääkaupungissa Vilnassa.
Seminaarin aiheena oli inkvisitorisen ja akkusatorisen rikosprosessin edut ja haitat. Vartailussa ovat eurooppalaiset järjestelmät, joista osassa rikostutkinta tapahtuu tutkintatuomarin johdolla ja valvonnassa. Tutkintatuomarin johtamaa ja sitä seuraavaa oikeudenkäyntiä kutsutaan inkvisitoriseksi, koska siinä tuomari aktiivisesti pyrkii hankkimaan selvitystä asiassa. Inkvisitorisessa oikeudenkäynnissä syyttäjä istuu tuomarien rinnalla. -
Perustuslain tulkinnasta
Helsingin Sanomien Saska Saarikoskelle on joku anonyymi ministeri todennut, että Ojanen, Tuori & co saisivat kantaa vastuun siitä, että perustuslain nähdään olevan esteenä uudistuksille (”Politiikka on rikki, ministerit myöntävät” HeSa 24.1.2016). Ongelma ei olisi perustuslaki, vaan sen tulkinnat.
Kovia sanoja anonyymilta ministeriltä. Samanlaista tekstiä on kuultu viimeaikoina myös Ben Zyskowiczilta ja Kimmo Sasilta, jotka kumpikin ovat toimineet perustuslakivaliokunnan puheenjohtajina.
Perusoikeuksien suurkuluttajana tällainen keskustelu herättää hämmennystä. Ehdin aloittaa asianajajaurani ennen ihmisoikeussopimusta ja perusoikeusuudistusta. Silloisista hallitusmuodon perusoikeussäännöksistä ei ollut asianajajalle apua eivätkä säännökset olleet esteenä lainsäätäjälle.
-
Fredman & Månsson 25 vuotta
Asianajotoimisto Fredman & Månsson Oy täyttää tänään 1.1.2016 25 vuotta. Aloitimme kahden asianajajan ja sihteerin voimin ja enimmillään olemme olleet yhdeksän hengen työyhteisö, joista viisi asianajajia. Syyskuusta 2015 alkaen olemme palanneet alkuun ja asianajajat Markku Fredman ja Ulf Månsson jatkavat kahdestaan asiakkaiden asioiden hoitamista.Toimistomme kulloistenkin asianajajien hoitamat Finlexissä julkaistut oikeustapaukset on listattu omalle sivulleen.
Toivotamme hyvää ja menestyksellistä vuotta 2016!
-
Luovutusmenettely on uudistettava
Venäläismiehen säilöönotto Yhdysvaltojen tekemän etsintäkuulutuksen vuoksi on kohdistanut huomion rikoksen johdosta tapahtuviin luovutuksiin. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) totesi menettelystä olevan selvät säännökset. Näin on, mutta ongelma on siinä, että luovutusmenettelystä muihin kuin EU-maihin säädetään vuonna 1970 hyväksytyllä lailla. -
EU:n perintöasetuksen soveltaminen alkaa
Kansainvälisiä perintöasioita koskevaa EU-asetusta aletaan soveltaa 17. elokuuta alkaen. Asetusta sovelletaan 17.8.2015 tai sen jälkeen kuolleiden henkilöiden perimykseen. Asetus yhtenäistää ja yksinkertaistaa sellaisten perintöasioiden hoitamista, joilla on liittymiä useampaan jäsenmaahan. Asetuksella ei ole vaikutusta kansallisten perintöasioiden hoitoon eikä se koske verotusta.
Voimaan tuleva perintöasetus sisältää säännökset siitä, minkä maan lakia kansainväliseen perintöasiaan sovelletaan ja minkä jäsenmaan tuomioistuin on toimivaltainen perintöasiassa. Asetus sisältää myös säännökset perintöä koskevien päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta EU-maissa.
Pääsääntönä on, että toimivalta kuolinpesän selvityksessä ja perinnönjaossa on sen jäsenmaan tuomioistuimella, jossa perittävällä oli kuollessaan asuinpaikka, ja sovellettavaksi tulee tämän maan laki. Perittävä voi kuitenkin elinaikanaan määrätä testamentilla, että hänen perintöönsä sovelletaan sen maan lakia, jonka kansalainen hän valinnan tehdessään tai kuollessaan on.
Jos esimerkiksi Suomen kansalaisella oli kuollessaan asuinpaikka Espanjassa, hänen perintöönsä sovelletaan Espanjan lakia. Henkilö voi kuitenkin testamentissaan määrätä, että hänen perintöönsä sovelletaan Suomen lakia.
Eurooppalainen perintötodistus käyttöön
Perintöasetuksen soveltamisen myötä otetaan käyttöön niin sanottu eurooppalainen perintötodistus, jonka avulla perilliset, testamentin toimeenpanijat ja jäämistön hoitajat voivat todistaa asemansa ja valtuutensa toisessa jäsenmaassa. Tämä helpottaa perintöasioiden hoitamista tilanteissa, joissa perittävällä oli omaisuutta useissa EU-maissa. Todistuksen avulla esimerkiksi perillinen voi saada perimänsä omaisuuden omiin nimiinsä toisessa maassa.
Eurooppalaista perintötodistusta voi hakea vasta perittävän kuoleman jälkeen. Todistusta haetaan siinä EU-maassa, jolla on toimivalta perintöä koskevassa asiassa. Todistuksen käyttö on vapaaehtoista. Suomessa perintötodistuksen antaa Helsingin maistraatti.
Poikkeukset
Kaikki EU-maat eivät ole mukana uuden perintöasetuksen soveltamisessa. Asetusta ei sovelleta Tanskassa, Iso-Britanniassa ja Irlannissa.
Linkit
-
Todistelu-uudistus voimaan 1.1.2016
Tasavallan presidentti on vahvistanut eduskunnan hyväksymät lait, joilla uudistetaan todistelua koskevat säännökset. Uusia säännöksiä ryhdytään soveltamaan yleisissä tuomioistuimissa 1.1.2016.Uudistuksen myötä todistajanvala jää historiaan. Todistaja ei enää vanno puhuvansa totta "kaikkivaltiaan ja kaikitietävän Jumalan kautta" vaan kaikki todistajat antavat vakuutuksen "kunnian ja omantunnon kautta".
-
Anonyymit asiantuntijalausunnot vaivaavat tuomareita ja asianajajia
Korkein hallinto-oikeus hyväksyi 23.1.2015 antamassan päätöksessä lausunnon, jonka laatijan henkilöllisyyttä ei tiedetä: http://dy.fi/2b. Kyse on ruotsalaisen yhtiön viranomaisille antamasta analyysista sen osalta puhuuko oleskeluluvan hakenut henkilö sitä murretta, jota puhutaan hänen kertomassaan kotipaikassa.Kouvolan hovioikeus ei hyväksynyt samaa lausuntoa kun juttua käsiteltiin rikosasiana: http://dy.fi/21. Tuolloin kyse oli siitä, että syyttäjän mukaan hakija oli valehdellut viranomaisille kotipaikastaan saadakseen oleskeluluvan. Syyte hylättiin kun lausunto ei kelvannut.