Uutiset
-
Hovioikeudessa siirrytään videoihin
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen käräjäoikeuden henkilötodistelun videotallentamisesta hovioikeutta varten. Esityksen mukaan käräjäoikeudessa vastaanotettavasta suullisesta todistelusta tehtäisiin kuva- ja äänitallenne. Jos asiassa haettaisiin muutosta, hovioikeus ja korkein oikeus ottaisivat suullisen todistelun lähtökohtaisesti vastaan tältä tallenteelta, eikä todistajia ja muita oikeudenkäynnissä kuulusteltavia henkilöitä kutsuttaisi esittämään kertomustaan uudelleen. Eräissä tilanteissa suullinen todistelu voitaisiin esittää pääkäsittelyssä siihen viittaamalla siten, että muutoksenhakutuomioistuin perehtyisi todisteluun asianosaisten ja yleisön läsnä olematta. Lisäksi tehtäisiin eräitä muita muutoksia suullisen todistelun vastaanottamistapaan. -
Rikosasianajajan käsikirja päivitetty
Asianajaja Markku Fredmanin kirjoittamasta, vuonna 2013 ensi kerran ilmestyneestä Rikosasianajajan käsikirjasta on julkaistu uusi kauttaaltaan päivitetty painos.
Osia kirjasta on otettu Suomen Asianajajaliiton Asianajajatutkinnon tutkintovaatimuksiin.
Kirjan on kustantanut Alma Talent ja sen voi tilata Alma Talentin verkkokaupasta.
-
Julkisyhteisön vahingonkorvausvastuu
Julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan
Oikeusministeriössä on aloittanut työryhmä, joka valmistelee julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta koskevan lainsäädännön uudistamista. Työ on osa pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaa.
Yleiset säännökset toiselle aiheutetun vahingon korvaamisesta ovat vahingonkorvauslaissa. Laissa säädetään myös siitä, millä edellytyksin valtio, kunta tai muu julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan sen toiminnassa aiheutuneen vahingon. Vahingonkorvauslain julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta koskevat säännökset ovat pysyneet lähes muuttumattomina kohta 50 vuotta. Julkishallinnon ja lain soveltamisympäristön muutosten sekä erityisesti perus- ja ihmisoikeuksien merkityksen lisääntymisen vuoksi uudistustyö on nyt tarpeen.
Työryhmän tehtävänä on selvittää, miten julkisyhteisön ja julkista valtaa käyttävän vahingonkorvausvastuuta tulisi uudistaa ja valmistella siitä tarvittavat säädösmuutokset. Työryhmän on erityisesti selvitettävä, tuleeko julkisyhteisön toiminnassa aiheutuneen perus- tai ihmisoikeuden loukkauksen korvaamisesta ottaa lakiin nimenomaiset säännökset. Lisäksi työryhmä selvittää, tulisiko julkisyhteisön virheellisestä tai laiminlyödystä neuvonnasta aiheutunut vahinko korvata nykyistä useammissa tapauksissa.
Työryhmä arvioi myös, onko pakkokeinojen ja poliisin toimivaltuuksien käyttöön liittyvää valtion vahingonkorvausvastuuta tarvetta laajentaa.Tällainen lainsäädäntö todettiin tarpeelliseksi jo 1980-luvulla kun ensimmäinen pakkokeinolaki säädettiin ja tuli voimaan vuonna 1989.
Tarkasteltavana on myös julkisen palvelun järjestäjänä olevan julkisyhteisön vahingonkorvausvastuu.
Työryhmän ja seuraryhmän toimikaudet kestävät toukokuun loppuun 2022. Työryhmän puheenjohtajana toimii oikeusneuvos, hovioikeuden entinen presidentti Mikko Könkkölä. Suomen Asianajajaliittoa työryhmässä edustaa asianajaja Lauri Railas.
-
Advokaatti-lehti 25 vuotta
Tänään ilmestyneessä Suomen Asianajajaliiton Advokaatti-lehdessä muistellaan lehden ensimmäistä numeroa 25-vuotta sitten. Ensimmäisessä lehdessä oli asianajaja Markku Fredmanin artikkeli "Internet verkottaa asianajajatkin"Asianajotoimisto Fredman & Månsson oli ensimmäinen asianajotoimisto Suomessa, jolla oli omat verkkosivut internetissä - vuodesta 1994 alkaen.
-
Markku Fredman kommentoi venäläistä hiihtoraivoa
Asianajaja Markku Fredman kommentoi venäläiselle verkkojulkaisulle matchtv.ru Lahdessa tapahtunutta Aleksandr Bolshuvovin käytöstä miesten viestihiihdon maaliintulossa.
Большунову могут грозить два года тюрьмы. Мы поговорили с финскими юристами
-
Asianajovuoden avajaiset
Asianajaja Markku Fredman osallistui 15.1.2021 toisena keskustelijana Suomen Asianajajaliiton verkossa järjestämään Asianajovuoden avajaiset tapahtumaan. Puheenjohtajana oli toimitaja Paavo Teittinen ja toisena keskustelijana asianajaja Johanna Rantanen.Keskustelun aiheena oli mm. asianajajakunnan tulevaisuus ja asianajotoiminnan sääntely.
Keskustelua kuvattu Almatalentin Juristikirjeessä 27.1.2021
-
Markku Fredman Ruotsin TV:n haastattelussa
Ruotsin TV:n, STV:n suomenkileinen toimistus haastatteli asianajaja Markku Fredmania liittyen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuun, jossa ruotsisuomalaisten syrjintää koskeva valitus oli jätetty tutkimatta. -
Asianajajaoikeuden killan verkkosivut avattu
Asianajajaoikeuden kilta on koronapandemian takia joutunut peruuttamaan kaksi vuodelle 2020 suunniteltua keskustelutilaisuutta. Hiljaiselon aikana olemme kuitenkin avanneet verkkosivut osoitteessa kilta.asianajajat.fi.Sivustolla on luettelo kaikista tähän mennessä pidetyistä keskustelutilaisuuksista aiheineen. Mikäli esitys on myöhemmin julkaistu Defensor Legis -lehdessä, on luettelossa linkit artikkelin sähköiseen versioon Edilex-palvelussa. Valitettavasti Edilex on maksullinen palvelu. Lisäksi verkkosivuilla esitellään asianajajaoikeudellista kirjallisuutta ja siellä on kuvia aiemmista tilaisuuksista. Jatkossa, kun kokoontumiset ovat jälleen mahdollisia, sivuilla kerrotaan tulevista tilaisuuksista.
Asianajaja Markku Fredman toimii kiltavanhimpana
-
Pohjoismainen vastarintaliike lakkautettiin
Korkein
oikeus vahvisti alempien oikeusasteiden ratkaisun ja lakkautti Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) toiminnan.Lakkauttamiusta vaati Poliisihallitus. Poliisihallituksen asiamiehenä toimi asianajaja Markku Fredman.
-
Esitutkinta ja pakkokeinot -kirjasta uusi kuudes painos
Alma Talentin kustantamasta kirjasta Esitutkinta ja pakkokeinot ilmestyi toukokuun viimeisellä viikolla uusi kuudes painos.
Kirjan ensimmäinen versio ilmestyi 1980-luvun lopussa kun maamme ensimmäiset esitutkinta- ja pakkokeinolait tulivat voimaan. Kirjan kirjoittivat tuolloin Poliisiopiston johtaja, poliisineuvos Klaus Helminen, poliisiylitarkastaja Pertti Virolainen ja lainsäädäntöneuvos Kari Lehtola.
He julkaisivat kirjasta useita painoksia kunnes kirjoittajajoukko uudistui vuoden 2012 painoksessa, joka julkaistiin heti kun eduskunta oli hyväksynyt kokonaan uudistetut esitutkinta- ja pakkokeinolait. Klaus Helminen jatkoi edelleen kirjoittajakunnan vetäjänä ja mukaan tulivat asianajaja Markku Fredman, lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva, professori Matti Tolvanen ja lainsäädäntöjohtaja, sittemmin poliisipäällikkö Marko Viitanen.
Kirjan kuudennen painoksen myötä Klaus Helminen jättäytyi pois kirjoittajakunnasta, mutta hänen työnsä näkyy edelleen kirjan rakenteessa ja paljolti myös sisällössä. Kuudes painos on ajankohtainen, koska edellisen, vuonna 2014 ilmestyneen painoksen jälkeen on pantu täytäntöön useita EU:n rikosprosessuaalisia direktiivejä ja vuonna 2016 uudistettu todistelua oikeudenkäynnissä koskeva uudistus ulotti vaikutuksensa myös esitutkintaan ja pakkokeinoihin.
Kirjassa on nyt kokonaan uusi jakso, jossa käsitellään sanavapausrikoksia ja niiden tutkinnassa käytettäviä erityisiä pakkokeinoja.
Kirjassa on 1260 sivua. Kooltaan se vastaa Suomen Laki -teoksen sivukokoa.