Uutiset
-
Putinista pidätysmääräys
Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC antoi 17.3.2023 pidätysmääräyksen Venäjän presidentti Vladimir Putinista ja hänen hallintonsa lapsiasiavaltuutetusta Maria Alekseyevna Lvova-Belovasta.
Syynä etsintäkuulutukseen on epäily sotarikoksesta, joka olisi tapahtunut siirtämällä ukranalaisia lapsia Venäjälle.
ICC:n tiedotteessa todetaan:
Pre-Trial Chamber II considered, based on the Prosecution’s applications of 22 February 2023, that there are reasonable grounds to believe that each suspect bears responsibility for the war crime of unlawful deportation of population and that of unlawful transfer of population from occupied areas of Ukraine to the Russian Federation, in prejudice of Ukrainian children.
On the basis of evidence collected and analysed by my Office pursuant to its independent investigations, the Pre-Trial Chamber has confirmed that there are reasonable grounds to believe that President Putin and Ms Lvova-Belova bear criminal responsibility for the unlawful deportation and transfer of Ukrainian children from occupied areas of Ukraine to the Russian Federation, contrary to article 8(2)(a)(vii) and article 8(2)(b)(viii) of the Rome Statute.
-
Asianajaja Markku Fredman promovoitiin tohtoriksi Turun yliopiston promootiossa 27.5.2022
Asianajaja Markku Fredman
promovoitiin oikeustieteen tohtoriksi Turun yliopiston yleisessä promootiossa 27.5.2022. Promootio oli jouduttu peruuttamaan kahdesti koronapandemian takia. Alunperin se oli tarkoitus järjestää toukokuussa 2020. Markku Fredman väitteli tohtoriksi toukokuussa 2018.
Lisää kuvia promootiosta.
-
Saamelaiset voittivat kalastuskiistan KKO:ssa
Korkein oikeus on hylännyt kahdessa asiassa syytteet, jotka koskivat paikallisten saamelaisten oikeutta kalastaa Tenojoen vesistöön kuuluvissa Utsjoessa ja Vetsijoessa. KKO piti
näin ennallaan Lapin käräjäoikeuden antamat ratkaisut. Asianajaja Markku Fredman toimi kyseisten saamelaisten asiamiehenä korkeimmassa oikeudessa, kuvassa tutustumassa "rikospaikkaan" Vetsijoella.Syyttäjä vaati toisessa jutussa paikalliselle saamelaiselle rangaistusta kalastusrikkomuksesta. Mies oli kalastanut lohta seisovalla verkolla Utsjoessa sallitun kalastuskauden ulkopuolella elokuussa vuonna 2017. Kalastaminen kyseisenä ajankohtana elokuussa oli vastoin tuolloin voimassa ollutta valtioneuvoston asetusta, joka koski kalastamista Tenojoen vesistön sivuvesistöissä.
KKO katsoi, että tekoaikaan voimassa olleen asetuksen kalastuskautta koskeva säännös oli ristiriidassa paikallisille saamelaisille perustuslaissa turvattujen oikeuksien kanssa. Asetuksen säännös jätettiin perustuslain nojalla soveltamatta, ja syyte kalastusrikkomuksesta hylättiin.
Valitusaika EIT:hen lyhenee neljään kuukauteen
Euroopan ihmisoikeussopimuksen 15. lisäpöytäkirja tulee voimaan 1.2.2022 ja sen myötä valitusaika lyhenee nykyisestä kuudesta kuukaudesta neljään kuukauteen.Määräaika alkaa kulua siitä kun asiassa on saatu lopullinen ylin kansallinen ratkaisu säännönmukaisia muutoksenhakukeinoja käyttäen. Ylimääräinen muutoksenhaku, kuten purkuhakemus tai kantelu laillisuusvalvojille ei pidennä valitusaikaa tai synnytä uutta määräaikaa.
Suomessa tulee siis ensin käyttää kaikki säännönmukaiset muutoksenhakukeinot korkeimpaan oikeuteen tai korkeimpaan hallinto-oikeuteen taikka eräissä asioissa Vakuutusoikuteen tai Työtuomioistuimeen. Kun nämä ovat antaneet ratkaisunsa eikä loukkaukseen ole saatu muutosta, tulee valitus Euroopan ihmisoikeustuomimelle tehdä neljässä kuukaudessa EIT:n verkkosivuilta saatavalle pdf-lomakkelle.
Hauta avattava isyystutkimusta varten
Korkein oikeus (KKO) on määrännyt kuolleen, isäksi oletetun miehen edesmenneiden vanhempien haudan avattavaksi oikeusgeneettisen isyystutkimuksen tekemistä varten. Oikeusgeneettisen tutkimuksen tekeminen jo haudatusta vainajasta on oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain mukaan kiellettyä, mutta tässä asiassa korkein oikeus antoi etusijan perustuslaissa turvatulle yksityiselämän suojalle.Avioliiton ulkopuolella vuonna 1957 syntyneen henkilön isäksi oletettu mies oli tuhkattu eikä hänestä ollut saatavissa kudosnäytettä. Miehellä ei ollut sisaruksia, ja hänen avioliitossa syntynyt lapsensa oli kuollut lapsettomana. Miehen vanhemmat olivat kuolleet vuosina 1967 ja 1984. Miehestä tai hänen lapsestaan tai vanhemmistaan ei ollut saatavissa heidän elinaikanaan otettuja kudosnäytteitä, joiden avulla isyys olisi voitu selvittää. Miehen edesmenneiden vanhempien haudan avaaminen näytteiden ottamiseksi oli ainoa keino saada oikeusgeneettistä selvitystä henkilön biologisesta alkuperästä.
Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat säännökset arvioitavana
Oikeusministeriö on tänään asettanut työryhmän pohtimaan sitä, tulisiko tuomioistuimen päätösvaltaa lisätä oikeudenkäyntikulujen korvaamisen osalta.Pääsääntönä riita-asioissa on se, että hävinnyt korvaa voittaneen tarpeelliset kulut täysimääräisesti.
Kuitenkin oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 b §:n mukaan "Jos asianosaisen velvoittaminen korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut huomioon ottaen oikeudenkäyntiin johtaneet seikat, asianosaisten asema ja asian merkitys olisi kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta, tuomioistuin voi viran puolesta alentaa asianosaisen maksettavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen määrää."
Tämä säännös on harvoin tullut sovellettavaksi. Ministeriön asettaman työryhmän tehtävänä on on laatia lakiehdotukset, jotka laajentaisivat tuomioistuinten mahdollisuutta kohtuullistaa omasta aloitteestaan jutun häviäjän maksettavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen määrää. Näin voitaisiin pienentää oikeudenkäyntiin liittyvää taloudellista riskiä, helpottaa häviäjän asemaa ja puuttua kaikkein kohtuuttomimpiin tilanteisiin.
Työryhmän tehtävänä on myös arvioida, tulisiko oikeudenkäyntiavustajat velvoittaa antamaan asiakkailleen etukäteisarvio asiassa aiheutuvista oikeudenkäyntikuluista.
Lue asianajaja Markku Fredmanin blogikirjoitus aiheesta.
Hovioikeudessa siirrytään videoihin
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen käräjäoikeuden henkilötodistelun videotallentamisesta hovioikeutta varten. Esityksen mukaan käräjäoikeudessa vastaanotettavasta suullisesta todistelusta tehtäisiin kuva- ja äänitallenne. Jos asiassa haettaisiin muutosta, hovioikeus ja korkein oikeus ottaisivat suullisen todistelun lähtökohtaisesti vastaan tältä tallenteelta, eikä todistajia ja muita oikeudenkäynnissä kuulusteltavia henkilöitä kutsuttaisi esittämään kertomustaan uudelleen. Eräissä tilanteissa suullinen todistelu voitaisiin esittää pääkäsittelyssä siihen viittaamalla siten, että muutoksenhakutuomioistuin perehtyisi todisteluun asianosaisten ja yleisön läsnä olematta. Lisäksi tehtäisiin eräitä muita muutoksia suullisen todistelun vastaanottamistapaan.Julkisyhteisön vahingonkorvausvastuu
Julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan
Oikeusministeriössä on aloittanut työryhmä, joka valmistelee julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta koskevan lainsäädännön uudistamista. Työ on osa pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaa.
Yleiset säännökset toiselle aiheutetun vahingon korvaamisesta ovat vahingonkorvauslaissa. Laissa säädetään myös siitä, millä edellytyksin valtio, kunta tai muu julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan sen toiminnassa aiheutuneen vahingon. Vahingonkorvauslain julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta koskevat säännökset ovat pysyneet lähes muuttumattomina kohta 50 vuotta. Julkishallinnon ja lain soveltamisympäristön muutosten sekä erityisesti perus- ja ihmisoikeuksien merkityksen lisääntymisen vuoksi uudistustyö on nyt tarpeen.
Työryhmän tehtävänä on selvittää, miten julkisyhteisön ja julkista valtaa käyttävän vahingonkorvausvastuuta tulisi uudistaa ja valmistella siitä tarvittavat säädösmuutokset. Työryhmän on erityisesti selvitettävä, tuleeko julkisyhteisön toiminnassa aiheutuneen perus- tai ihmisoikeuden loukkauksen korvaamisesta ottaa lakiin nimenomaiset säännökset. Lisäksi työryhmä selvittää, tulisiko julkisyhteisön virheellisestä tai laiminlyödystä neuvonnasta aiheutunut vahinko korvata nykyistä useammissa tapauksissa.
Työryhmä arvioi myös, onko pakkokeinojen ja poliisin toimivaltuuksien käyttöön liittyvää valtion vahingonkorvausvastuuta tarvetta laajentaa.Tällainen lainsäädäntö todettiin tarpeelliseksi jo 1980-luvulla kun ensimmäinen pakkokeinolaki säädettiin ja tuli voimaan vuonna 1989.
Tarkasteltavana on myös julkisen palvelun järjestäjänä olevan julkisyhteisön vahingonkorvausvastuu.
Työryhmän ja seuraryhmän toimikaudet kestävät toukokuun loppuun 2022. Työryhmän puheenjohtajana toimii oikeusneuvos, hovioikeuden entinen presidentti Mikko Könkkölä. Suomen Asianajajaliittoa työryhmässä edustaa asianajaja Lauri Railas.
Rikosasianajajan käsikirja päivitetty
Asianajaja Markku Fredmanin kirjoittamasta, vuonna 2013 ensi kerran ilmestyneestä Rikosasianajajan käsikirjasta on julkaistu uusi kauttaaltaan päivitetty painos.
Osia kirjasta on otettu Suomen Asianajajaliiton Asianajajatutkinnon tutkintovaatimuksiin.
Kirjan on kustantanut Alma Talent ja sen voi tilata Alma Talentin verkkokaupasta.
