Uutiset

  • We Stand With Ukraine!

    SAL ukr

  • Valitusaika EIT:hen lyhenee neljään kuukauteen

    eit2Euroopan ihmisoikeussopimuksen 15. lisäpöytäkirja tulee voimaan 1.2.2022 ja sen myötä valitusaika lyhenee nykyisestä kuudesta kuukaudesta neljään kuukauteen.

    Määräaika alkaa kulua siitä kun asiassa on saatu lopullinen ylin kansallinen ratkaisu säännönmukaisia muutoksenhakukeinoja käyttäen. Ylimääräinen muutoksenhaku, kuten purkuhakemus tai kantelu laillisuusvalvojille ei pidennä valitusaikaa tai synnytä uutta määräaikaa.

    Suomessa tulee siis ensin käyttää kaikki säännönmukaiset muutoksenhakukeinot korkeimpaan oikeuteen tai korkeimpaan hallinto-oikeuteen taikka eräissä asioissa Vakuutusoikuteen tai Työtuomioistuimeen. Kun nämä ovat antaneet ratkaisunsa eikä loukkaukseen ole saatu muutosta, tulee valitus Euroopan ihmisoikeustuomimelle tehdä neljässä kuukaudessa EIT:n verkkosivuilta saatavalle pdf-lomakkelle.

     

  • Hauta avattava isyystutkimusta varten

    lakikirjasKor­kein oi­keus (KKO) on mää­rän­nyt kuol­leen, isäk­si ole­te­tun mie­hen edes­men­nei­den van­hem­pien hau­dan avat­ta­vak­si oi­keus­ge­neet­ti­sen isyys­tut­ki­muk­sen te­ke­mis­tä var­ten. Oi­keus­ge­neet­ti­sen tut­ki­muk­sen te­ke­mi­nen jo hau­da­tus­ta vai­na­jas­ta on oi­keus­ge­neet­ti­ses­tä isyys­tut­ki­muk­ses­ta an­ne­tun lain mu­kaan kiel­let­tyä, mut­ta täs­sä asias­sa kor­kein oi­keus an­toi etusi­jan pe­rus­tus­lais­sa tur­va­tul­le yk­si­tyi­se­lä­män suo­jal­le.

    Avioliiton ulkopuolella vuonna 1957 syntyneen henkilön isäksi oletettu mies oli tuhkattu eikä hänestä ollut saatavissa kudosnäytettä. Miehellä ei ollut sisaruksia, ja hänen avioliitossa syntynyt lapsensa oli kuollut lapsettomana. Miehen vanhemmat olivat kuolleet vuosina 1967 ja 1984. Miehestä tai hänen lapsestaan tai vanhemmistaan ei ollut saatavissa heidän elinaikanaan otettuja kudosnäytteitä, joiden avulla isyys olisi voitu selvittää. Miehen edesmenneiden vanhempien haudan avaaminen näytteiden ottamiseksi oli ainoa keino saada oikeusgeneettistä selvitystä henkilön biologisesta alkuperästä.

    Korkein oikeus totesi, että yksityiselämän suojaan kuuluu olennaisesti se, että yksilöllä on oikeus tuntea biologinen syntyperänsä. Tämä oikeus voi jäädä toteutumatta, mikäli laki ei salli oikeusgeneettisen isyystutkimuksen tekemistä riittävän laajasti. Oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain mukaan isyystutkimusta ei saa tehdä haudatusta vainajasta. Korkein oikeus katsoi kuitenkin myös vastasyitä punnittuaan, että näytteiden ottamista koskevan vaatimuksen hylkääminen olisi tässä asiassa ilmeisessä ristiriidassa perustuslaissa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa turvatun yksityiselämän suojan kanssa. Sovellettavasta säännöksestä oli siten jätettävä soveltamatta rajaus ”mutta häntä ei ole vielä haudattu tai tuhkattu”.

    Korkein oikeus kumosi hovioikeuden ja käräjäoikeuden tuomiot, määräsi isäksi oletetun miehen vanhempien haudan avattavaksi ja oikeusgeneettisen isyystutkimuksen tehtäväksi vainajista otettavista kudosnäytteistä sekä palautti isyyden vahvistamisasian käräjäoikeuden käsiteltäväksi.

    Hautarauhaa isyyden selvittämiseksi on käsitelty aiemminkin hovioikeustasolla. Ks. Markku Fredmanin blogikirjoitus

     

  • Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat säännökset arvioitavana

    120px euro banknotesOikeusministeriö on tänään asettanut työryhmän pohtimaan sitä, tulisiko tuomioistuimen päätösvaltaa lisätä oikeudenkäyntikulujen korvaamisen osalta.

    Pääsääntönä riita-asioissa on se, että hävinnyt korvaa voittaneen tarpeelliset kulut täysimääräisesti.

    Kuitenkin oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 b §:n mukaan "Jos asianosaisen velvoittaminen korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut huomioon ottaen oikeudenkäyntiin johtaneet seikat, asianosaisten asema ja asian merkitys olisi kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta, tuomioistuin voi viran puolesta alentaa asianosaisen maksettavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen määrää."

    Tämä säännös on harvoin tullut sovellettavaksi. Ministeriön asettaman työryhmän tehtävänä on on laatia lakiehdotukset, jotka laajentaisivat tuomioistuinten mahdollisuutta kohtuullistaa omasta aloitteestaan jutun häviäjän maksettavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen määrää. Näin voitaisiin pienentää oikeudenkäyntiin liittyvää taloudellista riskiä, helpottaa häviäjän asemaa ja puuttua kaikkein kohtuuttomimpiin tilanteisiin.

    Työryhmän tehtävänä on myös arvioida, tulisiko oikeudenkäyntiavustajat velvoittaa antamaan asiakkailleen etukäteisarvio asiassa aiheutuvista oikeudenkäyntikuluista.

    Lue asianajaja Markku Fredmanin blogikirjoitus aiheesta.

  • Hovioikeudessa siirrytään videoihin

    IMG 3647 1024x768Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen käräjäoikeuden henkilötodistelun videotallentamisesta hovioikeutta varten. Esityksen mukaan käräjäoikeudessa vastaanotettavasta suullisesta todistelusta tehtäisiin kuva- ja äänitallenne. Jos asiassa haettaisiin muutosta, hovioikeus ja korkein oikeus ottaisivat suullisen todistelun lähtökohtaisesti vastaan tältä tallenteelta, eikä todistajia ja muita oikeudenkäynnissä kuulusteltavia henkilöitä kutsuttaisi esittämään kertomustaan uudelleen. Eräissä tilanteissa suullinen todistelu voitaisiin esittää pääkäsittelyssä siihen viittaamalla siten, että muutoksenhakutuomioistuin perehtyisi todisteluun asianosaisten ja yleisön läsnä olematta. Lisäksi tehtäisiin eräitä muita muutoksia suullisen todistelun vastaanottamistapaan.

    Lue lisää...

  • Rikosasianajajan käsikirja päivitetty

    rikosasianajajan kasikirja

    Asianajaja Markku Fredmanin kirjoittamasta, vuonna 2013 ensi kerran ilmestyneestä Rikosasianajajan käsikirjasta on julkaistu uusi kauttaaltaan päivitetty painos.

    Osia kirjasta on otettu Suomen Asianajajaliiton Asianajajatutkinnon tutkintovaatimuksiin.

    Kirjan on kustantanut Alma Talent ja sen voi tilata Alma Talentin verkkokaupasta.

  • Julkisyhteisön vahingonkorvausvastuu

    Julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan

    Oikeusministeriössä on aloittanut työryhmä, joka valmistelee julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta koskevan lainsäädännön uudistamista. Työ on osa pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaa.

    Yleiset säännökset toiselle aiheutetun vahingon korvaamisesta ovat vahingonkorvauslaissa. Laissa säädetään myös siitä, millä edellytyksin valtio, kunta tai muu julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan sen toiminnassa aiheutuneen vahingon. Vahingonkorvauslain julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta koskevat säännökset ovat pysyneet lähes muuttumattomina kohta 50 vuotta. Julkishallinnon ja lain soveltamisympäristön muutosten sekä erityisesti perus- ja ihmisoikeuksien merkityksen lisääntymisen vuoksi uudistustyö on nyt tarpeen.

    Työryhmän tehtävänä on selvittää, miten julkisyhteisön ja julkista valtaa käyttävän vahingonkorvausvastuuta tulisi uudistaa ja valmistella siitä tarvittavat säädösmuutokset. Työryhmän on erityisesti selvitettävä, tuleeko julkisyhteisön toiminnassa aiheutuneen perus- tai ihmisoikeuden loukkauksen korvaamisesta ottaa lakiin nimenomaiset säännökset. Lisäksi työryhmä selvittää, tulisiko julkisyhteisön virheellisestä tai laiminlyödystä neuvonnasta aiheutunut vahinko korvata nykyistä useammissa tapauksissa. 

    Työryhmä arvioi myös, onko pakkokeinojen ja poliisin toimivaltuuksien käyttöön liittyvää valtion vahingonkorvausvastuuta tarvetta laajentaa.Tällainen lainsäädäntö todettiin tarpeelliseksi jo 1980-luvulla kun ensimmäinen pakkokeinolaki säädettiin ja tuli voimaan vuonna 1989.

    Tarkasteltavana on myös julkisen palvelun järjestäjänä olevan julkisyhteisön vahingonkorvausvastuu. 

    Työryhmän ja seuraryhmän toimikaudet kestävät toukokuun loppuun 2022. Työryhmän puheenjohtajana toimii oikeusneuvos, hovioikeuden entinen presidentti Mikko Könkkölä. Suomen Asianajajaliittoa työryhmässä edustaa asianajaja Lauri Railas.

     

  • Advokaatti-lehti 25 vuotta

    advokaatti25vTänään ilmestyneessä Suomen Asianajajaliiton Advokaatti-lehdessä muistellaan lehden ensimmäistä numeroa 25-vuotta sitten. Ensimmäisessä lehdessä oli asianajaja Markku Fredmanin artikkeli "Internet verkottaa asianajajatkin"

    Asianajotoimisto Fredman & Månsson oli ensimmäinen asianajotoimisto Suomessa, jolla oli omat verkkosivut internetissä - vuodesta 1994 alkaen.

  • Markku Fredman kommentoi venäläistä hiihtoraivoa

    Asianajaja Markku Fredman kommentoi venäläiselle verkkojulkaisulle matchtv.ru Lahdessa tapahtunutta Aleksandr Bolshuvovin käytöstä miesten viestihiihdon maaliintulossa.

    Bolshunov

    Большунову могут грозить два года тюрьмы. Мы поговорили с финскими юристами

    Lue lisää...

  • Asianajovuoden avajaiset

    Käräjäkivet3Asianajaja Markku Fredman osallistui 15.1.2021 toisena keskustelijana Suomen Asianajajaliiton verkossa järjestämään Asianajovuoden avajaiset tapahtumaan. Puheenjohtajana oli toimitaja Paavo Teittinen ja toisena keskustelijana asianajaja Johanna Rantanen.

    Keskustelun aiheena oli mm. asianajajakunnan tulevaisuus ja asianajotoiminnan sääntely.

    Käräjäkivet

    Keskustelua kuvattu Almatalentin Juristikirjeessä 27.1.2021

Asianajotoimisto Fredman & Månsson

Asianajotoimisto Fredman & Månssonin omistaa asianajaja, varatuomari, OTT Markku Fredman.

Verkkolaskutusosoite:

  • OVT-tunnus 003707398082
    Operaattori Apix Messaging Oy (003723327487)

Laskut PDF-liitetiedostona:

  • 003707398082@procountor.apix.fi

Paperilaskut skannattavaksi:

  • Asianajotoimisto Fredman & Månsson Oy
    PL 16112
    00021 LASKUTUS

Ota yhteyttä

Hämeentie 68 A, 2. krs, 00550 Helsinki

Puhelin:

  • Fredman 0400-464094

Yhteystiedot »