Uutiset

  • Isyysasiat jälleen KKO:n täysistunnossa

    vaakaKorkein oikeus äänesti 28.5.2014 antamassaan ratkaisussa KKO 2014:35 äänin 9-8 siitä, miten tulee suhtautua purkuhakemukseen, joka koski KKO:n omaa vuonna 2003 antamaa ennakkopäätöstä KKO 2003:107. KKO katsoi vuonna 2003, ettei kantajalla ollut enää kanneoikeutta vaatia isyyden vahvistamista. Kantaja valitti asiassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. EIT totesi vuonna 2010 ratkaisussa Grönmark v. Suomi, että valittajan oikeutta perhe-elämän suojaan oli loukattu, ks. sitä koskeva uutinen. Tuomion perusteella haettiin purkua ja nyt niukka enemmistö KKO:n jäsensitä katsoi, ettei purkuhakemusta tule tässä vaiheessa tutkia, vaan KKO:n tulee jäädä odottamaan vireillä olevan lainsäädäntöhankkeen tuloksia ja ratkaista asia aikanaan tuon luvassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

    Lue lisää...

  • Markku Fredmanille syyttäjälaitosmitali

    Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen myönsi 21.3.2014 syyttäjälaitospäivänä asianajaja Markku Fredmanille kolmannentoista syyttäjälaitosmitalin.

    Myöntämisen perusteena on asianajaja Fredmanin osallistuminen syyttäjien koulutukseen yli 10 vuoden ajan. Syyttäjien peruskurssilla hän on luennoinut ihmisoikeuksista esitutkinnassa.

    Syyttäjälaitosmitali on arvokkain huomionosoitus, jota valtakunnansyyttäjä voi käyttää. Mitalia, jonka aiheena on Kaarlo Ignatiuksen kasvokuva, on tähän mennessä jaettu 12 kertaa.

    Syyttäjälaitosmitali voidaan myöntää henkilölle, joka on erityisen ansiokkaasti palvellut syyttäjälaitosta, tai henkilölle, viranomaiselle tai muulle yhteisölle, joka on merkittävällä tavalla edistänyt syyttäjäntoiminnalle asetettuja tavoitteita. "Tällä kertaa kahden mitalinsaajan ansiot liittyvät syyttäjien osaamisen kehittämiseen ja sen hyväksi tehtyyn pitkäaikaiseen, monipuoliseen ja vaikuttavaan kouluttajan työhön" todetaan valtakunnansyyttäänviraston tiedotteessa.

  • Rikoksen johdosta tapahtuva luovuttaminen EIT:n arvioitavaksi

    Suomalainen lainsäädäntö rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta on jäänyt pahasti jälkeen kansainvälisestä kehityksestä. Euroopan unionin sisällä ja Pohjoismaiden kesken tapahtuvat luovuttamiset on säädetty 2000-luvulla EU:n direktiivien perusteella ja säännökset ovat melko pitkälti kunnossa. Sen sijaan luovuttaminen Suomesta EU:n ulkopuolelle tapahtuu 1970-luvun alkupuolella säädetyn lain mukaisesti, joka laki ei vastaa nykyaikaisia oikeusturvaodotuksia ja -velvoitteita.

    Lue lisää...

  • Uusi esitutkintalaki voimaan

    poliisin tunnuskuvaRikoksen esitutkintaa ja sen yhteydessä käytettäviä pakkokeinoja koskeva lainsäädäntö uudistuu vuoden 2014 alusta lähtien.

    Uudistus perustuu Esitutkinta- ja pakkokeinotoimikunnassa laadittuun ehdotukseen. Asianajaja Markku Fredman osallistui toimikunnan työhön ja on sittemmn ollut kuultavana eduskunnan kolmessa valiokunassaa uudistukseen liittyen.

    Uudistuksen myötä viranomaisten toimivaltuuksista säädetään nykyistä täsmällisemmin ja kattavammin, ottaen huomioon toisaalta perus- ja ihmisoikeuksien suoja ja toisaalta rikostorjunnan tarpeet.

    Lakiin lisätään uusia salaisia pakkokeinoja, joita voidaan käyttää salassa niiden kohteilta rikoksen selvittämiseksi. Uusia keinoja ovat tietojen hankkiminen telekuuntelun sijasta, henkilön tekninen seuranta, tekninen laitetarkkailu sekä suunnitelmallinen tarkkailu, peitelty tiedonhankinta, tietolähteen ohjattu käyttö ja valvottu läpilasku.

    Lue lisää...

  • Korotuksia oikeusapupalkkioihin 2014

    120px-euro banknotesValtion varoista julkisena oikeusapuna maksettavia palkkioita korotetaan vuoden 2014 alusta lukien. Oikeudenkäyntiavustajan tuntipalkkio nousee 10 eurolla ja on korotuksen jälkeen 110 euroa.

    Asiakohtaisia vähimmäispalkkioita korotetaan kutakin 15 eurolla. Käräjäoikeudessa suullisesti käsiteltävässä rikosasiassa uusi vähimmäispalkkio on 415 euroa. Jos istuntokäsittely on kestänyt pidempään kuin kolme tuntia, avustajan vähimmäispalkkio on 615 euroa. Muutoksenhakutuomioistuimen suullisessa käsittelyssä vähimmäispalkkiot ovat samat kuin rikosasiassa käräjäoikeudessa.

    Lue lisää...

  • Isyyslaki uudistetaan

    paragrafVuonna 1976 säädetty isyyslaki aiotaan lopultakin uudistaa. Korkeiman oikeuden osin perustuslain vastaiseksi ja Euroopan ihmisoikeusoikeustuomioistuimen ihmisoikeussopimuksen vastaiseksi tuomitsema lainsäädäntö on aiheuttanut suuria ongelmia monissa tapauksissa.

    Isyyslain uudistamista pohtinut työryhmä ehdottaa nykyisen, vuodesta 1976 voimassa olleen isyyslain kumoamista ja korvaamista uudella. Uudessa isyyslaissa isyyden tunnustamista sujuvoitettaisiin ja äidin oikeudesta vastustaa isyyden selvittämistä luovuttaisiin.

    Lue lisää...

  • KHO kritisoi kehitysvammalakia: äidin oikeutta tavata poikaansa rajoitettu laitomasti

    A oli valituksessaan hallinto-oikeudelle esittänyt, että hänen oikeuttaan pitää yhteyttä hänen asumispalveluyksikössä asuvaan, aikuiseen kehitysvammaiseen poikaansa rajoitettiin sosiaalityöntekijän allekirjoittamasta neuvottelumuistiosta ilmenevällä tavalla.

    Lue lisää...

  • Rikosasianajajan käsikirja ilmestyi

    21.5.2013

    Asianajaja Markku Fredmanin kirjoittama 945 sivuinen Rikosasianajajan käsikirja valmistui painosta 21.5.2013.

    Kirjan kustansi Talentum, jonka verkkokaupasta kirja on tilattavissa.

    Kirjan julkistamistilaisuus.

    Kirjan sisällysluettelo

    Kirja alkaa johdantoluvulla, jossa käsitellään historiaa ja asianajajakunnan merkitystä yhteiskunnassa.
    Toisessa luvussa selostetaan asianajotoimintaa koskevia säännöksiä ja määräyksiä rikosjuttuja hoitavan lakimiehen näkökulmasta. Esillä ovat asianajajalaki, laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista, esitutkintalaki sekä hyvää asianajajatapaa koskevat ohjeet. Luvussa selostetaan myös julkista oikeusapua, puolustusta ja  asianomistajan avustamista koskevia säännöksiä.
    Kolmannessa luvussa esitellään rikosprosessia koskevat säännökset ja menettelyt. Luku alkaa rikosilmoituksen tekemisestä ja päättyy tuomion täytäntöönpanoon ja ylimääräiseen muutoksenhakuun. Erityisen tarkasti tuo luku paneutuu sellaisiin kysymyksiin, jotka mielestäni ovat ongelmallisia. Asianosaisen oikeus saada viranomaiselta  tietoja ja tämän oikeuden peilikuvana viranomaisella olevan tiedon hyödyntämiskielto ovat tässä lavealti esitettyinä, koska niiden osalta käsitykset ovat kehitysvaiheessa ja ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut ovat luoneet paineita perinteisten käsitysten uudelleenarviointiin. Sama koskee ns. Salduz-periaatetta eli rikoksesta epäillyn mahdollisuutta saada avustaja kuulusteluun esitutkinnassa. Myös tunnistamismenettelyt olen käsitellyt melko tarkasti, koska niiden suhteen syyttäjät ja tuomioistuimet ovat hyväksyneet aivan kelvottomia menettelytapoja, joissa poliisi pitäytyy, kunnes nykymenoon puututaan.
    Neljäs luku käsittelee tiettyjä erityisprosesseja, kuten lähestymiskieltoa, rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista, vangin siirtoa kotimaahansa sekä pitkäaikaisvankien vapauttamista ja armahdusta.
    Mukana on myös lyhyet esitykset rikoksentekijän karkottamisesta ja ihmisoikeusvalituksista.
    Viidennessä luvussa on malliasiakirjoja rikosasianajajan tarpeisiin.

    Professori Jyrki Virolaisen kirja-arvio Rikosasianajajan käsikirjasta

  • Markku Fredmanille kunniamerkki

    Päivitetty 12.1.2013

    Tasavallan presidentti myönsi asianajaja Markku Fredmanille Suomen Valkoisen ruusun I luokan ritarimerkin.

    Mitali luovutettiin Suomen Asianajajaliiton valtuuskunnan kokouksen yhteydessä Kalastajatorpalla 10.1.2013.

    Kuvassa vasemmalla Suomen Asianajajaliiton hallituksen puheenjohtaja Mika Ilveskero, toinen palkittu asianajaja Jaakko Tuurihalme sekä oikealla liiton valtuuskunnan puheenjohtaja Antti Vainio.

Asianajotoimisto Fredman & Månsson

Asianajotoimisto Fredman & Månssonin osakkaina ovat asianajaja, varatuomari Markku Fredman ja asianajaja, varatuomari Ulf Månsson.

Katso tiedot »

Ota yhteyttä

Hämeentie 68 A, 2. krs, 00550 Helsinki

Puhelin:

  • Fredman 0400-464094
  • Månsson 0400-605202

Telefax 09-2787211

Yhteystiedot »