Uutiset
-
Asianajovuoden avajaiset
Asianajaja Markku Fredman osallistui 15.1.2021 toisena keskustelijana Suomen Asianajajaliiton verkossa järjestämään Asianajovuoden avajaiset tapahtumaan. Puheenjohtajana oli toimitaja Paavo Teittinen ja toisena keskustelijana asianajaja Johanna Rantanen.Keskustelun aiheena oli mm. asianajajakunnan tulevaisuus ja asianajotoiminnan sääntely.
Keskustelua kuvattu Almatalentin Juristikirjeessä 27.1.2021
-
Markku Fredman Ruotsin TV:n haastattelussa
Ruotsin TV:n, STV:n suomenkileinen toimistus haastatteli asianajaja Markku Fredmania liittyen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuun, jossa ruotsisuomalaisten syrjintää koskeva valitus oli jätetty tutkimatta. -
Asianajajaoikeuden killan verkkosivut avattu
Asianajajaoikeuden kilta on koronapandemian takia joutunut peruuttamaan kaksi vuodelle 2020 suunniteltua keskustelutilaisuutta. Hiljaiselon aikana olemme kuitenkin avanneet verkkosivut osoitteessa kilta.asianajajat.fi.Sivustolla on luettelo kaikista tähän mennessä pidetyistä keskustelutilaisuuksista aiheineen. Mikäli esitys on myöhemmin julkaistu Defensor Legis -lehdessä, on luettelossa linkit artikkelin sähköiseen versioon Edilex-palvelussa. Valitettavasti Edilex on maksullinen palvelu. Lisäksi verkkosivuilla esitellään asianajajaoikeudellista kirjallisuutta ja siellä on kuvia aiemmista tilaisuuksista. Jatkossa, kun kokoontumiset ovat jälleen mahdollisia, sivuilla kerrotaan tulevista tilaisuuksista.
Asianajaja Markku Fredman toimii kiltavanhimpana
-
Pohjoismainen vastarintaliike lakkautettiin
Korkein
oikeus vahvisti alempien oikeusasteiden ratkaisun ja lakkautti Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) toiminnan.Lakkauttamiusta vaati Poliisihallitus. Poliisihallituksen asiamiehenä toimi asianajaja Markku Fredman.
-
Esitutkinta ja pakkokeinot -kirjasta uusi kuudes painos
Alma Talentin kustantamasta kirjasta Esitutkinta ja pakkokeinot ilmestyi toukokuun viimeisellä viikolla uusi kuudes painos.
Kirjan ensimmäinen versio ilmestyi 1980-luvun lopussa kun maamme ensimmäiset esitutkinta- ja pakkokeinolait tulivat voimaan. Kirjan kirjoittivat tuolloin Poliisiopiston johtaja, poliisineuvos Klaus Helminen, poliisiylitarkastaja Pertti Virolainen ja lainsäädäntöneuvos Kari Lehtola.
He julkaisivat kirjasta useita painoksia kunnes kirjoittajajoukko uudistui vuoden 2012 painoksessa, joka julkaistiin heti kun eduskunta oli hyväksynyt kokonaan uudistetut esitutkinta- ja pakkokeinolait. Klaus Helminen jatkoi edelleen kirjoittajakunnan vetäjänä ja mukaan tulivat asianajaja Markku Fredman, lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva, professori Matti Tolvanen ja lainsäädäntöjohtaja, sittemmin poliisipäällikkö Marko Viitanen.
Kirjan kuudennen painoksen myötä Klaus Helminen jättäytyi pois kirjoittajakunnasta, mutta hänen työnsä näkyy edelleen kirjan rakenteessa ja paljolti myös sisällössä. Kuudes painos on ajankohtainen, koska edellisen, vuonna 2014 ilmestyneen painoksen jälkeen on pantu täytäntöön useita EU:n rikosprosessuaalisia direktiivejä ja vuonna 2016 uudistettu todistelua oikeudenkäynnissä koskeva uudistus ulotti vaikutuksensa myös esitutkintaan ja pakkokeinoihin.
Kirjassa on nyt kokonaan uusi jakso, jossa käsitellään sanavapausrikoksia ja niiden tutkinnassa käytettäviä erityisiä pakkokeinoja.
Kirjassa on 1260 sivua. Kooltaan se vastaa Suomen Laki -teoksen sivukokoa.
-
Poliiseille tuomio tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja vammantuottamuksesta
Korkein oikeus tuomitsi 15.4.2020 kaksi itäsuomalaista poliisimiestä 35 päiväsakon ja 30 päiväsakon suuruisiin sakkorangaistuksiin tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. KKO piti hovioikeuden ratkaisun osittain ennallaan.Markku Fredman Rikospaikan haastattelussa
Markku Fredman oli 4.3.2020 MTV3:n Rikospaikka-ohjelman haasattelussa. Aiheina mm. mammuttimaiset oikeudenkäynnit ja huumausainejuttujen rangaistustaso.
KKO: Perintöoikeutta ei ollut menetetty
Korkein oikeus on tänään 14.1.2020 antanut viimeisen sanan lähes 20 vuotta kestäneessä oikeustaistelussa. Jutun kantaja on syntynyt avioliiton ulkopuolella ja sai tietää isänsä henkilöllisyyden vuonna 2001. Hän ajoi jo silloin kannetta isyyden vahvistamiseksi, mutta kanne jätettiin tutkimatta silloisen isyyslain voimaanpanolain kanneaikasäännöksen johdosta: kanne olisi pitänyt nostaa lokakuuhun 1981 mennessä.
Ulf Månsson eläkkeelle
Asianajaja Ulf Månsson on jäänyt eläkkeelle 16.12.2019 alkaen harjoitettuaan asianajoa toimiston osakkaana vuodesta 1988 alkaen.
Ulf Månsson har gått i pension och därför åtar sig advokatbyrån inte nya uppdrag på svenska. Månsson handhar endast de uppdrag han har på hälft.
Om ni har originaldokument som förvaras hos oss kan ni, om ni så önskar, komma överens per e-brev om att avhämta dem: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Markku Fredmanista dosentti
Helsingin yliopiston kansleri on 28.11.2019 oikeustieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston esityksestä myöntänyt oikeustieteen tohtori Markku Fredmanille prosessioikeuden dosentin arvon.Yliopisto voi hakemuksesta myöntää dosentin arvon tohtorille, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito. Tiedekuntaneuvosto arvioi, täyttääkö hakija dosentin arvon myöntämisen edellytykset. Ennen arviointia tiedekuntaneuvosto hankkii lausunnon hakijan tieteellisestä pätevyydestä kahdelta asiantuntijalta ja lisäksi opetustaitotoimikunta arvioi hakijan opetustaidon. Tieteellisessä arvioinnissa huomioidaan tieteellinen, erityisesti vertaisarvioitu tuotanto haettavan alan kannalta. Edellytetään vähintään kahden väitöskirjan verran korkeatasoista tutkimusta (sekä monografiat että tutkimusartikkelit otetaan huomioon).
Yliopiston kansleri päättää arvon myöntämisestä. (Yliopistolaki 558/2009 §89; HY:n johtosääntö 52§)
Dosentti voi osallistua edustamansa tieteenalan opetuksen antamiseen, opiskelijoiden ohjaukseen ja opinnäytteiden tarkastamiseen sekä muuhun yliopistolliseen toimintaan kulloinkin erikseen sovittavalla tavalla.