Uutiset
-
Ulf Månsson eläkkeelle
Asianajaja Ulf Månsson on jäänyt eläkkeelle 16.12.2019 alkaen harjoitettuaan asianajoa toimiston osakkaana vuodesta 1988 alkaen.
Ulf Månsson har gått i pension och därför åtar sig advokatbyrån inte nya uppdrag på svenska. Månsson handhar endast de uppdrag han har på hälft.
Om ni har originaldokument som förvaras hos oss kan ni, om ni så önskar, komma överens per e-brev om att avhämta dem: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
-
Markku Fredmanista dosentti
Helsingin yliopiston kansleri on 28.11.2019 oikeustieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston esityksestä myöntänyt oikeustieteen tohtori Markku Fredmanille prosessioikeuden dosentin arvon.Yliopisto voi hakemuksesta myöntää dosentin arvon tohtorille, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito. Tiedekuntaneuvosto arvioi, täyttääkö hakija dosentin arvon myöntämisen edellytykset. Ennen arviointia tiedekuntaneuvosto hankkii lausunnon hakijan tieteellisestä pätevyydestä kahdelta asiantuntijalta ja lisäksi opetustaitotoimikunta arvioi hakijan opetustaidon. Tieteellisessä arvioinnissa huomioidaan tieteellinen, erityisesti vertaisarvioitu tuotanto haettavan alan kannalta. Edellytetään vähintään kahden väitöskirjan verran korkeatasoista tutkimusta (sekä monografiat että tutkimusartikkelit otetaan huomioon).
Yliopiston kansleri päättää arvon myöntämisestä. (Yliopistolaki 558/2009 §89; HY:n johtosääntö 52§)
Dosentti voi osallistua edustamansa tieteenalan opetuksen antamiseen, opiskelijoiden ohjaukseen ja opinnäytteiden tarkastamiseen sekä muuhun yliopistolliseen toimintaan kulloinkin erikseen sovittavalla tavalla.
-
Asianajaja Markku Fredman KKO:n asianajajapäivässä
Korkein oikeus järjesti 8.11.2019 neljännen kerran Suomen Asianajajaliiton kanssa sidosryhmäseminaarin. Noin 600 hengen seminaarissa asianajaja Markku Fredman puhui aiheesta Unionin perusoikeuskirjan merkitys asianajotyössä.
-
Markku Fredmanille Asianajajaliiton tunnustus
Asianajajaliitto palkitsi satavuotisjuhlissaan Finlandiatalolla eri alojen oikeusvaikuttajia.
Asianajaja on oikeusvaikuttaja. Asianajajaliitto on halunnut juhlavuonnaan tuoda esiin asianajajien tekemää tärkeää, usein julkisuudelta piiloon jäävää oikeuspoliittista työtä tasa-arvoisemman yhteiskunnan eteen nimeämällä 100 oikeusvaikuttajaa. Nimeämistä edelsi keväällä 2019 liiton viestintäkampanja, jossa kaikki halukkaat saivat ehdottaa perusteluineen oikeusvaikuttajia eri kategorioihin, ja asianajajista koostuva 100 oikeusvaikuttajaa -lautakunta teki lopullisen valinnan.
Asianajajaliitto nimesi 100 oikeusvaikuttajaa seuraavissa kategorioissa:
- Pro bono: Kuka asianajaja on hyödyntänyt omaa ammattitaitoaan myös yhteisen hyvän edistämisessä?
- Luottamushenkilö: Kuka asianajajista tekee aktiivista vaikuttamistyötä liiton toiminnan kehittämiseksi?
- Oikeuspoliittinen vaikuttaja: Kuka vaikuttaa viemällä oikeusvaltiota eteenpäin?
- Uudistaja: Kuka asianajaja uskaltaa tehdä tulevaisuutta jo tänään?
- Nuori asianajaja: Kuka nuori asianajaja vie raikkaasti eteenpäin alan tärkeitä arvoja?
Luokassa Oikeuspoliittinen vaikuttaja palkittiin parhaana asianajaja Markku Fredman.
-
Tanskassa havaittu televalvontatiedoissa virheitä
The New York Times uutisoi 20.8.2019 Tanskassa ilmenneistä ongelmista televalvontatietojen käsittelyssä.
Teleoperaattorilta saatu raakadata ei sellaisenaan konvertoitunut poliisin järjestelmään. Myös paikannustiedoissa havaitiin poikeavuuksia.
https://www.nytimes.com/2019/08/20/world/europe/denmark-cellphone-data-courts.html
Tanskan oikeusministerin lausunto asiasta: http://www.justitsministeriet.dk/nyt-og-presse/pressemeddelelser/2019/nye-alvorlige-oplysninger-i-teledata-sagen
-
Oikeusmuotoilulla parempaa palvelua
Asianajaja Markku Fredman oli haastateltavana Laurea-ammattikorkeakoulun oikeusmuotoilun opiskelijoiden videolla. Laurea-ammattikorkeakoulu tarjoaa ensimmäisenä maailmassa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa oikeusmuotoilun koulutusta.
-
Syytteet hylättiin saamelaisten kalastusjutussa
Lapin käräjäoikeus hylkäsi syytteet jutussa, jossa oli kyse saamelaisten oikeudesta kalastaa ilman Metsähallituksen lupaa kotijoessaan Vetsijoessa.Käräjäoikeus katsoi, etteivät syytetyt ole ylittäneet sitä oikeutta, joka heillä paikallisina saamelaisina on perustuslain 17 pykälän 3 momentin nojalla. Tuon säännöksen mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Perinteinen lohikalastus on osa tätä kulttuuria.
Tapausta kommentoitu seuraavasti:
- Jyrki Virolainen: Saamelaisten kalastusjutun syytteet nurin käräjäoikeudessa
- YLE: Oikeusoppineet toivovat KKO:n ennakkopäätöstä saamelaisten kalastusoikeusjutussa: "Merkittävä asia ja poikkeuksellinen ratkaisu"
- Heta-Elena Heiskanen: Lapin käräjäoikeuden ihmisoikeustuomiot turvaavat saamelaisten kalastusoikeudet
Käräjäoikeus perusteli tuomiotaan seuraavasti:
-
YK:n ihmisoikeusjulistus 70 vuotta 10.12.2018
YK:n ihmisoikeusjulistuksen hyväksymisestä tulee tänään 10.12.2018 kuluneeksi 70 vuotta.Julistus ei ole oikeudellisesti jäsenvaltioita sitova, mutta se on muodostanut lähtötason myöhemmin sitoviksi hyväksytyille eri alojen ihmisoikeussopimuksille.
Eduskunnan kirjaston sivulla selvitys, miten julistus hyväksyttiin.
-
Markku Fredmanin väitteli tohtoriksi
Asianajaja Markku Fredman väitteli oikeustieteen tohtoriksi Turun yliopistossa 19.5.2018
-
Asianajaja Markku Fredmanin väitös
Asianajaja Markku Fredman väittelee oikeustieteen tohtoriksi Turun yliopiostossa 19.5.2018
Turun yliopiston tiedote 17.5.2018
Rikoksesta epäillyn ja syytetyn puolustusasianajajan tehtävät ovat lisääntyneet jatkuvasti 1980-luvulta alkaen. Turun yliopistoon väitöskirjan tehnyt Markku Fredman tarkasteli tutkimuksessaan puolustusasianajajan roolin kehitystä Suomessa 1980-luvulta nykypäivään.Suomessa alkoi 1980-luvun lopulla suurten prosessiuudistusten sarja, joilla uudistettiin rikosoikeudenkäynnit jo 1890-luvulla ilmaistujen suuntaviivojen mukaisesti. Rikoksesta epäillyn ja syytetyn puolustusasianajaja sai vuonna 1989 uusia tehtäviä rikosten esitutkinnassa, ja sen jälkeen on tullut jatkuvasti uusia menettelyjä ja muutoksia, joissa puolustajan rooli on ollut keskeinen.– Tehtävien lisääntyminen ja niiden entistä suurempi vaativuus johtivat siihen, että vuonna 2001 säädettiin syytetyn avustaminen sallituksi vain lakimieskoulutuksen saaneille. Vuonna 2013 otettiin käyttöön toimilupajärjestelmä, jonka jälkeen puolustajaksi kelpasi vain asianajaja, oikeusaputoimiston julkinen oikeusavustaja tai niin sanottu lupalakimies, Markku Fredman kertoo.
Vuonna 2014 tuli voimaan säännös, jonka mukaan rikoksesta epäillylle on määrättävä puolustaja viran puolesta hänen tahdostaan riippumatta, jos oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaaminen sitä edellyttää.
– Puolustusasianajajat ovat saaneet uusia tehtäviä muun muassa pakkokeinoasioissa, kuulusteluavustamisessa, syyteneuvotteluissa, todistajien kuulemisessa, asiantuntijatodistelussa, elinkautisvankien vapauttamismenettelyssä, poissa olevan päämiehen edustamisessa, luovuttamisasioissa ja rikosasioista tiedottamisessa. Ihmisoikeuksien valvonta perustuu yksilövalituksille ja asianajajat ovatkin tehneet Suomesta satoja valituksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen rikosprosessiin liittyen, Fredman sanoo.