Uutiset
-
Perinnönjaon oikaisusta erityissäännökset
Perinnönjako voidaan jatkossa oikaista, jos uusi perillinen tai perinnönjaossa sivuutettu oikaisua vaatii. Säännöksiä sovelletaan tilanteissa, joissa lapsen ja vanhemman suhde vahvistetaan vasta perinnönjaon jälkeen esimerkiksi isyyden vahvistamkisella tai perillinen on sivuutettu aiemmin toimitetussa perinnönjaossa. Tasavallan presidentti vahvisti lainmuutokset 30.12.2015.Fredman & Månsson muutti Vallilaan
Asianajotoimisto Fredman & Månsson Oy muutti syyskuun 2015 lopussa uusiin tiloihin.
Uudet tilat sijaitsevat Vallilassa, Hämeentien ja Mäkelänkadun kulmassa. Osoite on Hämeentie 68 A, 00550 Helsinki, mutta sisäänkäynti on Mäkelänkadun puolelta.
Toimisto sijaitsee A-portaan toisessa kerroksessa.
Muista muutoksista toimistossamme kerrotaan aiemmalla sivulla.
Muutoksia Asianajotoimisto Fredman & Månsson Oy:ssa
Asianajotoimisto Fredman & Månsson Oy:n toiminnassa tapahtuu muutoksia.
Asianajaja Maija Häyrinen on siirtynyt toimiston palveluksesta omaan toimistoonsa 10.4.2015.
1.5.2015 siirtyy asianajaja Veronica Dalenius Asianajotoimisto Reims & Con palvelukseen.
1.9.2015 myös asianajaja Jussi Sarvikivi siirtyy Reimsin toimistoon.
Lokakuun alusta toimisto muuttaa uusiin tiloihin Helsingin Vallilassa, missä siis asianajajat Markku Fredman ja Ulf Månsson jatkavat toimintaa.
Toimiston osoite 1.10.2015 alkaen on Hämeentie 68 A, 2 krs. 00550 Helsinki
Uusi isyyslaki voimaan 1.1.2016
Tasavallan presidentti on vahvistanut eduskunnan hyväksymän uuden isyylain ja se tulee voimaan ensi vuoden alussa.Uusi isyyslaki sisältää monia menettelyllisiä helpotuksia: isyys voidaan esimerkiksi tunnustaa jo ennen lapsen syntymää.
Merkittävä muutos on myös isyyden vahvistamista koskevan kanneoikeuden palauttaminen takautuvasti niille, jotka ovat syntyneet avioliiton ulkopuolella ennen nykyisen isyyslain voimaantuloa.
Nykyisen lain säännös kanneoikeuden rajoituksesta on jätetty soveltamatta, jos lapsella on ollut este käyttää kanneoikeuttaan vuosina 1976-1981, jolloin se oli edellisen kerran mahdollista. Ks. Korkeimman oikeuden päätös 30.1.2012.
Asianajaja Markku Fredmania kuultiin eduskunnassa asiantuntijana kolmeen kertaan uuden isyyslain säätämisen yhteydessä. Ks. Isyyslakiesitys ei kelvannut perustuslakivaliokunnalle
Eduskunta hyväksyi todistelu-uudistuksen
Eduskunta hyväksyi osin muutettuna hallituksen esityksen HE 46/2014 koskien oikeudenkäymiskaaren 17-luvussa ja muissa laeissa olevien todistelusäännösten uudistamista. Näitä säännöksiä sovelletaan yleisissä tuomioistuimissa. Eduskunnssa on vireillä erillinnen esitys hallintotuomioistuinten todistelu-uudistuksesta.Isyyslakiesitys ei kelvannut perustuslakivaliokunnalle
Eduskunnan perustuslakivaliokunta ei hyväksynyt hallituksen esitykseen uudeksi isyyslaiksi sisältyvää säännöstä, jonka mukaan avioliiton ulkopuolella ennen 1.10.1976 syntyneillä ei olisi perintöoikeutta, jos isyyden vahvistamista koskeva kanne on nostettu vasta isän kuoleman jälkeen. (Ks. blogikirjoitus: Uusi isyyslaki rajoittaisi lapsen oikeutta perintöön)Perustuslakivaliokunnan lausunto asiaa käsittelevälle lakivaliokunnalle sisältää vaatimuksen, jonka mukaan lakiesityksestä on poistettava syrjivä säännös perintöoikeuden menettämisestä.
Perustuslakivaliokunta arvioi todistelu-uudistusta
Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi lausuntonsa Hallituksen esityksestä HE 46/2014, joka koskee oikeudenkäymiskaaren 17 luvun todistelua koskevien säännösten uudistamista. Nykyiset säännökset ovat pitkälti vuodelta 1948 ja ne ovat osin vanhentuneet ja puutteelliset. Uudistuskessa mm. esitetään, ettei todistaja enää antaisi valaa Jumalan nimeen vaan kaikki todistajat antaisivat vakuutuksen kunnian ja omantuntonsa kautta. Myös tavoitte selvittää totuus oikeudenkäynnissä on vanhakantainen. Esityksen mukaan tuomarin tehtävänä on arvoioida, mitä asiassa on näytetty. Tämä taas perustuu vain laissa määritellystä riittävästä todennäköisyydestä sen suhteen, että asia on siten kuin tuomioistuin päättää. Rikosasioissa todennäköisyyden pitää olla korkeampi kuin riita-asioissa.Isyysasiat jälleen KKO:n täysistunnossa
Korkein oikeus äänesti 28.5.2014 antamassaan ratkaisussa KKO 2014:35 äänin 9-8 siitä, miten tulee suhtautua purkuhakemukseen, joka koski KKO:n omaa vuonna 2003 antamaa ennakkopäätöstä KKO 2003:107. KKO katsoi vuonna 2003, ettei kantajalla ollut enää kanneoikeutta vaatia isyyden vahvistamista. Kantaja valitti asiassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. EIT totesi vuonna 2010 ratkaisussa Grönmark v. Suomi, että valittajan oikeutta perhe-elämän suojaan oli loukattu, ks. sitä koskeva uutinen. Tuomion perusteella haettiin purkua ja nyt niukka enemmistö KKO:n jäsensitä katsoi, ettei purkuhakemusta tule tässä vaiheessa tutkia, vaan KKO:n tulee jäädä odottamaan vireillä olevan lainsäädäntöhankkeen tuloksia ja ratkaista asia aikanaan tuon luvassa olevan lainsäädännön mukaisesti.Markku Fredmanille syyttäjälaitosmitali
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen myönsi 21.3.2014 syyttäjälaitospäivänä asianajaja Markku Fredmanille kolmannentoista syyttäjälaitosmitalin.Myöntämisen perusteena on asianajaja Fredmanin osallistuminen syyttäjien koulutukseen yli 10 vuoden ajan. Syyttäjien peruskurssilla hän on luennoinut ihmisoikeuksista esitutkinnassa.
Syyttäjälaitosmitali on arvokkain huomionosoitus, jota valtakunnansyyttäjä voi käyttää. Mitalia, jonka aiheena on Kaarlo Ignatiuksen kasvokuva, on tähän mennessä jaettu 12 kertaa.
Syyttäjälaitosmitali voidaan myöntää henkilölle, joka on erityisen ansiokkaasti palvellut syyttäjälaitosta, tai henkilölle, viranomaiselle tai muulle yhteisölle, joka on merkittävällä tavalla edistänyt syyttäjäntoiminnalle asetettuja tavoitteita. "Tällä kertaa kahden mitalinsaajan ansiot liittyvät syyttäjien osaamisen kehittämiseen ja sen hyväksi tehtyyn pitkäaikaiseen, monipuoliseen ja vaikuttavaan kouluttajan työhön" todetaan valtakunnansyyttäänviraston tiedotteessa.
Rikoksen johdosta tapahtuva luovuttaminen EIT:n arvioitavaksi
Suomalainen lainsäädäntö rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta on jäänyt pahasti jälkeen kansainvälisestä kehityksestä. Euroopan unionin sisällä ja Pohjoismaiden kesken tapahtuvat luovuttamiset on säädetty 2000-luvulla EU:n direktiivien perusteella ja säännökset ovat melko pitkälti kunnossa. Sen sijaan luovuttaminen Suomesta EU:n ulkopuolelle tapahtuu 1970-luvun alkupuolella säädetyn lain mukaisesti, joka laki ei vastaa nykyaikaisia oikeusturvaodotuksia ja -velvoitteita.