Uutiset
-
KKO 2017:40 (Koti)etsinnän jälkikontrolli
Asianajaja Markku Fredman kirjoitti professori Jyrki Virolaisen Prosessioikeusblogiin arvion korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2017:40, joka koskee rikoksen esitutkinnan yhteydessä toimistotiloihin tehdyn etsinnän jälkikäteistä kontrollia tuomioistumessa.
-
Markku Fredman Prosessioikeusblogin ensimmäinen vieraskirjoittaja
Emeritusprofessori Jyrki Virolaisen Prosessioikeusblogi on avoin myös muiden kirjoituksille. Tänään julkaistiin ensimmäisenä vieraskirjoituksena asianajaja Markku Fredmanin kirjoitus kotietsintää koskevasta tapauksesa KKO 2017:20. -
Ei ainuttakaan ihmisoikeusvalitusta hallituksen kommentoitavaksi vuonna 2016
Vuonna 2016 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei lähettänyt Suomen hallituksen vastattavaksi yhtää ainutta ihmisoikeusvalitusta. Vielä vuonna 2015 tällaisia valituksia oli neljä ja vuonna 2014 viisi. Lasku on selvä kun vuonna 2013 valituksia katsoittiin aiheelliseksi lähettää Suomen hallitukselle tiedoksi jopa 17 kappaletta.Lähivuosina näistä aiempien vuosien valituksista joku saattaa vielä johtaa Suomea koskevaan tuomioon, ellei kyseisten valitusten käsittelyä lopetata hallituksen vastineen jälkeen. Näyttää kuitenkin siltä että Suomea koskevat tuomiot muodostuvat jatkossa äärimmäisen harvinaisiksi. Eduskunnan oikeusasiamiehen vuosikertomusken mukaan vuoden 2015 lopussa EIT:ssä oli vireillä vain 14 suomalaisvalitusta, joista suurin osa tulee päätymään ilmeisen perusteettomien tapausten joukoon, eikä niistä anneta tuomiota.
Vuonna 2016 EIT antoi yhden Suomea koskevan tuomion, vuonna 2015 tuomioita annettiin seitsemän.
Tästä linkistä saa näkyviin Suomea koskevien valitusten kommunikoinnit eli hallitukselle vastinetta varten lähetettyjen valitusten listauksen:
Tilanne 3.1.2017:
Ks. myös Helsingin Sanomien juttu: Suomalaisvalitusten määrä EIT:ssä romahti – satojen valitusten sijasta vireillä enää 14 juttua
-
Perinnönjaon oikaisusta erityissäännökset
Perinnönjako voidaan jatkossa oikaista, jos uusi perillinen tai perinnönjaossa sivuutettu oikaisua vaatii. Säännöksiä sovelletaan tilanteissa, joissa lapsen ja vanhemman suhde vahvistetaan vasta perinnönjaon jälkeen esimerkiksi isyyden vahvistamkisella tai perillinen on sivuutettu aiemmin toimitetussa perinnönjaossa. Tasavallan presidentti vahvisti lainmuutokset 30.12.2015.Fredman & Månsson muutti Vallilaan
Asianajotoimisto Fredman & Månsson Oy muutti syyskuun 2015 lopussa uusiin tiloihin.
Uudet tilat sijaitsevat Vallilassa, Hämeentien ja Mäkelänkadun kulmassa. Osoite on Hämeentie 68 A, 00550 Helsinki, mutta sisäänkäynti on Mäkelänkadun puolelta.
Toimisto sijaitsee A-portaan toisessa kerroksessa.
Muista muutoksista toimistossamme kerrotaan aiemmalla sivulla.
Muutoksia Asianajotoimisto Fredman & Månsson Oy:ssa
Asianajotoimisto Fredman & Månsson Oy:n toiminnassa tapahtuu muutoksia.
Asianajaja Maija Häyrinen on siirtynyt toimiston palveluksesta omaan toimistoonsa 10.4.2015.
1.5.2015 siirtyy asianajaja Veronica Dalenius Asianajotoimisto Reims & Con palvelukseen.
1.9.2015 myös asianajaja Jussi Sarvikivi siirtyy Reimsin toimistoon.
Lokakuun alusta toimisto muuttaa uusiin tiloihin Helsingin Vallilassa, missä siis asianajajat Markku Fredman ja Ulf Månsson jatkavat toimintaa.
Toimiston osoite 1.10.2015 alkaen on Hämeentie 68 A, 2 krs. 00550 Helsinki
Uusi isyyslaki voimaan 1.1.2016
Tasavallan presidentti on vahvistanut eduskunnan hyväksymän uuden isyylain ja se tulee voimaan ensi vuoden alussa.Uusi isyyslaki sisältää monia menettelyllisiä helpotuksia: isyys voidaan esimerkiksi tunnustaa jo ennen lapsen syntymää.
Merkittävä muutos on myös isyyden vahvistamista koskevan kanneoikeuden palauttaminen takautuvasti niille, jotka ovat syntyneet avioliiton ulkopuolella ennen nykyisen isyyslain voimaantuloa.
Nykyisen lain säännös kanneoikeuden rajoituksesta on jätetty soveltamatta, jos lapsella on ollut este käyttää kanneoikeuttaan vuosina 1976-1981, jolloin se oli edellisen kerran mahdollista. Ks. Korkeimman oikeuden päätös 30.1.2012.
Asianajaja Markku Fredmania kuultiin eduskunnassa asiantuntijana kolmeen kertaan uuden isyyslain säätämisen yhteydessä. Ks. Isyyslakiesitys ei kelvannut perustuslakivaliokunnalle
Eduskunta hyväksyi todistelu-uudistuksen
Eduskunta hyväksyi osin muutettuna hallituksen esityksen HE 46/2014 koskien oikeudenkäymiskaaren 17-luvussa ja muissa laeissa olevien todistelusäännösten uudistamista. Näitä säännöksiä sovelletaan yleisissä tuomioistuimissa. Eduskunnssa on vireillä erillinnen esitys hallintotuomioistuinten todistelu-uudistuksesta.Isyyslakiesitys ei kelvannut perustuslakivaliokunnalle
Eduskunnan perustuslakivaliokunta ei hyväksynyt hallituksen esitykseen uudeksi isyyslaiksi sisältyvää säännöstä, jonka mukaan avioliiton ulkopuolella ennen 1.10.1976 syntyneillä ei olisi perintöoikeutta, jos isyyden vahvistamista koskeva kanne on nostettu vasta isän kuoleman jälkeen. (Ks. blogikirjoitus: Uusi isyyslaki rajoittaisi lapsen oikeutta perintöön)Perustuslakivaliokunnan lausunto asiaa käsittelevälle lakivaliokunnalle sisältää vaatimuksen, jonka mukaan lakiesityksestä on poistettava syrjivä säännös perintöoikeuden menettämisestä.
Perustuslakivaliokunta arvioi todistelu-uudistusta
Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi lausuntonsa Hallituksen esityksestä HE 46/2014, joka koskee oikeudenkäymiskaaren 17 luvun todistelua koskevien säännösten uudistamista. Nykyiset säännökset ovat pitkälti vuodelta 1948 ja ne ovat osin vanhentuneet ja puutteelliset. Uudistuskessa mm. esitetään, ettei todistaja enää antaisi valaa Jumalan nimeen vaan kaikki todistajat antaisivat vakuutuksen kunnian ja omantuntonsa kautta. Myös tavoitte selvittää totuus oikeudenkäynnissä on vanhakantainen. Esityksen mukaan tuomarin tehtävänä on arvoioida, mitä asiassa on näytetty. Tämä taas perustuu vain laissa määritellystä riittävästä todennäköisyydestä sen suhteen, että asia on siten kuin tuomioistuin päättää. Rikosasioissa todennäköisyyden pitää olla korkeampi kuin riita-asioissa.