Uutiset
-
Asianajaja Markku Fredman palkittiin perusoikeustyöstään Matti Ylöstalo -palkinnolla
Markku Fredman palkittiin Asianajajaliiton 90-vuotisjuhlan yhteydessä Suomen merkittävimmällä asianajajakunnan myöntämällä tunnustuksella.
Asianajajaliiton säätiön luovuttamaa Matti Ylöstalo -palkintoa perusteltiin erityisesti Fredmanin monipuolisella ja näkyvällä työllä tavallisten ihmisten oikeudellisten ongelmien parissa. Fredmanin asianajoura alkoi 1980-luvulla ja ensimmäisten asianajajien joukossa hän painotti toimeksiantoja hoitaessaan perus- ja ihmisoikeuksia. Fredmanin ihmisoikeuksiin liittyvistä toimeksiannoista 15 on ratkaistu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Hän onkin saanut julkisuudessa lisämääritelmän ”ihmisoikeusjuristi”.
Lukuisat Fredmanin toimeksiannot ovat saaneet laajaa julkista huomiota. Taustalla on kuitenkin yli 20 vuoden työ tavanomaisten rikos- ja perheoikeudellisten asioiden parissa. Fredman on hoitanut laajasti myös maahanmuuttoon liittyviä toimeksiantoja ja ollut perustamassa Pakolaisneuvonta-yhdistystä, joka nykyisin avustaa valtaosaa turvapaikanhakijoista.
-
Suomen Asianajajaliitto täyttää 90 vuotta
Suomen Asianajajaliitto juhlii 90-vuottaan perjantaina 16.10.2009. Liitto perustettiin vuonna 1919 yksityisoikeudelliseksi yhdistykseksi. Jo ennen Suomen itsenäistymistä oli perustettu paikallisia asianajajayhdistyksiä, ensimmäinen Viipuriin. Helsingin Asianajajayhdistys vietti tänä vuonna 100-vuotisjuhliaan, eli on perustettu 1909.Vuonna 1959 laki asianajajista muutti aiemman yhdistyksen julkisoikeudelliseksi yhteisöksi, jolla on laissa säädettynä tehtävänä mm. asianajajien valvonta ja kurinpito. Liiton valvontalautakunnan päätöksistä vaitetaan Helsngin hovioikeuteen. Aiemman yhdistyksen varat säätiöitiin Suomen Asianajajaliiton säätiöksi.
Liiton 90-vuotisjuhlia vietetään perjantaina 16.10.2009 Helsingin yliopiston suuressa juhlasalissa, jossa on läsnä myös Tasavallan presidentti. Juhlan jälkeen Säätytalolla on oikeusministeriön vastaanotto.
Juhlien yhteydessä julkistetaan dosentti Heikki Pihlajamäen kirjoittama suomalaisen asianajajakunnan historiateos.
-
Ihmisoikeustuomioistuin tuomitsi asianajajan ja asiakkaan välisen keskustelun salakuuntelun
Georgi Yordanov-tapaus - Yksityiselämän suoja - Laillisuusperiaate - Loukatun asema - Esitutkinta - Tekninen kuuntelu
EIT pani merkille, että Bulgarian tuomioistuimet olivat pitäneet kuuntelua lainvastaisena eikä nauhoituspöytäkirjaa ollut otettu näytöksi. Kuitenkin se oli ollut oikeudenkäyntiaineistossa koko oikeudenkäynnin ajan. Näytöstä poissulkemista ei voitu pitää hyvityksenä EIS 8 artiklan kannalta ilman vahingonkorvauksen vaatimisen mahdollisuutta. Niin ollen valittaja ei ollut menettänyt EIS 34 artiklan mukaista loukatun asemaansa, vaikka pöytäkirjaa ei ollut otettu todisteeksi. EIT totesi edelleen, että poliisin toimittamalla kuuntelulla oli riidatta puututtu valittajan EIS 8 artiklan 1 kohdan mukaisiin oikeuksiin.
-
Hovioikeuteen esitetään uutta jatkokäsittelylupajärjestelmää
Hovioikeuksissa esitetään otettavaksi käyttöön jatkokäsittelylupa. Valitusoikeutta käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen ei rajoitettaisi, vaan kaikista tuomioista voisi edelleen valittaa. Jatkokäsittelylupa merkitsisi, että käräjäoikeuden päätöksestä tehdyn valituksen laajamittainen käsittely edellyttäisi tietyissä asioissa hovioikeuden myöntämää jatkokäsittelylupaa.Jatkokäsittelylupamenettely mahdollistaisi oikeusministeriön mielestä hovioikeuksien voimavarojen järkevän käytön niin, että muutoksenhaun kohteena olevan asian laatu voitaisiin ottaa nykyistä paremmin huomioon. Uudistuksen myös arvioidaan nopeuttavan asioiden käsittelyä.
Riita-asiassa tarvittaisiin jatkokäsittelylupa, jos velkaa tai muuta rahasaamista koskevan riidan häviöarvo ei ylitä 10 000 euroa. Häviöarvolla tarkoitetaan erotusta asianosaisen hovioikeudessa esittämän vaatimuksen ja käräjäoikeuden ratkaisun välillä. Jos häviöarvo on yli 10 000 euroa, lupaa ei tarvittaisi. -
Oikeudenkäynnin viivästymisestä voi saada rahallista hyvitystä
Oikeudenkäynnin kohtuuton viivästyminen voidaan jatkossa hyvittää asianosaiselle valtion varoista maksettavalla rahakorvauksella. Tasavallan presidentti vahvistaa yleisiä tuomioistuimia koskevan uuden lain huomenna perjantaina 29. toukokuuta tulemaan voimaan vuoden 2010 alusta.Lain tavoitteena on parantaa asianosaisten oikeussuojaa ja panna täytäntöön Euroopan ihmisoikeussopimuksesta aiheutuvat velvoitteet.
Yleisiä tuomioistuimia ovat käräjäoikeudet, hovioikeudet ja korkein oikeus. Hyvitystä asian käsittelyn pitkittymisestä on vaadittava pääasiaa käsittelevältä tuomioistuimelta ennen käsittelyn päättymistä. Hyvityksen tarkoituksena on korvata viivästymisen aiheuttamaa huolta ja epävarmuutta. Käytännössä hyvitystä maksettaisiin enintään 10 000 euroa.
Uutta on myös, että asianosainen voi ensi vuoden alusta saada joudutettua asiaansa vaatimalla käräjäoikeutta määräämään käsittelyn kiireelliseksi. Ratkaisun asiassa tekee yleensä laamanni. Kiireelliseksi määrääminen on mahdollista poikkeuksellisesti, jos siihen on erityisen painava syy. Harkinnassa otetaan huomioon muun muassa oikeuskäsittelyn siihenastinen kesto sekä asian laatu ja merkitys asianosaiselle.
-
Perheen sisäinen adoptio tulee mahdolliseksi rekisteröidyille pareille
Rekisteröidyssä parisuhteessa elävillä on jatkossa mahdollisuus adoptoida parisuhteen toisen osapuolen lapsi. Perheen sisäisen adoption jälkeen lasta pidetään parin yhteisenä lapsena.
Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lainmuutos huomenna perjantaina 29. toukokuuta. Laki tulee voimaan 1.9.2009.
Ennen kuin adoption vahvistamista voidaan hakea, osapuolten tulee saada ottolapsineuvontaa. Sitä antaa kotikunnan sosiaalitoimi tai Pelastakaa Lapset ry. Rekisteröidyt parit, jotka suunnittelevat perheen sisäistä adoptiota, voivat hakeutua ottolapsineuvontaan jo ennen lain voimaantuloa.
-
Poliisin toimivaltuuksia koskeviin lakeihin ehdotetaan uudistuksia
24.5.2009Rikostutkintaa, rikosten estämistä ja muuta poliisin toimintaa säätelevät lait tulisi uudistaa nykyistä täsmällisemmäksi ja kattavammaksi kokonaisuudeksi, ehdottaa oikeusministeriön ja sisäasiainministeriön asettama toimikunta. Uudistuksessa otettaisiin huomioon toisaalta perus- ja ihmisoikeuksien suoja ja toisaalta rikostorjunnan tarpeet.Toimikunta luovutti ehdotuksensa esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilainsäädännön uudistamiseksi oikeusministeri Tuija Braxille ja sisäasiainministeri Anne Holmlundille. Ehdotuksen keskeisenä tavoitteena on yhtenäistää salaisia tiedonhankintamenetelmiä koskevia pakkokeinolain ja poliisilain säännöksiä. Tuomioistuimen päätettäväksi siirtyisi oikeusturvavaikutuksiltaan ongelmallisimpien menetelmien eli peitetoiminnan ja valeoston käyttäminen. Markku Fredman edusti toimikunnassa asianajajakuntaa. Hän jätti yhdessä asianajaja Tuija Turpeisen kanssa mietintöön eriävän mielipiteen.
-
Pikaluottojen markkinointiin ja myöntämiseen esitetään tiukennuksia
Lainsäädäntöä aiotaan muuttaa pikaluottojen tarjonnassa esiintyneiden ongelmien vähentämiseksi. Hallitus esittää, että pikaluottoja ja muita pieniä ja lyhytaikaisia luottoja markkinoitaessa olisi ilmoitettava luoton todellinen vuosikorko. Lainanhakijan henkilöllisyys olisi todennettava eikä lainarahoja saisi käyttöönsä yöllä. Kaikkien kulutusluottojen viivästyskoroille säädettäisiin tietyn määräajan jälkeen yläraja.
Hallitus hyväksyi esityksen ja se on tarkoitus antaa eduskunnalle presidentin esittelyssä perjantaina 8. toukokuuta.
-
EIT:lta tuomio Suomelle epäoikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä
.svg/600px-Stars_of_the_European_Union_(bw).svg.png)
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on tänään antanut tuomion asiassa Marttinen v. Suomi. EIT katsoi, että valittajan oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin oli loukattu, kun hänet tuomittiin sakkoon siitä syystä, että hän kieltäytyi vastaamaan ulosottoselvityksessä tehtäviin kysymyksiin.Valittaja väitti kansallisessa prosessissa, että hän ei ollut velvollinen kertomaan ulosotossa asioista, joista hänellä oli oikeus kieltäytyä kertomasta häneen kohdistuneiden velallisen rikoksia koskeneiden epäilyjen vuoksi käynnissä olleessa esitutkinnassa. Korkein oikeus antoi valittajan asiassa ennakkopäätöksen KKO 2002:116. Samankaltainen kysymys oli esillä tapauksessa KKO 2003:13.
Korkein oikeus on myös viime perjantaina 17.4.2009 katsonut tapauksessa KKO 2009:27, että velallisen tulee ilmoittaa myös sellainen omaisuus, jonka osalta epäillään rikosta.
EIT totesi asiasta seuraavaa:
-
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos tutki telepakkokeinojen oikeussuojajärjestelmää
Käräjäoikeudet myöntävät vuosittain poliisille ja tullille noin 2 500 lupaa telekuunteluun ja televalvontaan. Tutkimuksessa selvitettiin lupajärjestelmän toimintaa ja sen roolia oikeussuojajärjestelmän osana. Tutkimuksen mukaan lupajärjestelmä toimii pääpiirteissään hyvin. Ongelmia tuli kuitenkin esiin, kuten päätösten perustelujen vaihteleva taso ja jälkikäteisilmoitusten puuttuminen tai lykkääminen osassa tapauksia. Lupajärjestelmää täydentämään tarvitaan kuitenkin sekä poliisin sisäistä että ulkopuolista muuta valvontaa. Merkittävä osa valvontavastuusta kuuluu Eduskunnan oikeusasiamiehelle, jonka rooli oikeussuojajärjestelmän kannalta on muodostunut keskeiseksi. Tutkimuksessa pohditaan eri kehittämisvaihtoehtoja, kuten tuomioistuimen tai syyttäjän roolin vahvistaminen taikka asiantuntijavalvonnan lisääminen.