Uutiset
-
Läheisväkivalta aina virallisen syytteen alaiseksi
Lievät pahoinpitelyt aiotaan siirtää virallisen syytteen alaisiksi silloin, kun ne kohdistuvat alaikäiseen tai tekijälle läheiseen henkilöön taikka henkilöön, joka suorittaa työtehtäviään. Uudistuksella halutaan parantaa näiden erityistä suojaa tarvitsevien uhrien asemaa ja osoittaa entistä selvemmin tekojen moitittavuus.
Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle presidentin esittelyssä perjantaina 11. kesäkuuta. Tavoitteena on, että uusi laki tulisi voimaan vuoden 2011 alussa.
Nykyisin rankaiseminen lievästä pahoinpitelystä edellyttää, että uhri vaatii tekijälle rangaistusta. Kun nämä rikokset tulisivat virallisen syytteen alaisiksi, esitutkinnan käynnistäminen ja tekijän saattaminen vastuuseen eivät olisi enää riippuvaista uhrin tahdosta. Poliisille tulisi myös velvoite selvittää tapahtumainkulkua esimerkiksi kotihälytyksen yhteydessä nykyistä laajemmin.
Avopuolisoiden omaisuuden erottelu tulossa lakiin
Avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta esitetään säädettäväksi laki, jota sovellettaisiin omaisuuden erotteluun avoliiton päättyessä. Avopuolisoilla olisi oikeus hakea pesänjakajaa erottelun toimittamiseksi. Avopuolisolla olisi myös tietyin edellytyksin oikeus saada hyvitystä yhteistalouteen antamastaan panoksesta.Uudistuksen tavoitteena on edistää oikeudenmukaisuutta avoliiton aikana karttuneen omaisuuden jaossa ja tarjota riidanratkaisumenettely, jos avopuolisot eivät pysty sopimaan asiasta keskenään. Ehdotuksen tavoitteena ei ole rinnastaa avopuolisoita aviopuolisoihin. Ehdotus poikkeaa Ruotsin mallista, joka antaa avopuolisoille lähes avio-oikeuteen rinnastuvan oikeuden yhteiseen kotiin ja koti-irtaimistoon.
Ehdotetut uudet säännökset koskisivat avopareja, jotka ovat eläneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta sekä avopareja, joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Säännökset soveltuisivat niin samaa kuin eri sukupuolta oleviin avopareihin. Avopuolisot voisivat keskinäisellä sopimuksellaan poiketa useimmista ehdotetun lain säännöksistä.
Esityksen mukaan avopuoliso voisi vaatia omaisuuden erottelua avoliiton päätyttyä. Lähtökohtana erottelussa olisi, että kumpikin avopuoliso pitää oman omaisuutensa. Irtaimisto katsottaisiin kuitenkin yhteiseksi, ellei voida osoittaa, kummalle avopuolisolle se kuuluu.
Avopuolisolla olisi oikeus hyvitykseen, jos hän on auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan omaisuuttaan ja omaisuuden jakaminen ainoastaan omistuksen perusteella merkitsisi hyötymistä toisen kustannuksella. Hyvityksen saaminen edellyttäisi, että epäsuhta avopuolisoiden panostuksissa ei ole vähäinen.
Hyvitykseen oikeuttava panos voisi olla esimerkiksi taloustyötä kotona toisen avopuolison kartuttaessa omaisuuttaan työelämässä. Myös merkittävä rakennus- ja korjaustyö tai pitkäaikainen hoivatyö kotona toisen avopuolison hyväksi voisi oikeuttaa hyvitykseen.
Veronkorotus estää veropetossyytteen, ne bis in idem
Päivitetty 21.3.2010, 9.4.2010 ja 6.7.2010
Rovaniemen hovioikeus katsoi täysistuntoratkaisussaan, että henkilöä, joka oli verovilpin perusteella saanut hallinnollisesti veronkorotuksen, ei voitu enää syyttää samasta vilpistä veropetoksena. Syyte jätettiin tutkimatta.Ratkaisu noudattaa ihmisoikeustuomioistuimen aiempia ratkaisuja vastaavissa tapauksisa. Sekä Ruotsin että Suomen korkein oikeus on myöntänyt asiasta valitusluvan. Ruotsin KKO:n tuomiot saatiin maaliskuun lopussa. Äänetysten jälkeen Ruotsin korkein oikeus katsoi, ettei estettä syyttää veronkorotuksen jälkeen. RKKO:n ratkaisut: B 5498-09 B 2509-09
Rovaniemen hovioikeuden ratkaisu löytyy osoitteesta RHO:2010:1.
Myös Turun hovioikeus on sittemmin antanut vastaavan päätöksen: THO:2010:2
Korkein oikeus ratkaisi 29.6.2010 kaksi tapausta ennakkopäätöksillä KKO 2010:45 (em. Rovaniemen hovioikeuden tapaus) ja KKO 2010:46.
Käräjäoikeuksien toimialueet maakunnallisiksi; lainhuudot ja kiinitykset Maanmittauslaitokselle
Käräjäoikeuksien toimialueet eli tuomiopiirit muuttuvat 1.1.2010. Vuoden alussa toimintansa aloittaa 27 käräjäoikeutta. Uusien käräjäoikeuksien toimialueet noudattavat pääasiassa maakuntarajoja. Samassa yhteydessä kiinteistöjen kirjaamisasiat siirretään Maanmittauslaitokseen.Osa käräjäoikeuksista säilyy lähes ennallaan (Ahvenanmaa, Espoo, Helsinki, Kemi-Tornio, Tuusula ja Vantaa), mutta suurimmassa osassa sekä käräjäoikeuden nimi että toimialue muuttuvat.
Uusien käräjäoikeuksien nimet vastaavat maakuntien nimiä. Esimerkiksi Kauhajoen, Kauhavan ja Seinäjoen käräjäoikeuksista muodostetaan uusi Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus sekä Kouvolan ja Kotkan käräjäoikeuksista Kymenlaakson käräjäoikeus.Hovioikeus poikkesi aiemmasta ja vahvisti isyyden
Päivitetty 14.3.2010 ja 6.7.2010
Helsingin hovioikeus antoi 7.12.2009 tuomion, jossa vahvistettiin vuonna 1961 syntyneelle miehelle isä. Ratkaisu on poikkeuksellinen, koska isyyslain voimaanpanolain mukaan ennen isyyslain voimaantuloa vuonna 1976 syntyneiden tuli viidessä vuodessa eli vuoteen 1981 mennessä käynnistää isyyden vahvistamista koskevat oikeudenkäynnit.
Korkein oikeus on kahdesti - vuosina 1993 ja 2003 - todennut, että lakia tulee soveltaa sanamuodon mukaisesti eikä määräajasta voida poiketa, ellei kyse ole tilanteesta, jossa lapselle on väestörekisteriin merkitty isäksi mies, joka ei oikeasti ole hänen isänsä. Näissä tapauksissa kanneoikeus syntyy kun väärä isyys kumotaan oikeuden päätöksellä.
Hovioikeuden nyt antama ratkaisu perustuu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen vuonna 2007 antamaan tuomioon, jossa Kyproksen vastaavan isyyslainsäädännön katsottiin olleen ihmisoikeussopimuksen vastainen. Määräaika kanteen nostamiselle ei voi päättyä ennen kun henkilöllä on tieto siitä, kuka saattaisi olla hänen isänsä.
Hovioikeuden ratkaisemassa jutussa kantajan avustajana toimi asianajaja Markku Fredman.
Maaliskuussa 2010 Korkein oikeus myönsi valitusluvan jutun hävinneelle vastaajalle, joka vahvistettiin isäksi hovioikeuden päätöksellä.
Ihmisoikeustuomioistuin antoi 6.7.2010 kaksi tuomiota, joissa todettiin Suomen isyyslain tiukan määräajan olevan ihmisoikeussopimuksen vastaisen. Ks. uutinen.
Oikeudenkäyntiavustajien toiminta luvanvaraiseksi
Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa, että oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana voisi toimia vain asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. Kaikkia rikos- ja riita-asioita tuomioistuimissa hoitavia lakimiehiä koskisivat ammattieettiset velvoitteet ja heidän toimintaansa myös valvottaisiin nykyistä tehokkaammin. Oikeudenkäyntiavustajien kelpoisuusvaatimuksia arvioinut ryhmä luovutti ehdotuksensa oikeusministeri Tuija Braxille.Uudistuksen tavoitteena on parantaa asianajon laatua oikeudenkäynneissä ja mahdollistaa puuttuminen epäasianmukaiseen menettelyyn. Ehdotukset parantaisivat oikeusturvaa. Ne myös osaltaan helpottaisivat tuomioistuinten ja syyttäjien työtä sekä tekisivät oikeudenkäynneistä aiempaa sujuvampia ja joutuisampia.
Nykyisin tuomioistuimissa asioi arviolta 700 lakimiestä, joita eivät koske hyvää asianajajatapaa koskevat suositukset ja jotka eivät ole Suomen Asianajajaliiton ja oikeuskanslerin valvonnan piirissä. Asianajajia ja julkisia oikeusavustajia on noin 2 000. Lisäksi asianajajat vastaavat heidän toimistoissaan työskentelevien, oikeudenkäyntiasioita hoitavien lakimiesten valvonnasta. Tällaisia avustavia lakimiehiä on nelisensataa.
Työryhmä ehdottaa lupajärjestelmän ulottamista myös hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsiteltäviin lastensuojeluasioihin, joissa oikeusturvavaatimukset ovat korostuneita.
Lupaa ei kuitenkaan tarvittaisi, jos asiamies tai avustaja on työ- tai virkasuhteessa asianosaiseen. Myös riidattomia velkomisasioita voisivat edelleen hoitaa muut kuin lakimiehet. Sen sijaan lähisukulaiset eivät enää saisi ilman lupaa toimia asiamiehinä tai avustajina oikeudessa.
Asianosaiset saisivat edelleen ajaa itse asioitaan tuomioistuimissa yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Työryhmä ehdottaa, että lainoppineen avustajan käyttö olisi pakollista, kun korkeimmalta oikeudelta haetaan tuomioistuimen lainvoiman saaneen päätöksen purkamista. Käytännössä nämä hakemukset menestyvät harvoin ja ne edellyttävät erityistä juridista asiantuntemusta.
Asianajaja Markku Fredman palkittiin perusoikeustyöstään Matti Ylöstalo -palkinnolla
Markku Fredman palkittiin Asianajajaliiton 90-vuotisjuhlan yhteydessä Suomen merkittävimmällä asianajajakunnan myöntämällä tunnustuksella.
Asianajajaliiton säätiön luovuttamaa Matti Ylöstalo -palkintoa perusteltiin erityisesti Fredmanin monipuolisella ja näkyvällä työllä tavallisten ihmisten oikeudellisten ongelmien parissa. Fredmanin asianajoura alkoi 1980-luvulla ja ensimmäisten asianajajien joukossa hän painotti toimeksiantoja hoitaessaan perus- ja ihmisoikeuksia. Fredmanin ihmisoikeuksiin liittyvistä toimeksiannoista 15 on ratkaistu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Hän onkin saanut julkisuudessa lisämääritelmän ”ihmisoikeusjuristi”.
Lukuisat Fredmanin toimeksiannot ovat saaneet laajaa julkista huomiota. Taustalla on kuitenkin yli 20 vuoden työ tavanomaisten rikos- ja perheoikeudellisten asioiden parissa. Fredman on hoitanut laajasti myös maahanmuuttoon liittyviä toimeksiantoja ja ollut perustamassa Pakolaisneuvonta-yhdistystä, joka nykyisin avustaa valtaosaa turvapaikanhakijoista.
Suomen Asianajajaliitto täyttää 90 vuotta
Suomen Asianajajaliitto juhlii 90-vuottaan perjantaina 16.10.2009. Liitto perustettiin vuonna 1919 yksityisoikeudelliseksi yhdistykseksi. Jo ennen Suomen itsenäistymistä oli perustettu paikallisia asianajajayhdistyksiä, ensimmäinen Viipuriin. Helsingin Asianajajayhdistys vietti tänä vuonna 100-vuotisjuhliaan, eli on perustettu 1909.Vuonna 1959 laki asianajajista muutti aiemman yhdistyksen julkisoikeudelliseksi yhteisöksi, jolla on laissa säädettynä tehtävänä mm. asianajajien valvonta ja kurinpito. Liiton valvontalautakunnan päätöksistä vaitetaan Helsngin hovioikeuteen. Aiemman yhdistyksen varat säätiöitiin Suomen Asianajajaliiton säätiöksi.
Liiton 90-vuotisjuhlia vietetään perjantaina 16.10.2009 Helsingin yliopiston suuressa juhlasalissa, jossa on läsnä myös Tasavallan presidentti. Juhlan jälkeen Säätytalolla on oikeusministeriön vastaanotto.
Juhlien yhteydessä julkistetaan dosentti Heikki Pihlajamäen kirjoittama suomalaisen asianajajakunnan historiateos.
Ihmisoikeustuomioistuin tuomitsi asianajajan ja asiakkaan välisen keskustelun salakuuntelun
Georgi Yordanov-tapaus - Yksityiselämän suoja - Laillisuusperiaate - Loukatun asema - Esitutkinta - Tekninen kuuntelu
EIT pani merkille, että Bulgarian tuomioistuimet olivat pitäneet kuuntelua lainvastaisena eikä nauhoituspöytäkirjaa ollut otettu näytöksi. Kuitenkin se oli ollut oikeudenkäyntiaineistossa koko oikeudenkäynnin ajan. Näytöstä poissulkemista ei voitu pitää hyvityksenä EIS 8 artiklan kannalta ilman vahingonkorvauksen vaatimisen mahdollisuutta. Niin ollen valittaja ei ollut menettänyt EIS 34 artiklan mukaista loukatun asemaansa, vaikka pöytäkirjaa ei ollut otettu todisteeksi. EIT totesi edelleen, että poliisin toimittamalla kuuntelulla oli riidatta puututtu valittajan EIS 8 artiklan 1 kohdan mukaisiin oikeuksiin.
Hovioikeuteen esitetään uutta jatkokäsittelylupajärjestelmää
Hovioikeuksissa esitetään otettavaksi käyttöön jatkokäsittelylupa. Valitusoikeutta käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen ei rajoitettaisi, vaan kaikista tuomioista voisi edelleen valittaa. Jatkokäsittelylupa merkitsisi, että käräjäoikeuden päätöksestä tehdyn valituksen laajamittainen käsittely edellyttäisi tietyissä asioissa hovioikeuden myöntämää jatkokäsittelylupaa.Jatkokäsittelylupamenettely mahdollistaisi oikeusministeriön mielestä hovioikeuksien voimavarojen järkevän käytön niin, että muutoksenhaun kohteena olevan asian laatu voitaisiin ottaa nykyistä paremmin huomioon. Uudistuksen myös arvioidaan nopeuttavan asioiden käsittelyä.
Riita-asiassa tarvittaisiin jatkokäsittelylupa, jos velkaa tai muuta rahasaamista koskevan riidan häviöarvo ei ylitä 10 000 euroa. Häviöarvolla tarkoitetaan erotusta asianosaisen hovioikeudessa esittämän vaatimuksen ja käräjäoikeuden ratkaisun välillä. Jos häviöarvo on yli 10 000 euroa, lupaa ei tarvittaisi.