Uutiset

  • EU:n perusoikeusvirasto arvioi eurooppalaista oikeusturvaa

    Euroopan unionin perusoikeusvirasto on julkaissut selvityksen oikeuden saatavuudesta Euroopan unionissa.

    Kansainvälisen oikeuden ja EU:n ihmisoikeuslainsäädännön mukaan EU:n jäsenvaltioiden on taattava jokaiselle, jonka oikeuksia on loukattu, oikeus saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa tai vaihtoehtoisessa riidanratkaisuelimessä sekä oikeus saada vahingonkorvausta. Tätä nimitetään oikeuden
    saatavuudeksi. EU-oikeuden mukaan jokaisella on oltava käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot voidakseen vaatia tuomioistuimessa Euroopan unionin lainsäädännön mukaisia oikeuksiaan. Yksi keskeisistä oikeudenaloista on EU:n syrjinnän vastainen lainsäädäntö, jossa kielletään kaikenlainen sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, sukupuoliseen suuntautumiseen, ikään, vammaisuuteen ja uskontoon tai vakaumukseen perustuva syrjintä. Tässä katsauksessa käsitellään erityisesti syrjinnän vastaiseen lainsäädäntöön liittyvää oikeuden saatavuutta rikosasioita lukuun ottamatta.

    Tiedote suomeksi

    Selvitys englanniksi

    Lue lisää...

  • Perustuslakivaliokunta rajasi poliisin toimivaltuuksia

     

    Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi, ettei hallituksen esittämiä uutta esitutkinta- ja poliisilakeja voida hyväksyä sellaisenaan. Kotietsinnän osalta edellytettän jälkikäteistä mahdollisuutta saattaa asia tuomioistuimen arvioitavaksi. Jatkossa tulisi päätöksenteko kotietsinnästä siirtää pois poliisilta. Valiokunta viittasi ihmisoikeustuomioistuimen helmikuussa antamiin tuomioihin asioissa Heino ja Harju.

    Perustuslakivaliokunta myös rajoitti mahdollisuutta käyttää ns. ylimääräistä tietoa, eli laillisen pakkokeinon yhteydessä saatavia tietoja, jotka eivät liity siihen rikokseen, jonka perusteella pakkokeinoa on käytetty.

    Samaan aikaan käsittelyssä olevaa poliisilakiesitystä perustuslakivaliokunta vaati myös osin muutettavaksi. Valiokunta ei hyväksy syyttäjälle vaitiolo-oikeutta.

    Perustuslakivaliokunta antoi lausuntonsa asioita valmisteleville laki- ja hallntovaliokunnille. Ne laativat asiasta mietinnön, joiden pitäisi valmistua keskiviikkona 9.3.2011.

    Asianajaja Markku Fredmania kuultiin asiantuntijana perustuslakivaliokunnassa kummankin hallituksen esityksen osalta.

    Perustuslakivaliokunnan lausunnot:

     

  • Kotietsintää koskevat pakkokeinolain säännökset puutteellisia

    Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tänään antanut kaksi tuomiota, joissa kummassakin todetaan, että Suomen pakkokeinolaissa olevat säännökset eivät anna riittävää suojaa mielivaltaisia kotietsintöjä vastaan. Euroopan ihmisoikeussopimus edellyttää, että viranomiaset voivat puuttua kotirauhaan vain silloin kun kansallinen laki sen sallii. Tänään antamissaan tuiomioissa EIT katsoo, ettei Suomen pakkokeinolain säännökset täytä niitä kriteerejä, jotka lailla säätämiselle asetetaan.

    Tuomiot tarkoittavat sitä, ettei yksikään kotietsintä Suomessa voi olla ihmisoikeussopimuksen mukainen. Nyt langettavaan tuomioon johtaneet seikat liittyvät jokaiseen esitutkinnassa tehtävään kotietsintään.

    Valittajien asiamiehenä toimi asianajaja Markku Fredman

    Ihmisoikeustuomioistuin totesi seuraavaa:

    Lue lisää...

  • Todistelua koskevat säännökset uudistetaan

    Oikeusministeriö on asettanut toimikunnan, jonka tehtävänä on uudistaa käräjä- ja hovioikeuksissa sovellettavat todistelua koskevat säädökset oikeudenkäymiskaaren 17 luvussa.

    Uudistettavat säännökset ovat pääosin vuodelta 1948.

    Toimikunnan jäsenenä on mm. asianajaja Markku Fredman.

    Lue lisää...

  • Asianajotoimisto Fredman & Månsson 20 vuotta

    Toimistomme on saavuttanut 20 vuoden iän. Juhlistimme sitä 11.11.2010 ystäviemme, yhteistyökumppaniemme ja kollegoidemme kanssa.

    Kiitämme kuluneista 20 vuodesta kaikkia toimintaamme osallistuneita, tukeneita ja meitä auttaneita yhteistyökumppaneita. Uskomme, että tulevasta 20 vuoden jaksosta tulee vähintään yhtä hieno ja menestyksekäs kuin menneestä!

    Lisää kuvia tilaisuudesta...

    Lue lisää...

  • Eduskunnalle esitys esitutkinta- ja pakkokeinolakien uudistamisesta

    Hallitus antoi perjantaina 28.10.2010 pitkään odotetun esityksen eduskunnalle esitutkinta- ja pakkokeinolakien kokonaisuudistukseksi. Samaan pakettiin kuuluu myös perjantaina anettu esitys uudeksi poliisilaiksi.

    Esityksessä on paljon hyvää, mutta korjaamatta jäivät mm. asiakirjojen saantiin liittyvät ongelmat ja se, etteivtä kotietsinnät vieläkään tulisi tuomioistuinten kontrolliin, edes jälkikäteen.

    Suomen Asianajajaliiton tiedote aiheesta.

    Esityksen jääminen eduskuntakauden aivan viimeisten kuukausien aikana käsiteltäväksi vaarantaa uudistuksen toteutumisen. Nähtäväksi jää missä määrin vaalien läheisyys aiheuttaa paineita esityksen muuttamiseen.

    Oikeusministeriön tiedotteessa tarkemmat tiedot esityksen sisällöstä:

    Rikoksen esitutkintaa ja pakkokeinoja koskeviin lakeihin esitetään uudistuksia

  • EIT tuomitsi Suomen epäoikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä rikosasiassa

    Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on tänään antamassaan tuomiossa katsonut, että valittajan oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin oli loukattu, kun hänelle ei ollut varattu tilaisuutta esittää kysymyksiä asianomistajana olleelle lapselle.

    Kysymys on ensimmäisestä esitutkintalain uudistuksen jälkeen annetusta tuomiosta Suomelle tämäntyyppisessä asiassa. EIT kiinitti tuomiossaan myös erityisesti huomiota siihen, että asiassa oli toimittu selvien lain säännösten vastaisesti, kun epäillylle ei ollut varattu tilaisuutta esittää lapselle esitutkinnassa kysymyksiä, eikä se myöhemmin enää lääkärin arvion mukaan ollut mahdollista.

    EIT:n tuomio kokonaisuudessaan (englanniksi): A.S. v. Finland

    Valittajan asiamiehenä toimi asianajaja Markku Fredman

  • Isyyslain tiukka määräaika on ihmisoikeussopimuksen vastainen

    Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on  tänään antanut kaksi tuomiota, joissa vahvistetaan se, että korkeimman oikeuden noudattama tiukka tulkinta isyyslain voimaanpanolaissa olevan määräajan suhteen on ihmisoikeussopimuksen vastainen.

     

    Toinen tänään ratkaistuista tapauksista on korkeimman oikeuden vuonna 2003 ratkaisema tapaus KKO 2003:107. Tuolloin korkein oikeus totesi seuraavaa:

     
    Isyys - Isyyden vahvistaminen
    Perustuslaki - Perusoikeudet - Yhdenvertaisuus
     
    Ennen isyyslain voimaantuloa syntynyt A oli nostanut isyyden vahvistamista koskevan kanteen sen jälkeen, kun isyyslain voimaanpanosta annetun lain 7 §:n 2 momentissa säädetty viiden vuoden määräaika oli kulunut ja mies oli kuollut. Mainitun säännöksen soveltaminen ei ollut ristiriidassa perustuslain 6 §:n 2 momentissa säädetyn syrjinnän kiellon kanssa.
     
    L isyyslain voimaanpanosta 7 § 2 mom
    PL 6 § 2 mom
     

    Nyt siis tämän linjauksen on todettu olevan ristiriidassa ihmisoikeussopimuksen kanssa. Kannanotto sisältyy 6.7.2010 annettuihin tuomioihin Grönmark v. Finland (application no. 17038/04) ja Backlund v. Finland (application no. 36498/05).

    Ihmisoikeustuomioistuimen lehdistötiedote.

    Tapausten Finlex-selosteet:

    • 06.07.2010 Grönmark-tapaus - Yksityiselämän suoja - Isyyden vahvistaminen - Kanneaika
    • 06.07.2010 Backlund-tapaus - Yksityiselämän suoja - Isyyden vahvistaminen - Kanneaika

    Ihmisoikeustuomioin totesi tuomiossaan asiassa Grönmark v. Suomi seuraavaa:

    Lue lisää...

  • Läheisväkivalta aina virallisen syytteen alaiseksi

    Lievät pahoinpitelyt aiotaan siirtää virallisen syytteen alaisiksi silloin, kun ne kohdistuvat alaikäiseen tai tekijälle läheiseen henkilöön taikka henkilöön, joka suorittaa työtehtäviään. Uudistuksella halutaan parantaa näiden erityistä suojaa tarvitsevien uhrien asemaa ja osoittaa entistä selvemmin tekojen moitittavuus.

    Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle presidentin esittelyssä perjantaina 11. kesäkuuta. Tavoitteena on, että uusi laki tulisi voimaan vuoden 2011 alussa.

    Nykyisin rankaiseminen lievästä pahoinpitelystä edellyttää, että uhri vaatii tekijälle rangaistusta. Kun nämä rikokset tulisivat virallisen syytteen alaisiksi, esitutkinnan käynnistäminen ja tekijän saattaminen vastuuseen eivät olisi enää riippuvaista uhrin tahdosta. Poliisille tulisi myös velvoite selvittää tapahtumainkulkua esimerkiksi kotihälytyksen yhteydessä nykyistä laajemmin.

    Lue lisää...

  • Avopuolisoiden omaisuuden erottelu tulossa lakiin

    Avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta esitetään säädettäväksi laki, jota sovellettaisiin omaisuuden erotteluun avoliiton päättyessä. Avopuolisoilla olisi oikeus hakea pesänjakajaa erottelun toimittamiseksi. Avopuolisolla olisi myös tietyin edellytyksin oikeus saada hyvitystä yhteistalouteen antamastaan panoksesta.

    Uudistuksen tavoitteena on edistää oikeudenmukaisuutta avoliiton aikana karttuneen omaisuuden jaossa ja tarjota riidanratkaisumenettely, jos avopuolisot eivät pysty sopimaan asiasta keskenään. Ehdotuksen tavoitteena ei ole rinnastaa avopuolisoita aviopuolisoihin. Ehdotus poikkeaa Ruotsin mallista, joka antaa avopuolisoille lähes avio-oikeuteen rinnastuvan oikeuden yhteiseen kotiin ja koti-irtaimistoon.

    Ehdotetut uudet säännökset koskisivat avopareja, jotka ovat eläneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta sekä avopareja, joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Säännökset soveltuisivat niin samaa kuin eri sukupuolta oleviin avopareihin. Avopuolisot voisivat keskinäisellä sopimuksellaan poiketa useimmista ehdotetun lain säännöksistä.

    Esityksen mukaan avopuoliso voisi vaatia omaisuuden erottelua avoliiton päätyttyä. Lähtökohtana erottelussa olisi, että kumpikin avopuoliso pitää oman omaisuutensa. Irtaimisto katsottaisiin kuitenkin yhteiseksi, ellei voida osoittaa, kummalle avopuolisolle se kuuluu.

    Avopuolisolla olisi oikeus hyvitykseen, jos hän on auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan omaisuuttaan ja omaisuuden jakaminen ainoastaan omistuksen perusteella merkitsisi hyötymistä toisen kustannuksella. Hyvityksen saaminen edellyttäisi, että epäsuhta avopuolisoiden panostuksissa ei ole vähäinen.

    Hyvitykseen oikeuttava panos voisi olla esimerkiksi taloustyötä kotona toisen avopuolison kartuttaessa omaisuuttaan työelämässä. Myös merkittävä rakennus- ja korjaustyö tai pitkäaikainen hoivatyö kotona toisen avopuolison hyväksi voisi oikeuttaa hyvitykseen.

    Lue lisää...

Asianajotoimisto Fredman & Månsson

Asianajotoimisto Fredman & Månssonin omistaa asianajaja, varatuomari, OTT Markku Fredman.

Verkkolaskutusosoite:

  • OVT-tunnus 003707398082
    Operaattori Apix Messaging Oy (003723327487)

Laskut PDF-liitetiedostona:

  • 003707398082@procountor.apix.fi

Paperilaskut skannattavaksi:

  • Asianajotoimisto Fredman & Månsson Oy
    PL 16112
    00021 LASKUTUS

Ota yhteyttä

Hämeentie 68 A, 2. krs, 00550 Helsinki

Puhelin:

  • Fredman 0400-464094

Yhteystiedot »