Uutiset
-
Eduskunnalle esitys esitutkinta- ja pakkokeinolakien uudistamisesta
Hallitus antoi perjantaina 28.10.2010 pitkään odotetun esityksen eduskunnalle esitutkinta- ja pakkokeinolakien kokonaisuudistukseksi. Samaan pakettiin kuuluu myös perjantaina anettu esitys uudeksi poliisilaiksi.
Esityksessä on paljon hyvää, mutta korjaamatta jäivät mm. asiakirjojen saantiin liittyvät ongelmat ja se, etteivtä kotietsinnät vieläkään tulisi tuomioistuinten kontrolliin, edes jälkikäteen.
Suomen Asianajajaliiton tiedote aiheesta.
Esityksen jääminen eduskuntakauden aivan viimeisten kuukausien aikana käsiteltäväksi vaarantaa uudistuksen toteutumisen. Nähtäväksi jää missä määrin vaalien läheisyys aiheuttaa paineita esityksen muuttamiseen.
Oikeusministeriön tiedotteessa tarkemmat tiedot esityksen sisällöstä:
Rikoksen esitutkintaa ja pakkokeinoja koskeviin lakeihin esitetään uudistuksia
-
EIT tuomitsi Suomen epäoikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä rikosasiassa
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on tänään antamassaan tuomiossa katsonut, että valittajan oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin oli loukattu, kun hänelle ei ollut varattu tilaisuutta esittää kysymyksiä asianomistajana olleelle lapselle.
Kysymys on ensimmäisestä esitutkintalain uudistuksen jälkeen annetusta tuomiosta Suomelle tämäntyyppisessä asiassa. EIT kiinitti tuomiossaan myös erityisesti huomiota siihen, että asiassa oli toimittu selvien lain säännösten vastaisesti, kun epäillylle ei ollut varattu tilaisuutta esittää lapselle esitutkinnassa kysymyksiä, eikä se myöhemmin enää lääkärin arvion mukaan ollut mahdollista.
EIT:n tuomio kokonaisuudessaan (englanniksi): A.S. v. FinlandValittajan asiamiehenä toimi asianajaja Markku Fredman
-
Isyyslain tiukka määräaika on ihmisoikeussopimuksen vastainen
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tänään antanut kaksi tuomiota, joissa vahvistetaan se, että korkeimman oikeuden noudattama tiukka tulkinta isyyslain voimaanpanolaissa olevan määräajan suhteen on ihmisoikeussopimuksen vastainen.
Toinen tänään ratkaistuista tapauksista on korkeimman oikeuden vuonna 2003 ratkaisema tapaus KKO 2003:107. Tuolloin korkein oikeus totesi seuraavaa:
Isyys - Isyyden vahvistaminen
Perustuslaki - Perusoikeudet - YhdenvertaisuusEnnen isyyslain voimaantuloa syntynyt A oli nostanut isyyden vahvistamista koskevan kanteen sen jälkeen, kun isyyslain voimaanpanosta annetun lain 7 §:n 2 momentissa säädetty viiden vuoden määräaika oli kulunut ja mies oli kuollut. Mainitun säännöksen soveltaminen ei ollut ristiriidassa perustuslain 6 §:n 2 momentissa säädetyn syrjinnän kiellon kanssa.
L isyyslain voimaanpanosta 7 § 2 mom
PL 6 § 2 momNyt siis tämän linjauksen on todettu olevan ristiriidassa ihmisoikeussopimuksen kanssa. Kannanotto sisältyy 6.7.2010 annettuihin tuomioihin Grönmark v. Finland (application no. 17038/04) ja Backlund v. Finland (application no. 36498/05).
Ihmisoikeustuomioistuimen lehdistötiedote.
Tapausten Finlex-selosteet:
- 06.07.2010 Grönmark-tapaus - Yksityiselämän suoja - Isyyden vahvistaminen - Kanneaika
- 06.07.2010 Backlund-tapaus - Yksityiselämän suoja - Isyyden vahvistaminen - Kanneaika
Ihmisoikeustuomioin totesi tuomiossaan asiassa Grönmark v. Suomi seuraavaa:
-
Läheisväkivalta aina virallisen syytteen alaiseksi
Lievät pahoinpitelyt aiotaan siirtää virallisen syytteen alaisiksi silloin, kun ne kohdistuvat alaikäiseen tai tekijälle läheiseen henkilöön taikka henkilöön, joka suorittaa työtehtäviään. Uudistuksella halutaan parantaa näiden erityistä suojaa tarvitsevien uhrien asemaa ja osoittaa entistä selvemmin tekojen moitittavuus.
Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle presidentin esittelyssä perjantaina 11. kesäkuuta. Tavoitteena on, että uusi laki tulisi voimaan vuoden 2011 alussa.
Nykyisin rankaiseminen lievästä pahoinpitelystä edellyttää, että uhri vaatii tekijälle rangaistusta. Kun nämä rikokset tulisivat virallisen syytteen alaisiksi, esitutkinnan käynnistäminen ja tekijän saattaminen vastuuseen eivät olisi enää riippuvaista uhrin tahdosta. Poliisille tulisi myös velvoite selvittää tapahtumainkulkua esimerkiksi kotihälytyksen yhteydessä nykyistä laajemmin.
Avopuolisoiden omaisuuden erottelu tulossa lakiin
Avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta esitetään säädettäväksi laki, jota sovellettaisiin omaisuuden erotteluun avoliiton päättyessä. Avopuolisoilla olisi oikeus hakea pesänjakajaa erottelun toimittamiseksi. Avopuolisolla olisi myös tietyin edellytyksin oikeus saada hyvitystä yhteistalouteen antamastaan panoksesta.Uudistuksen tavoitteena on edistää oikeudenmukaisuutta avoliiton aikana karttuneen omaisuuden jaossa ja tarjota riidanratkaisumenettely, jos avopuolisot eivät pysty sopimaan asiasta keskenään. Ehdotuksen tavoitteena ei ole rinnastaa avopuolisoita aviopuolisoihin. Ehdotus poikkeaa Ruotsin mallista, joka antaa avopuolisoille lähes avio-oikeuteen rinnastuvan oikeuden yhteiseen kotiin ja koti-irtaimistoon.
Ehdotetut uudet säännökset koskisivat avopareja, jotka ovat eläneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta sekä avopareja, joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Säännökset soveltuisivat niin samaa kuin eri sukupuolta oleviin avopareihin. Avopuolisot voisivat keskinäisellä sopimuksellaan poiketa useimmista ehdotetun lain säännöksistä.
Esityksen mukaan avopuoliso voisi vaatia omaisuuden erottelua avoliiton päätyttyä. Lähtökohtana erottelussa olisi, että kumpikin avopuoliso pitää oman omaisuutensa. Irtaimisto katsottaisiin kuitenkin yhteiseksi, ellei voida osoittaa, kummalle avopuolisolle se kuuluu.
Avopuolisolla olisi oikeus hyvitykseen, jos hän on auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan omaisuuttaan ja omaisuuden jakaminen ainoastaan omistuksen perusteella merkitsisi hyötymistä toisen kustannuksella. Hyvityksen saaminen edellyttäisi, että epäsuhta avopuolisoiden panostuksissa ei ole vähäinen.
Hyvitykseen oikeuttava panos voisi olla esimerkiksi taloustyötä kotona toisen avopuolison kartuttaessa omaisuuttaan työelämässä. Myös merkittävä rakennus- ja korjaustyö tai pitkäaikainen hoivatyö kotona toisen avopuolison hyväksi voisi oikeuttaa hyvitykseen.
Veronkorotus estää veropetossyytteen, ne bis in idem
Päivitetty 21.3.2010, 9.4.2010 ja 6.7.2010
Rovaniemen hovioikeus katsoi täysistuntoratkaisussaan, että henkilöä, joka oli verovilpin perusteella saanut hallinnollisesti veronkorotuksen, ei voitu enää syyttää samasta vilpistä veropetoksena. Syyte jätettiin tutkimatta.Ratkaisu noudattaa ihmisoikeustuomioistuimen aiempia ratkaisuja vastaavissa tapauksisa. Sekä Ruotsin että Suomen korkein oikeus on myöntänyt asiasta valitusluvan. Ruotsin KKO:n tuomiot saatiin maaliskuun lopussa. Äänetysten jälkeen Ruotsin korkein oikeus katsoi, ettei estettä syyttää veronkorotuksen jälkeen. RKKO:n ratkaisut: B 5498-09 B 2509-09
Rovaniemen hovioikeuden ratkaisu löytyy osoitteesta RHO:2010:1.
Myös Turun hovioikeus on sittemmin antanut vastaavan päätöksen: THO:2010:2
Korkein oikeus ratkaisi 29.6.2010 kaksi tapausta ennakkopäätöksillä KKO 2010:45 (em. Rovaniemen hovioikeuden tapaus) ja KKO 2010:46.
Käräjäoikeuksien toimialueet maakunnallisiksi; lainhuudot ja kiinitykset Maanmittauslaitokselle
Käräjäoikeuksien toimialueet eli tuomiopiirit muuttuvat 1.1.2010. Vuoden alussa toimintansa aloittaa 27 käräjäoikeutta. Uusien käräjäoikeuksien toimialueet noudattavat pääasiassa maakuntarajoja. Samassa yhteydessä kiinteistöjen kirjaamisasiat siirretään Maanmittauslaitokseen.Osa käräjäoikeuksista säilyy lähes ennallaan (Ahvenanmaa, Espoo, Helsinki, Kemi-Tornio, Tuusula ja Vantaa), mutta suurimmassa osassa sekä käräjäoikeuden nimi että toimialue muuttuvat.
Uusien käräjäoikeuksien nimet vastaavat maakuntien nimiä. Esimerkiksi Kauhajoen, Kauhavan ja Seinäjoen käräjäoikeuksista muodostetaan uusi Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus sekä Kouvolan ja Kotkan käräjäoikeuksista Kymenlaakson käräjäoikeus.Hovioikeus poikkesi aiemmasta ja vahvisti isyyden
Päivitetty 14.3.2010 ja 6.7.2010
Helsingin hovioikeus antoi 7.12.2009 tuomion, jossa vahvistettiin vuonna 1961 syntyneelle miehelle isä. Ratkaisu on poikkeuksellinen, koska isyyslain voimaanpanolain mukaan ennen isyyslain voimaantuloa vuonna 1976 syntyneiden tuli viidessä vuodessa eli vuoteen 1981 mennessä käynnistää isyyden vahvistamista koskevat oikeudenkäynnit.
Korkein oikeus on kahdesti - vuosina 1993 ja 2003 - todennut, että lakia tulee soveltaa sanamuodon mukaisesti eikä määräajasta voida poiketa, ellei kyse ole tilanteesta, jossa lapselle on väestörekisteriin merkitty isäksi mies, joka ei oikeasti ole hänen isänsä. Näissä tapauksissa kanneoikeus syntyy kun väärä isyys kumotaan oikeuden päätöksellä.
Hovioikeuden nyt antama ratkaisu perustuu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen vuonna 2007 antamaan tuomioon, jossa Kyproksen vastaavan isyyslainsäädännön katsottiin olleen ihmisoikeussopimuksen vastainen. Määräaika kanteen nostamiselle ei voi päättyä ennen kun henkilöllä on tieto siitä, kuka saattaisi olla hänen isänsä.
Hovioikeuden ratkaisemassa jutussa kantajan avustajana toimi asianajaja Markku Fredman.
Maaliskuussa 2010 Korkein oikeus myönsi valitusluvan jutun hävinneelle vastaajalle, joka vahvistettiin isäksi hovioikeuden päätöksellä.
Ihmisoikeustuomioistuin antoi 6.7.2010 kaksi tuomiota, joissa todettiin Suomen isyyslain tiukan määräajan olevan ihmisoikeussopimuksen vastaisen. Ks. uutinen.
Oikeudenkäyntiavustajien toiminta luvanvaraiseksi
Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa, että oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana voisi toimia vain asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. Kaikkia rikos- ja riita-asioita tuomioistuimissa hoitavia lakimiehiä koskisivat ammattieettiset velvoitteet ja heidän toimintaansa myös valvottaisiin nykyistä tehokkaammin. Oikeudenkäyntiavustajien kelpoisuusvaatimuksia arvioinut ryhmä luovutti ehdotuksensa oikeusministeri Tuija Braxille.Uudistuksen tavoitteena on parantaa asianajon laatua oikeudenkäynneissä ja mahdollistaa puuttuminen epäasianmukaiseen menettelyyn. Ehdotukset parantaisivat oikeusturvaa. Ne myös osaltaan helpottaisivat tuomioistuinten ja syyttäjien työtä sekä tekisivät oikeudenkäynneistä aiempaa sujuvampia ja joutuisampia.
Nykyisin tuomioistuimissa asioi arviolta 700 lakimiestä, joita eivät koske hyvää asianajajatapaa koskevat suositukset ja jotka eivät ole Suomen Asianajajaliiton ja oikeuskanslerin valvonnan piirissä. Asianajajia ja julkisia oikeusavustajia on noin 2 000. Lisäksi asianajajat vastaavat heidän toimistoissaan työskentelevien, oikeudenkäyntiasioita hoitavien lakimiesten valvonnasta. Tällaisia avustavia lakimiehiä on nelisensataa.
Työryhmä ehdottaa lupajärjestelmän ulottamista myös hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsiteltäviin lastensuojeluasioihin, joissa oikeusturvavaatimukset ovat korostuneita.
Lupaa ei kuitenkaan tarvittaisi, jos asiamies tai avustaja on työ- tai virkasuhteessa asianosaiseen. Myös riidattomia velkomisasioita voisivat edelleen hoitaa muut kuin lakimiehet. Sen sijaan lähisukulaiset eivät enää saisi ilman lupaa toimia asiamiehinä tai avustajina oikeudessa.
Asianosaiset saisivat edelleen ajaa itse asioitaan tuomioistuimissa yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Työryhmä ehdottaa, että lainoppineen avustajan käyttö olisi pakollista, kun korkeimmalta oikeudelta haetaan tuomioistuimen lainvoiman saaneen päätöksen purkamista. Käytännössä nämä hakemukset menestyvät harvoin ja ne edellyttävät erityistä juridista asiantuntemusta.
Asianajaja Markku Fredman palkittiin perusoikeustyöstään Matti Ylöstalo -palkinnolla
Markku Fredman palkittiin Asianajajaliiton 90-vuotisjuhlan yhteydessä Suomen merkittävimmällä asianajajakunnan myöntämällä tunnustuksella.
Asianajajaliiton säätiön luovuttamaa Matti Ylöstalo -palkintoa perusteltiin erityisesti Fredmanin monipuolisella ja näkyvällä työllä tavallisten ihmisten oikeudellisten ongelmien parissa. Fredmanin asianajoura alkoi 1980-luvulla ja ensimmäisten asianajajien joukossa hän painotti toimeksiantoja hoitaessaan perus- ja ihmisoikeuksia. Fredmanin ihmisoikeuksiin liittyvistä toimeksiannoista 15 on ratkaistu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Hän onkin saanut julkisuudessa lisämääritelmän ”ihmisoikeusjuristi”.
Lukuisat Fredmanin toimeksiannot ovat saaneet laajaa julkista huomiota. Taustalla on kuitenkin yli 20 vuoden työ tavanomaisten rikos- ja perheoikeudellisten asioiden parissa. Fredman on hoitanut laajasti myös maahanmuuttoon liittyviä toimeksiantoja ja ollut perustamassa Pakolaisneuvonta-yhdistystä, joka nykyisin avustaa valtaosaa turvapaikanhakijoista.