Uutiset
-
Fredman & Månsson tutustumassa Barcelonan oikeudenhoitoon
Asianajotoimisto Fredman & Månsson Oy:n henkilökunta vieraili 8.-12.9.2011 Barcelonassa. Vierailun ohjelmassa oli mm. paikallisen avocadan Raisa Tammisen tapaaminen hänen toimistossaan sekä tutustumiskäynti Barcelonan oikeustalolla, Ciutat de la Justiciassa. Kyse on itseasiassa useista pari vuotta sitten valmistuneesta rakennuksesta, joissa on pyritty uraa uurtavalla tavalla ottamaan huomioon oikeudenkäytön läpinäkyvyys ja asiakasystävällisyys.
-
Markku Fredmanista oikeustieteen lisensiaatti
Asianajaja Markku Fredman valmistui tänään oikeustieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta. Lisensiaatin tutkinto on jatkotutkinto, joka asettuu maisterin ja tohtorin tutkinnon väliin.Ammatillisesti suuntautunut lisensiaatin tutkinto on ammatillista osaamista syventävä koulutusohjelma käytännön työelämästä tuleville. Ammatillisesti suuntautunut lisensiaatin tutkinto on tarkoitettu oikeudellisissa ammattitehtävissä toimiville juristeille, joille on jo kertynyt osaamista ja kokemusta ammattialallaan. Sellaista osaamista syvennetään harjoittamalla opintoja tietyllä valitulla omaan ammattitaustaan liittyvällä erikoisalalla.
-
EU:n perusoikeusvirasto arvioi eurooppalaista oikeusturvaa
Euroopan unionin perusoikeusvirasto on julkaissut selvityksen oikeuden saatavuudesta Euroopan unionissa.
Kansainvälisen oikeuden ja EU:n ihmisoikeuslainsäädännön mukaan EU:n jäsenvaltioiden on taattava jokaiselle, jonka oikeuksia on loukattu, oikeus saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa tai vaihtoehtoisessa riidanratkaisuelimessä sekä oikeus saada vahingonkorvausta. Tätä nimitetään oikeuden
saatavuudeksi. EU-oikeuden mukaan jokaisella on oltava käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot voidakseen vaatia tuomioistuimessa Euroopan unionin lainsäädännön mukaisia oikeuksiaan. Yksi keskeisistä oikeudenaloista on EU:n syrjinnän vastainen lainsäädäntö, jossa kielletään kaikenlainen sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, sukupuoliseen suuntautumiseen, ikään, vammaisuuteen ja uskontoon tai vakaumukseen perustuva syrjintä. Tässä katsauksessa käsitellään erityisesti syrjinnän vastaiseen lainsäädäntöön liittyvää oikeuden saatavuutta rikosasioita lukuun ottamatta. -
Perustuslakivaliokunta rajasi poliisin toimivaltuuksia
Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi, ettei hallituksen esittämiä uutta esitutkinta- ja poliisilakeja voida hyväksyä sellaisenaan. Kotietsinnän osalta edellytettän jälkikäteistä mahdollisuutta saattaa asia tuomioistuimen arvioitavaksi. Jatkossa tulisi päätöksenteko kotietsinnästä siirtää pois poliisilta. Valiokunta viittasi ihmisoikeustuomioistuimen helmikuussa antamiin tuomioihin asioissa Heino ja Harju.
Perustuslakivaliokunta myös rajoitti mahdollisuutta käyttää ns. ylimääräistä tietoa, eli laillisen pakkokeinon yhteydessä saatavia tietoja, jotka eivät liity siihen rikokseen, jonka perusteella pakkokeinoa on käytetty.
Samaan aikaan käsittelyssä olevaa poliisilakiesitystä perustuslakivaliokunta vaati myös osin muutettavaksi. Valiokunta ei hyväksy syyttäjälle vaitiolo-oikeutta.
Perustuslakivaliokunta antoi lausuntonsa asioita valmisteleville laki- ja hallntovaliokunnille. Ne laativat asiasta mietinnön, joiden pitäisi valmistua keskiviikkona 9.3.2011.
Asianajaja Markku Fredmania kuultiin asiantuntijana perustuslakivaliokunnassa kummankin hallituksen esityksen osalta.
Perustuslakivaliokunnan lausunnot:
- PeVL6610 Esitutkinta- ja pakkokeinolakiesitys (pdf) (126.5 KB)
- PeVL6710 Poliisilakiesitys (pdf) (82.8 KB)
-
Kotietsintää koskevat pakkokeinolain säännökset puutteellisia
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tänään antanut kaksi tuomiota, joissa kummassakin todetaan, että Suomen pakkokeinolaissa olevat säännökset eivät anna riittävää suojaa mielivaltaisia kotietsintöjä vastaan. Euroopan ihmisoikeussopimus edellyttää, että viranomiaset voivat puuttua kotirauhaan vain silloin kun kansallinen laki sen sallii. Tänään antamissaan tuiomioissa EIT katsoo, ettei Suomen pakkokeinolain säännökset täytä niitä kriteerejä, jotka lailla säätämiselle asetetaan.
Tuomiot tarkoittavat sitä, ettei yksikään kotietsintä Suomessa voi olla ihmisoikeussopimuksen mukainen. Nyt langettavaan tuomioon johtaneet seikat liittyvät jokaiseen esitutkinnassa tehtävään kotietsintään.
Valittajien asiamiehenä toimi asianajaja Markku Fredman
Ihmisoikeustuomioistuin totesi seuraavaa:
-
Todistelua koskevat säännökset uudistetaan
Oikeusministeriö on asettanut toimikunnan, jonka tehtävänä on uudistaa käräjä- ja hovioikeuksissa sovellettavat todistelua koskevat säädökset oikeudenkäymiskaaren 17 luvussa.
Uudistettavat säännökset ovat pääosin vuodelta 1948.
Toimikunnan jäsenenä on mm. asianajaja Markku Fredman.
-
Asianajotoimisto Fredman & Månsson 20 vuotta
Toimistomme on saavuttanut 20 vuoden iän. Juhlistimme sitä 11.11.2010 ystäviemme, yhteistyökumppaniemme ja kollegoidemme kanssa.
Kiitämme kuluneista 20 vuodesta kaikkia toimintaamme osallistuneita, tukeneita ja meitä auttaneita yhteistyökumppaneita. Uskomme, että tulevasta 20 vuoden jaksosta tulee vähintään yhtä hieno ja menestyksekäs kuin menneestä!
Lisää kuvia tilaisuudesta...
-
Eduskunnalle esitys esitutkinta- ja pakkokeinolakien uudistamisesta
Hallitus antoi perjantaina 28.10.2010 pitkään odotetun esityksen eduskunnalle esitutkinta- ja pakkokeinolakien kokonaisuudistukseksi. Samaan pakettiin kuuluu myös perjantaina anettu esitys uudeksi poliisilaiksi.
Esityksessä on paljon hyvää, mutta korjaamatta jäivät mm. asiakirjojen saantiin liittyvät ongelmat ja se, etteivtä kotietsinnät vieläkään tulisi tuomioistuinten kontrolliin, edes jälkikäteen.
Suomen Asianajajaliiton tiedote aiheesta.
Esityksen jääminen eduskuntakauden aivan viimeisten kuukausien aikana käsiteltäväksi vaarantaa uudistuksen toteutumisen. Nähtäväksi jää missä määrin vaalien läheisyys aiheuttaa paineita esityksen muuttamiseen.
Oikeusministeriön tiedotteessa tarkemmat tiedot esityksen sisällöstä:
Rikoksen esitutkintaa ja pakkokeinoja koskeviin lakeihin esitetään uudistuksia
-
EIT tuomitsi Suomen epäoikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä rikosasiassa
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on tänään antamassaan tuomiossa katsonut, että valittajan oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin oli loukattu, kun hänelle ei ollut varattu tilaisuutta esittää kysymyksiä asianomistajana olleelle lapselle.
Kysymys on ensimmäisestä esitutkintalain uudistuksen jälkeen annetusta tuomiosta Suomelle tämäntyyppisessä asiassa. EIT kiinitti tuomiossaan myös erityisesti huomiota siihen, että asiassa oli toimittu selvien lain säännösten vastaisesti, kun epäillylle ei ollut varattu tilaisuutta esittää lapselle esitutkinnassa kysymyksiä, eikä se myöhemmin enää lääkärin arvion mukaan ollut mahdollista.
EIT:n tuomio kokonaisuudessaan (englanniksi): A.S. v. FinlandValittajan asiamiehenä toimi asianajaja Markku Fredman
-
Isyyslain tiukka määräaika on ihmisoikeussopimuksen vastainen
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tänään antanut kaksi tuomiota, joissa vahvistetaan se, että korkeimman oikeuden noudattama tiukka tulkinta isyyslain voimaanpanolaissa olevan määräajan suhteen on ihmisoikeussopimuksen vastainen.
Toinen tänään ratkaistuista tapauksista on korkeimman oikeuden vuonna 2003 ratkaisema tapaus KKO 2003:107. Tuolloin korkein oikeus totesi seuraavaa:
Isyys - Isyyden vahvistaminen
Perustuslaki - Perusoikeudet - YhdenvertaisuusEnnen isyyslain voimaantuloa syntynyt A oli nostanut isyyden vahvistamista koskevan kanteen sen jälkeen, kun isyyslain voimaanpanosta annetun lain 7 §:n 2 momentissa säädetty viiden vuoden määräaika oli kulunut ja mies oli kuollut. Mainitun säännöksen soveltaminen ei ollut ristiriidassa perustuslain 6 §:n 2 momentissa säädetyn syrjinnän kiellon kanssa.
L isyyslain voimaanpanosta 7 § 2 mom
PL 6 § 2 momNyt siis tämän linjauksen on todettu olevan ristiriidassa ihmisoikeussopimuksen kanssa. Kannanotto sisältyy 6.7.2010 annettuihin tuomioihin Grönmark v. Finland (application no. 17038/04) ja Backlund v. Finland (application no. 36498/05).
Ihmisoikeustuomioistuimen lehdistötiedote.
Tapausten Finlex-selosteet:
- 06.07.2010 Grönmark-tapaus - Yksityiselämän suoja - Isyyden vahvistaminen - Kanneaika
- 06.07.2010 Backlund-tapaus - Yksityiselämän suoja - Isyyden vahvistaminen - Kanneaika
Ihmisoikeustuomioin totesi tuomiossaan asiassa Grönmark v. Suomi seuraavaa: