Uutiset
-
Isyys vahvistetiin, vaikka määräaika isyyskanteen nostamiselle oli päättynyt vuosia aikaisemmin
Korkein oikeus on tänään antanut täysistunnossaan ratkaisemansa tuomion asiassa, jossa henkilö oli nostanut isyyden vahvistamista koskevan kanteen vuosikausia myöhemmin kuin mitä isyyslain voimaanpanolaissa asiasta säädetään. Jutun kantajalla ei ollut aiemmin tietoa siitä kuka voisi olla hänen isänsä, joten hän ei ollut voinut aiemmin - kanneajan kuluessa - nostaa kannetta ketään kohtaan.KKO:n tiedote:
Isyys vahvistettiin kanneajan päättymisestä huolimatta
Ennen isyyslain voimaantuloa syntynyt A oli saanut tietää isänsä nimen vasta sen jälkeen, kun isyyslain voimaanpanosta annetun lain 7 §:n 2 momentissa säädetty viiden vuoden kanneaika oli päättynyt. Kun isyyttä ei tunnustettu, A nosti kanteen isyyden vahvistamiseksi. Korkein oikeus katsoi, että kanneaikasäännöksen soveltaminen tässä tapauksessa oli ristiriidassa perustuslain 10 §:ssä ja ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa turvatun yksityiselämän suojan kanssa. Kanneaikaa koskeva säännös jätettiin perustuslain 106 §:n nojalla soveltamatta ja isyys vahvistettiin. (Ään.)
Kantajan asiamiehenä tässä asiassa toimi asianajaja Markku Fredman
Korkeimman oikeuden uusi linjaus perustuu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) linjauksiin. EIT on ensimmäisen kerran Phinikaridou-tapauksessa vuonna 2007 katsonut, että Kyproksen vastaavanlainen isyyslain kanneaika oli ihmisoikeussopimuksen vastainen.
-
Avustaminen poliisikuulustelussa entistä tärkeämpää
Euroopan ihmiosikeustuomioistuimen (EIT) suuren jaoston Salduz-tuomio (27.11.2008) alkaa vaikuttaa Suomessakin. EIT totesi tuomiossaan, että syytetyn oikeuksille aiheutui periaatteessa korjaamatonta vahinkoa, jos tuomiossa nojaudutaan hänen syyllisyyttään osoittaviin lausumiin, joita on annettu ilman asianajajaa toimitetussa poliisikuulustelussa.
Salduz-ratkaisun periaatteita on sittemmin tarkennettu useissa EIT:n tuomioissa:
- 28.10.2010 Leonid Leonidovich Lazarenko
- 31.03.2009 Plonka-tapaus
- 14.10.2010 Brusco-tapaus
- 27.10.2011 Stojkovic-tapaus
Suomen korkein oikeus on joulukuussa 2011 myöntänyt valitusluvan asiassa, jonka seloste kuuluu seuraavasti:
Oikeudenkäyntimenettely - Todistelu - Hyödyntämiskielto
Oikeus avustajaan - Rikosasian vastaaja - Esitutkinta"A oli 11.12.2009 otettu kiinni epäiltynä useista törkeistä huumausainerikoksista. A oli pidätetty ja hänet oli käräjäoikeuden päätöksellä 15.12.2009 määrätty vangittavaksi. Vangitsemisen yhteydessä käräjäoikeus määräsi A:lle puolustajaksi asianajajan. A:ta kuultiin esitutkinnassa ensimmäisen kerran 12.12.2009 ja tämän jälkeen muun muassa 16.12.2009 ja 21.12.2009. Kuulusteluissa ei ollut ollut läsnä A:n avustajaa. Myöhemmin A:ta epäiltiin myös törkeästä kuolemantuottamuksesta ja törkeästä vammantuottamuksesta. Näitä rikoksia koskevaan esitutkintapöytäkirjaan on otettu liitteeksi A:n huumausainerikosta koskevassa esitutkinnassa antamat kertomukset.
Syyttäjä vaati A:lle rangaistusta muun muassa törkeästä huumausainerikoksesta, törkeästä kuolemantuottamuksesta ja törkeästä vammantuottamuksesta. Hovioikeuden pääkäsittelyssä syyttäjä vetosi näyttönä A:n esitutkintakertomuksiin 16.12.2009 ja 21.12.2009. Hovioikeus perusteli ratkaisuaan muun muassa A:n esitutkinnassa antamilla kertomuksilla ja katsoi A:n syyllistyneen syytteen mukaisiin rikoksiin. Kysymys siitä, onko A luopunut pätevästi oikeudestaan avustajaan esitutkintakuulusteluissa ja voidaanko A:n esitutkintakertomuksia käyttää näyttönä asiassa."Mitä ilmeisimmin Suomessa tullan jatkossa entistä kriittisemmin arvioimaan sellaisia kuulustelukertomuksia, jotka on annettu ilman avustajaa. Oleellista on selvittää se, miksi avustaja ei ole ollut paikalla.
Valtakunnansyyttäjä on joulun alla kiinnittänyt alaistensa syyttäjien huomiota asiaan.
George Sorosin säätiö ylläpitää Salduz Watch -nimistä verkkopalvelua, jossa seurataan Salduz-tapauksen aiheuttamia reformeja eri puolilla Eurooppaa.
-
Helsingin käräjäoikeus: Poikalapsen ympärileikkaus rangaistavaa
Helsingin käräjäoikeus on 30.12.2011 antamassaan tuomiossa katsonut varsin merkittävällä tavalla - Korkeimman oikeuden aikaisemmin (KKO 2008:93) antamasta tuomiosta ainakin tulkinnallisesti poikkeavasti - että myös poikalapselle suoritettu ympärileikkaus on katsottava lähtökohtaisesti aina pahoinpitelyksi ja siten rangaistavaksi. Asiassa oli kyse kahdelle poikalapselle suoritetusta ympärileikkauksesta. Leikkauksen suorittanut henkilö - joka ei ollut Suomessa tai muualla EU- tai ETA-alueella luvan saanut lääkäri - oli käräjäoikeuden mukaan syyllistynyt pahoinpitelyyn. Lasten vanhemmat olivat syyllistyneet pahoinpitelyyn yllytykseen, kun he olivat pyytäneet kyseistä henkilöä suorittamaan ympärileikkauksen.
Ympärileikkauksen suorittanut henkilö tuomittiin sakkorangaistukseen. Poikien vanhemmat jätettiin asiassa vallinneista erityisistä syistä johtuen rangaistukseen tuomitsematta.
-
Fredman & Månsson tutustumassa Barcelonan oikeudenhoitoon
Asianajotoimisto Fredman & Månsson Oy:n henkilökunta vieraili 8.-12.9.2011 Barcelonassa. Vierailun ohjelmassa oli mm. paikallisen avocadan Raisa Tammisen tapaaminen hänen toimistossaan sekä tutustumiskäynti Barcelonan oikeustalolla, Ciutat de la Justiciassa. Kyse on itseasiassa useista pari vuotta sitten valmistuneesta rakennuksesta, joissa on pyritty uraa uurtavalla tavalla ottamaan huomioon oikeudenkäytön läpinäkyvyys ja asiakasystävällisyys.
-
Markku Fredmanista oikeustieteen lisensiaatti
Asianajaja Markku Fredman valmistui tänään oikeustieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta. Lisensiaatin tutkinto on jatkotutkinto, joka asettuu maisterin ja tohtorin tutkinnon väliin.Ammatillisesti suuntautunut lisensiaatin tutkinto on ammatillista osaamista syventävä koulutusohjelma käytännön työelämästä tuleville. Ammatillisesti suuntautunut lisensiaatin tutkinto on tarkoitettu oikeudellisissa ammattitehtävissä toimiville juristeille, joille on jo kertynyt osaamista ja kokemusta ammattialallaan. Sellaista osaamista syvennetään harjoittamalla opintoja tietyllä valitulla omaan ammattitaustaan liittyvällä erikoisalalla.
-
EU:n perusoikeusvirasto arvioi eurooppalaista oikeusturvaa
Euroopan unionin perusoikeusvirasto on julkaissut selvityksen oikeuden saatavuudesta Euroopan unionissa.
Kansainvälisen oikeuden ja EU:n ihmisoikeuslainsäädännön mukaan EU:n jäsenvaltioiden on taattava jokaiselle, jonka oikeuksia on loukattu, oikeus saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa tai vaihtoehtoisessa riidanratkaisuelimessä sekä oikeus saada vahingonkorvausta. Tätä nimitetään oikeuden
saatavuudeksi. EU-oikeuden mukaan jokaisella on oltava käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot voidakseen vaatia tuomioistuimessa Euroopan unionin lainsäädännön mukaisia oikeuksiaan. Yksi keskeisistä oikeudenaloista on EU:n syrjinnän vastainen lainsäädäntö, jossa kielletään kaikenlainen sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, sukupuoliseen suuntautumiseen, ikään, vammaisuuteen ja uskontoon tai vakaumukseen perustuva syrjintä. Tässä katsauksessa käsitellään erityisesti syrjinnän vastaiseen lainsäädäntöön liittyvää oikeuden saatavuutta rikosasioita lukuun ottamatta. -
Perustuslakivaliokunta rajasi poliisin toimivaltuuksia
Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi, ettei hallituksen esittämiä uutta esitutkinta- ja poliisilakeja voida hyväksyä sellaisenaan. Kotietsinnän osalta edellytettän jälkikäteistä mahdollisuutta saattaa asia tuomioistuimen arvioitavaksi. Jatkossa tulisi päätöksenteko kotietsinnästä siirtää pois poliisilta. Valiokunta viittasi ihmisoikeustuomioistuimen helmikuussa antamiin tuomioihin asioissa Heino ja Harju.
Perustuslakivaliokunta myös rajoitti mahdollisuutta käyttää ns. ylimääräistä tietoa, eli laillisen pakkokeinon yhteydessä saatavia tietoja, jotka eivät liity siihen rikokseen, jonka perusteella pakkokeinoa on käytetty.
Samaan aikaan käsittelyssä olevaa poliisilakiesitystä perustuslakivaliokunta vaati myös osin muutettavaksi. Valiokunta ei hyväksy syyttäjälle vaitiolo-oikeutta.
Perustuslakivaliokunta antoi lausuntonsa asioita valmisteleville laki- ja hallntovaliokunnille. Ne laativat asiasta mietinnön, joiden pitäisi valmistua keskiviikkona 9.3.2011.
Asianajaja Markku Fredmania kuultiin asiantuntijana perustuslakivaliokunnassa kummankin hallituksen esityksen osalta.
Perustuslakivaliokunnan lausunnot:
- PeVL6610 Esitutkinta- ja pakkokeinolakiesitys (pdf) (126.5 KB)
- PeVL6710 Poliisilakiesitys (pdf) (82.8 KB)
-
Kotietsintää koskevat pakkokeinolain säännökset puutteellisia
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tänään antanut kaksi tuomiota, joissa kummassakin todetaan, että Suomen pakkokeinolaissa olevat säännökset eivät anna riittävää suojaa mielivaltaisia kotietsintöjä vastaan. Euroopan ihmisoikeussopimus edellyttää, että viranomiaset voivat puuttua kotirauhaan vain silloin kun kansallinen laki sen sallii. Tänään antamissaan tuiomioissa EIT katsoo, ettei Suomen pakkokeinolain säännökset täytä niitä kriteerejä, jotka lailla säätämiselle asetetaan.
Tuomiot tarkoittavat sitä, ettei yksikään kotietsintä Suomessa voi olla ihmisoikeussopimuksen mukainen. Nyt langettavaan tuomioon johtaneet seikat liittyvät jokaiseen esitutkinnassa tehtävään kotietsintään.
Valittajien asiamiehenä toimi asianajaja Markku Fredman
Ihmisoikeustuomioistuin totesi seuraavaa:
-
Todistelua koskevat säännökset uudistetaan
Oikeusministeriö on asettanut toimikunnan, jonka tehtävänä on uudistaa käräjä- ja hovioikeuksissa sovellettavat todistelua koskevat säädökset oikeudenkäymiskaaren 17 luvussa.
Uudistettavat säännökset ovat pääosin vuodelta 1948.
Toimikunnan jäsenenä on mm. asianajaja Markku Fredman.
-
Asianajotoimisto Fredman & Månsson 20 vuotta
Toimistomme on saavuttanut 20 vuoden iän. Juhlistimme sitä 11.11.2010 ystäviemme, yhteistyökumppaniemme ja kollegoidemme kanssa.
Kiitämme kuluneista 20 vuodesta kaikkia toimintaamme osallistuneita, tukeneita ja meitä auttaneita yhteistyökumppaneita. Uskomme, että tulevasta 20 vuoden jaksosta tulee vähintään yhtä hieno ja menestyksekäs kuin menneestä!
Lisää kuvia tilaisuudesta...