Uutiset
-
Todistelua koskeva lainsäädäntöehdotus julkistettiin
Oikeusministeriön asettaman Todistelutoimíkunnan mietintö julkistettiin tänään. Toimikunta teki ehdotuksen oikeudenkäymiskaaren 17 luvun todistelua koskevien säännösten uudistamiseksi. Samalla esitettiin muutoksia lukuisiin muihin lakeihin, mm. esitutkintalakiin.
Toimikunta ehdottaa mm. hyödyntämiskieltoa koskevan pykälän säätämistä ja anonyymin todistelun sallimista. Todistajan valasta luovuttaisiin ja jatkossa kaikki todistajat antaisivat samanlaisen todistajan vakuutuksen.
Merkittävä periaatteellinen ja kielellinen muutos olisi se, ettei väiteitä ja kanteita enää nätettäisi "toteen" vaan niiden tueksi esitettäisiin riittävä näyttö. Rikosasioissa syylliseksi tuomittavan syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä.
Mietintöön sisältyy sen jäsenenä olleen asianajaja Markku Fredmanin eriävä mielipide, joka koskee anonyymin todistamisen tarpeellisuutta, hyödyntämiskieltoa koskevan sääntelyn kirjoitustapaa sekä kolmea muuta asiaa.
Oikeusministeriön tiedote: Anonyymi todistaminen mahdolliseksi vakavimmissa rikoksissa
Markku Fredmanin eriävä mielipide
-
Korkein hallinto-oikeus arvioi virkamiehen valitusoikeutta
Korkein hallinto-oikeus antoi 4.7.2012 kaksi vuosikirjaratkaisua, joissa arvioitiin virkemiehen valitusoikeutta viran siirtoa koskevissa tilanteissa. Ongelmana asiassa on se, että valtion virkamieslaki sisältää valituskiellon, joka jo aiemmin (22.4.2008/882 KHO:2008:25) on todettu eräissä tilanteissa perustuslain 21 §:n vastaiseksi.Nyt annetuissa kahdessa ratkaisussa toisessa valitus tutkittiin valituskiellosta huolimatta. Toisessa tapauksessa viran siirron viraston sisällä ei katsottu olevan päätös, josta virkamiehellä on oikeus valittaa.
Kummassakin uudessa tapauksessa valituksen tehnyttä virkamiestä avusti asianajaja Markku Fredman.
- 4.7.2012/1867 KHO:2012:54
- Valtion virkamieslaki - Perusoikeusmyönteinen tulkinta - Valituskielto - Viran muuttaminen - Vaativuustaso - Viran nimi - Tehtävät - Valtion virkamies
- 4.7.2012/1866 KHO:2012:53
- Valtion virkamieslaki - Valituskelpoisuus - Viran siirtäminen yksiköstä toiseen - Oikeudet ja velvollisuudet - Valtion virkamies
-
Korkein oikeus kielsi esitutkintakertomuksen käytön syytettä tukevana näyttönä
Korkeimman oikeuden 9.5.2012 antama ennakkopäätös KKO 2012:45 on hyvin merkittävä, vaikka se ei Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuja seuraavalle ollut missään määrin yllätys. Suomessa näyttää kuitenkin tulleen tavaksi se, että viranomaiset sekä ali- ja hovioikeustuomarit omaksuvat ihmisoikeustuomioistuimen viitoittaman tulkinnan ja käytännön vasta kun ylin oikeusaste näyttää mallia. Nyt on saatu selkeä ohje siitä, miten poliisin tulee toimia rikoksesta epäiltyä kuulusteltaessa.
Korkeimman oikeuden tiedote: Epäillyn esitutkinnassa antamien lausumien käyttö oikeudenkäynnissä kiellettiin
-
Esitutkinta- ja pakkokeinolakien kommentaari ilmestynyt
Vuoden 2014 alusta voimaantulevien uusein esitutkinta- ja pakkokeinolakien kommentaari on tänään tullut painosta. Kirjan kustantaa Talentum Oyj.
Lakien uudistus tuo mukanaan kokonaan uutta sääntelyä ja uusia pakkokeinojakin, samalla kun nykyisin voimassaolevia viranomaisten valtuuksia ja esitutkinnan asianosaisten oikeuksia täsmennetään vastaamaan paremmin Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja perustuslaissa määriteltyjä perus- ja ihmisoikeuksia.
Nyt ilmestynyt teos rakentuu koetellulle perustukselle. Esitutkinta ja pakkokeinot -niminen teos on ilmestynyt aiemmin kahtena painoksena. Kirja on ajantasainen ja kokonaisvaltainen esitys esitutkinnasta ja pakkokeinoista. Kirja on välttämätön työkalu kaikille esitukinta- ja pakkokeinolainsäädäntöä työssään soveltaville. Kirja soveltuu myös muuhun kuin ammattikäyttöön, koska teoksen kieli on pyritty pitämään vaikeasta aiheesta huolimatta sillä tavoin luettavana, että mahdollisimman moni ihminen voisi kirjaa lukemalla päästä perille omista oikeuksistaan ja viranomaisten valtuuksista esitutkinnan aikana.
Yksi kirjan kirjoittajista on asianajaja Markku Fredman.
Tiedot : 2012, 4., uudistettu painos, sidottu, 1215 s. ISBN 978-952-14-1475-6 Hinta 120 € Kirjan voi tilata Talentumin verkkokaupasta.
-
Helsingin hovioikeuden laatuhankkeen kirja julkaistu
Helsingin hovioikeuden vuoden 2010 laatuhankkeen teemana oli Perus- ja ihmisoikeudet rikos- ja rikosprosessioikeudessa.
Laatuhankkeen luento-osuuden jälkeen keväällä 2011 osa hankkeeseen osallistuneista laati yhteistyössä hovioikeuden ja Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan kanssa teemaan liittyvän artikkelin. Artikkelit koottiin kirjaksi, joka julkaistiin 6.3.2012.
Asianajajat Markku Fredman ja Jussi Sarvikivi osallistuivat luento-osuuteen - myös luennoimalla - ja Markku Fredman laati lisäksi artikkelin, joka on osa nyt julkaistua kirjaa.
-
Isyys vahvistetiin, vaikka määräaika isyyskanteen nostamiselle oli päättynyt vuosia aikaisemmin
Korkein oikeus on tänään antanut täysistunnossaan ratkaisemansa tuomion asiassa, jossa henkilö oli nostanut isyyden vahvistamista koskevan kanteen vuosikausia myöhemmin kuin mitä isyyslain voimaanpanolaissa asiasta säädetään. Jutun kantajalla ei ollut aiemmin tietoa siitä kuka voisi olla hänen isänsä, joten hän ei ollut voinut aiemmin - kanneajan kuluessa - nostaa kannetta ketään kohtaan.KKO:n tiedote:
Isyys vahvistettiin kanneajan päättymisestä huolimatta
Ennen isyyslain voimaantuloa syntynyt A oli saanut tietää isänsä nimen vasta sen jälkeen, kun isyyslain voimaanpanosta annetun lain 7 §:n 2 momentissa säädetty viiden vuoden kanneaika oli päättynyt. Kun isyyttä ei tunnustettu, A nosti kanteen isyyden vahvistamiseksi. Korkein oikeus katsoi, että kanneaikasäännöksen soveltaminen tässä tapauksessa oli ristiriidassa perustuslain 10 §:ssä ja ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa turvatun yksityiselämän suojan kanssa. Kanneaikaa koskeva säännös jätettiin perustuslain 106 §:n nojalla soveltamatta ja isyys vahvistettiin. (Ään.)
Kantajan asiamiehenä tässä asiassa toimi asianajaja Markku Fredman
Korkeimman oikeuden uusi linjaus perustuu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) linjauksiin. EIT on ensimmäisen kerran Phinikaridou-tapauksessa vuonna 2007 katsonut, että Kyproksen vastaavanlainen isyyslain kanneaika oli ihmisoikeussopimuksen vastainen.
-
Avustaminen poliisikuulustelussa entistä tärkeämpää
Euroopan ihmiosikeustuomioistuimen (EIT) suuren jaoston Salduz-tuomio (27.11.2008) alkaa vaikuttaa Suomessakin. EIT totesi tuomiossaan, että syytetyn oikeuksille aiheutui periaatteessa korjaamatonta vahinkoa, jos tuomiossa nojaudutaan hänen syyllisyyttään osoittaviin lausumiin, joita on annettu ilman asianajajaa toimitetussa poliisikuulustelussa.
Salduz-ratkaisun periaatteita on sittemmin tarkennettu useissa EIT:n tuomioissa:
- 28.10.2010 Leonid Leonidovich Lazarenko
- 31.03.2009 Plonka-tapaus
- 14.10.2010 Brusco-tapaus
- 27.10.2011 Stojkovic-tapaus
Suomen korkein oikeus on joulukuussa 2011 myöntänyt valitusluvan asiassa, jonka seloste kuuluu seuraavasti:
Oikeudenkäyntimenettely - Todistelu - Hyödyntämiskielto
Oikeus avustajaan - Rikosasian vastaaja - Esitutkinta"A oli 11.12.2009 otettu kiinni epäiltynä useista törkeistä huumausainerikoksista. A oli pidätetty ja hänet oli käräjäoikeuden päätöksellä 15.12.2009 määrätty vangittavaksi. Vangitsemisen yhteydessä käräjäoikeus määräsi A:lle puolustajaksi asianajajan. A:ta kuultiin esitutkinnassa ensimmäisen kerran 12.12.2009 ja tämän jälkeen muun muassa 16.12.2009 ja 21.12.2009. Kuulusteluissa ei ollut ollut läsnä A:n avustajaa. Myöhemmin A:ta epäiltiin myös törkeästä kuolemantuottamuksesta ja törkeästä vammantuottamuksesta. Näitä rikoksia koskevaan esitutkintapöytäkirjaan on otettu liitteeksi A:n huumausainerikosta koskevassa esitutkinnassa antamat kertomukset.
Syyttäjä vaati A:lle rangaistusta muun muassa törkeästä huumausainerikoksesta, törkeästä kuolemantuottamuksesta ja törkeästä vammantuottamuksesta. Hovioikeuden pääkäsittelyssä syyttäjä vetosi näyttönä A:n esitutkintakertomuksiin 16.12.2009 ja 21.12.2009. Hovioikeus perusteli ratkaisuaan muun muassa A:n esitutkinnassa antamilla kertomuksilla ja katsoi A:n syyllistyneen syytteen mukaisiin rikoksiin. Kysymys siitä, onko A luopunut pätevästi oikeudestaan avustajaan esitutkintakuulusteluissa ja voidaanko A:n esitutkintakertomuksia käyttää näyttönä asiassa."Mitä ilmeisimmin Suomessa tullan jatkossa entistä kriittisemmin arvioimaan sellaisia kuulustelukertomuksia, jotka on annettu ilman avustajaa. Oleellista on selvittää se, miksi avustaja ei ole ollut paikalla.
Valtakunnansyyttäjä on joulun alla kiinnittänyt alaistensa syyttäjien huomiota asiaan.
George Sorosin säätiö ylläpitää Salduz Watch -nimistä verkkopalvelua, jossa seurataan Salduz-tapauksen aiheuttamia reformeja eri puolilla Eurooppaa.
-
Helsingin käräjäoikeus: Poikalapsen ympärileikkaus rangaistavaa
Helsingin käräjäoikeus on 30.12.2011 antamassaan tuomiossa katsonut varsin merkittävällä tavalla - Korkeimman oikeuden aikaisemmin (KKO 2008:93) antamasta tuomiosta ainakin tulkinnallisesti poikkeavasti - että myös poikalapselle suoritettu ympärileikkaus on katsottava lähtökohtaisesti aina pahoinpitelyksi ja siten rangaistavaksi. Asiassa oli kyse kahdelle poikalapselle suoritetusta ympärileikkauksesta. Leikkauksen suorittanut henkilö - joka ei ollut Suomessa tai muualla EU- tai ETA-alueella luvan saanut lääkäri - oli käräjäoikeuden mukaan syyllistynyt pahoinpitelyyn. Lasten vanhemmat olivat syyllistyneet pahoinpitelyyn yllytykseen, kun he olivat pyytäneet kyseistä henkilöä suorittamaan ympärileikkauksen.
Ympärileikkauksen suorittanut henkilö tuomittiin sakkorangaistukseen. Poikien vanhemmat jätettiin asiassa vallinneista erityisistä syistä johtuen rangaistukseen tuomitsematta.
-
Fredman & Månsson tutustumassa Barcelonan oikeudenhoitoon
Asianajotoimisto Fredman & Månsson Oy:n henkilökunta vieraili 8.-12.9.2011 Barcelonassa. Vierailun ohjelmassa oli mm. paikallisen avocadan Raisa Tammisen tapaaminen hänen toimistossaan sekä tutustumiskäynti Barcelonan oikeustalolla, Ciutat de la Justiciassa. Kyse on itseasiassa useista pari vuotta sitten valmistuneesta rakennuksesta, joissa on pyritty uraa uurtavalla tavalla ottamaan huomioon oikeudenkäytön läpinäkyvyys ja asiakasystävällisyys.
-
Markku Fredmanista oikeustieteen lisensiaatti
Asianajaja Markku Fredman valmistui tänään oikeustieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta. Lisensiaatin tutkinto on jatkotutkinto, joka asettuu maisterin ja tohtorin tutkinnon väliin.Ammatillisesti suuntautunut lisensiaatin tutkinto on ammatillista osaamista syventävä koulutusohjelma käytännön työelämästä tuleville. Ammatillisesti suuntautunut lisensiaatin tutkinto on tarkoitettu oikeudellisissa ammattitehtävissä toimiville juristeille, joille on jo kertynyt osaamista ja kokemusta ammattialallaan. Sellaista osaamista syvennetään harjoittamalla opintoja tietyllä valitulla omaan ammattitaustaan liittyvällä erikoisalalla.