Uutiset
-
Syytteet hylättiin saamelaisten kalastusjutussa
Lapin käräjäoikeus hylkäsi syytteet jutussa, jossa oli kyse saamelaisten oikeudesta kalastaa ilman Metsähallituksen lupaa kotijoessaan Vetsijoessa.Käräjäoikeus katsoi, etteivät syytetyt ole ylittäneet sitä oikeutta, joka heillä paikallisina saamelaisina on perustuslain 17 pykälän 3 momentin nojalla. Tuon säännöksen mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Perinteinen lohikalastus on osa tätä kulttuuria.
Tapausta kommentoitu seuraavasti:
- Jyrki Virolainen: Saamelaisten kalastusjutun syytteet nurin käräjäoikeudessa
- YLE: Oikeusoppineet toivovat KKO:n ennakkopäätöstä saamelaisten kalastusoikeusjutussa: "Merkittävä asia ja poikkeuksellinen ratkaisu"
- Heta-Elena Heiskanen: Lapin käräjäoikeuden ihmisoikeustuomiot turvaavat saamelaisten kalastusoikeudet
Käräjäoikeus perusteli tuomiotaan seuraavasti:
-
YK:n ihmisoikeusjulistus 70 vuotta 10.12.2018
YK:n ihmisoikeusjulistuksen hyväksymisestä tulee tänään 10.12.2018 kuluneeksi 70 vuotta.Julistus ei ole oikeudellisesti jäsenvaltioita sitova, mutta se on muodostanut lähtötason myöhemmin sitoviksi hyväksytyille eri alojen ihmisoikeussopimuksille.
Eduskunnan kirjaston sivulla selvitys, miten julistus hyväksyttiin.
-
Markku Fredmanin väitteli tohtoriksi
Asianajaja Markku Fredman väitteli oikeustieteen tohtoriksi Turun yliopistossa 19.5.2018
-
Asianajaja Markku Fredmanin väitös
Asianajaja Markku Fredman väittelee oikeustieteen tohtoriksi Turun yliopiostossa 19.5.2018
Turun yliopiston tiedote 17.5.2018
Rikoksesta epäillyn ja syytetyn puolustusasianajajan tehtävät ovat lisääntyneet jatkuvasti 1980-luvulta alkaen. Turun yliopistoon väitöskirjan tehnyt Markku Fredman tarkasteli tutkimuksessaan puolustusasianajajan roolin kehitystä Suomessa 1980-luvulta nykypäivään.Suomessa alkoi 1980-luvun lopulla suurten prosessiuudistusten sarja, joilla uudistettiin rikosoikeudenkäynnit jo 1890-luvulla ilmaistujen suuntaviivojen mukaisesti. Rikoksesta epäillyn ja syytetyn puolustusasianajaja sai vuonna 1989 uusia tehtäviä rikosten esitutkinnassa, ja sen jälkeen on tullut jatkuvasti uusia menettelyjä ja muutoksia, joissa puolustajan rooli on ollut keskeinen.– Tehtävien lisääntyminen ja niiden entistä suurempi vaativuus johtivat siihen, että vuonna 2001 säädettiin syytetyn avustaminen sallituksi vain lakimieskoulutuksen saaneille. Vuonna 2013 otettiin käyttöön toimilupajärjestelmä, jonka jälkeen puolustajaksi kelpasi vain asianajaja, oikeusaputoimiston julkinen oikeusavustaja tai niin sanottu lupalakimies, Markku Fredman kertoo.
Vuonna 2014 tuli voimaan säännös, jonka mukaan rikoksesta epäillylle on määrättävä puolustaja viran puolesta hänen tahdostaan riippumatta, jos oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaaminen sitä edellyttää.
– Puolustusasianajajat ovat saaneet uusia tehtäviä muun muassa pakkokeinoasioissa, kuulusteluavustamisessa, syyteneuvotteluissa, todistajien kuulemisessa, asiantuntijatodistelussa, elinkautisvankien vapauttamismenettelyssä, poissa olevan päämiehen edustamisessa, luovuttamisasioissa ja rikosasioista tiedottamisessa. Ihmisoikeuksien valvonta perustuu yksilövalituksille ja asianajajat ovatkin tehneet Suomesta satoja valituksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen rikosprosessiin liittyen, Fredman sanoo.
-
Puolustajan rooli -väitöskirja tilattavissa
Asianajaja Markku Fredmanin uusin kirja Puolustajan rooli ilmestyi hieman ennen väitöstilaisuutta toukokuussa 2018 ja on nyt tilattavissa AlmaTalentin verkkokaupasta.
Asianajaja Markku Fredman kuvaa kuinka rikosasianajajan rooli ja tehtävät ovat muuttuneet 1980-luvulta alkaen. Rikosprosessin modernisoinnin esteenä oli ollut puuttuvat rakenteet. Syyttäjälaitos, esitutkinta ja asianajo saatettiin kuntoon. Lopputuloksena on kansainvälisen vertailun hyvin kestävä järjestelmä.
Ks. myös:
-
Perättömät tunnustukset
Usein rikosasianajajalta kysytään, kuinka hän voi puolustaa syytettyä, jos tietää tämän tehneen rikoksen, jota syyte koskee. Ongelmaksi nähdään näissä tilanteissa syytteen kiistäminen vastoin esitutkinnassa ilmenneitä tosiasioita. Kysyjä olettaa asianajajan toimivan tuomarin lailla ja arvioivan asiaa puolueettomasti ja päätyvän toimeksiantoa vastaanottaessaan jo jonkilaiseen tuomioon asiassa. Siitähän ei asianajajatyössä ole kyse.
Suomen Asianajajaliiton koulutuksessa 30.10.2017 oli kyseessä toinen näkökulma. Kuinka asianajajan tulee menetellä jos hän epäilee, ettei päämiehen tunnustus ehkä pidä paikkansa. Voiko asianajaja edesauttaa syyksilukevaa tuomiota myöntämällä päämiehensä puolesta syytteen oikeaksi, jos hänelle on syntynyt epäily sen aitoudesta tai oikeellisuudesta.
-
Docventures pohti oikeusmurhia
Asianajaja Markku Fredman oli 11.10.2017 mukana YLE:n Docventures keskusteluohjelmassa pohtimassa oikeusvaltion tilaa ja oikeusmurhia Suomessa ja USA:ssa.
Markku Fredman kommentoi myös Docventures-radio-ohjelmassa ns. Kumpulan kidutusmurhan hovioikeustuomiota:
-
KKO 2017:40 (Koti)etsinnän jälkikontrolli
Asianajaja Markku Fredman kirjoitti professori Jyrki Virolaisen Prosessioikeusblogiin arvion korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2017:40, joka koskee rikoksen esitutkinnan yhteydessä toimistotiloihin tehdyn etsinnän jälkikäteistä kontrollia tuomioistumessa.
-
Markku Fredman Prosessioikeusblogin ensimmäinen vieraskirjoittaja
Emeritusprofessori Jyrki Virolaisen Prosessioikeusblogi on avoin myös muiden kirjoituksille. Tänään julkaistiin ensimmäisenä vieraskirjoituksena asianajaja Markku Fredmanin kirjoitus kotietsintää koskevasta tapauksesa KKO 2017:20. -
Ei ainuttakaan ihmisoikeusvalitusta hallituksen kommentoitavaksi vuonna 2016
Vuonna 2016 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei lähettänyt Suomen hallituksen vastattavaksi yhtää ainutta ihmisoikeusvalitusta. Vielä vuonna 2015 tällaisia valituksia oli neljä ja vuonna 2014 viisi. Lasku on selvä kun vuonna 2013 valituksia katsoittiin aiheelliseksi lähettää Suomen hallitukselle tiedoksi jopa 17 kappaletta.Lähivuosina näistä aiempien vuosien valituksista joku saattaa vielä johtaa Suomea koskevaan tuomioon, ellei kyseisten valitusten käsittelyä lopetata hallituksen vastineen jälkeen. Näyttää kuitenkin siltä että Suomea koskevat tuomiot muodostuvat jatkossa äärimmäisen harvinaisiksi. Eduskunnan oikeusasiamiehen vuosikertomusken mukaan vuoden 2015 lopussa EIT:ssä oli vireillä vain 14 suomalaisvalitusta, joista suurin osa tulee päätymään ilmeisen perusteettomien tapausten joukoon, eikä niistä anneta tuomiota.
Vuonna 2016 EIT antoi yhden Suomea koskevan tuomion, vuonna 2015 tuomioita annettiin seitsemän.
Tästä linkistä saa näkyviin Suomea koskevien valitusten kommunikoinnit eli hallitukselle vastinetta varten lähetettyjen valitusten listauksen:
Tilanne 3.1.2017:
Ks. myös Helsingin Sanomien juttu: Suomalaisvalitusten määrä EIT:ssä romahti – satojen valitusten sijasta vireillä enää 14 juttua