Uutiset
-
Puolustajan rooli -väitöskirja tilattavissa
Asianajaja Markku Fredmanin uusin kirja Puolustajan rooli ilmestyi hieman ennen väitöstilaisuutta toukokuussa 2018 ja on nyt tilattavissa AlmaTalentin verkkokaupasta.
Asianajaja Markku Fredman kuvaa kuinka rikosasianajajan rooli ja tehtävät ovat muuttuneet 1980-luvulta alkaen. Rikosprosessin modernisoinnin esteenä oli ollut puuttuvat rakenteet. Syyttäjälaitos, esitutkinta ja asianajo saatettiin kuntoon. Lopputuloksena on kansainvälisen vertailun hyvin kestävä järjestelmä.
Ks. myös:
-
Perättömät tunnustukset
Usein rikosasianajajalta kysytään, kuinka hän voi puolustaa syytettyä, jos tietää tämän tehneen rikoksen, jota syyte koskee. Ongelmaksi nähdään näissä tilanteissa syytteen kiistäminen vastoin esitutkinnassa ilmenneitä tosiasioita. Kysyjä olettaa asianajajan toimivan tuomarin lailla ja arvioivan asiaa puolueettomasti ja päätyvän toimeksiantoa vastaanottaessaan jo jonkilaiseen tuomioon asiassa. Siitähän ei asianajajatyössä ole kyse.
Suomen Asianajajaliiton koulutuksessa 30.10.2017 oli kyseessä toinen näkökulma. Kuinka asianajajan tulee menetellä jos hän epäilee, ettei päämiehen tunnustus ehkä pidä paikkansa. Voiko asianajaja edesauttaa syyksilukevaa tuomiota myöntämällä päämiehensä puolesta syytteen oikeaksi, jos hänelle on syntynyt epäily sen aitoudesta tai oikeellisuudesta.
-
Docventures pohti oikeusmurhia
Asianajaja Markku Fredman oli 11.10.2017 mukana YLE:n Docventures keskusteluohjelmassa pohtimassa oikeusvaltion tilaa ja oikeusmurhia Suomessa ja USA:ssa.
Markku Fredman kommentoi myös Docventures-radio-ohjelmassa ns. Kumpulan kidutusmurhan hovioikeustuomiota:
-
KKO 2017:40 (Koti)etsinnän jälkikontrolli
Asianajaja Markku Fredman kirjoitti professori Jyrki Virolaisen Prosessioikeusblogiin arvion korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2017:40, joka koskee rikoksen esitutkinnan yhteydessä toimistotiloihin tehdyn etsinnän jälkikäteistä kontrollia tuomioistumessa.
-
Markku Fredman Prosessioikeusblogin ensimmäinen vieraskirjoittaja
Emeritusprofessori Jyrki Virolaisen Prosessioikeusblogi on avoin myös muiden kirjoituksille. Tänään julkaistiin ensimmäisenä vieraskirjoituksena asianajaja Markku Fredmanin kirjoitus kotietsintää koskevasta tapauksesa KKO 2017:20. -
Ei ainuttakaan ihmisoikeusvalitusta hallituksen kommentoitavaksi vuonna 2016
Vuonna 2016 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei lähettänyt Suomen hallituksen vastattavaksi yhtää ainutta ihmisoikeusvalitusta. Vielä vuonna 2015 tällaisia valituksia oli neljä ja vuonna 2014 viisi. Lasku on selvä kun vuonna 2013 valituksia katsoittiin aiheelliseksi lähettää Suomen hallitukselle tiedoksi jopa 17 kappaletta.Lähivuosina näistä aiempien vuosien valituksista joku saattaa vielä johtaa Suomea koskevaan tuomioon, ellei kyseisten valitusten käsittelyä lopetata hallituksen vastineen jälkeen. Näyttää kuitenkin siltä että Suomea koskevat tuomiot muodostuvat jatkossa äärimmäisen harvinaisiksi. Eduskunnan oikeusasiamiehen vuosikertomusken mukaan vuoden 2015 lopussa EIT:ssä oli vireillä vain 14 suomalaisvalitusta, joista suurin osa tulee päätymään ilmeisen perusteettomien tapausten joukoon, eikä niistä anneta tuomiota.
Vuonna 2016 EIT antoi yhden Suomea koskevan tuomion, vuonna 2015 tuomioita annettiin seitsemän.
Tästä linkistä saa näkyviin Suomea koskevien valitusten kommunikoinnit eli hallitukselle vastinetta varten lähetettyjen valitusten listauksen:
Tilanne 3.1.2017:
Ks. myös Helsingin Sanomien juttu: Suomalaisvalitusten määrä EIT:ssä romahti – satojen valitusten sijasta vireillä enää 14 juttua
-
Perinnönjaon oikaisusta erityissäännökset
Perinnönjako voidaan jatkossa oikaista, jos uusi perillinen tai perinnönjaossa sivuutettu oikaisua vaatii. Säännöksiä sovelletaan tilanteissa, joissa lapsen ja vanhemman suhde vahvistetaan vasta perinnönjaon jälkeen esimerkiksi isyyden vahvistamkisella tai perillinen on sivuutettu aiemmin toimitetussa perinnönjaossa. Tasavallan presidentti vahvisti lainmuutokset 30.12.2015.Fredman & Månsson muutti Vallilaan
Asianajotoimisto Fredman & Månsson Oy muutti syyskuun 2015 lopussa uusiin tiloihin.
Uudet tilat sijaitsevat Vallilassa, Hämeentien ja Mäkelänkadun kulmassa. Osoite on Hämeentie 68 A, 00550 Helsinki, mutta sisäänkäynti on Mäkelänkadun puolelta.
Toimisto sijaitsee A-portaan toisessa kerroksessa.
Muista muutoksista toimistossamme kerrotaan aiemmalla sivulla.
Muutoksia Asianajotoimisto Fredman & Månsson Oy:ssa
Asianajotoimisto Fredman & Månsson Oy:n toiminnassa tapahtuu muutoksia.
Asianajaja Maija Häyrinen on siirtynyt toimiston palveluksesta omaan toimistoonsa 10.4.2015.
1.5.2015 siirtyy asianajaja Veronica Dalenius Asianajotoimisto Reims & Con palvelukseen.
1.9.2015 myös asianajaja Jussi Sarvikivi siirtyy Reimsin toimistoon.
Lokakuun alusta toimisto muuttaa uusiin tiloihin Helsingin Vallilassa, missä siis asianajajat Markku Fredman ja Ulf Månsson jatkavat toimintaa.
Toimiston osoite 1.10.2015 alkaen on Hämeentie 68 A, 2 krs. 00550 Helsinki
Uusi isyyslaki voimaan 1.1.2016
Tasavallan presidentti on vahvistanut eduskunnan hyväksymän uuden isyylain ja se tulee voimaan ensi vuoden alussa.Uusi isyyslaki sisältää monia menettelyllisiä helpotuksia: isyys voidaan esimerkiksi tunnustaa jo ennen lapsen syntymää.
Merkittävä muutos on myös isyyden vahvistamista koskevan kanneoikeuden palauttaminen takautuvasti niille, jotka ovat syntyneet avioliiton ulkopuolella ennen nykyisen isyyslain voimaantuloa.
Nykyisen lain säännös kanneoikeuden rajoituksesta on jätetty soveltamatta, jos lapsella on ollut este käyttää kanneoikeuttaan vuosina 1976-1981, jolloin se oli edellisen kerran mahdollista. Ks. Korkeimman oikeuden päätös 30.1.2012.
Asianajaja Markku Fredmania kuultiin eduskunnassa asiantuntijana kolmeen kertaan uuden isyyslain säätämisen yhteydessä. Ks. Isyyslakiesitys ei kelvannut perustuslakivaliokunnalle